Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nyks ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1383
Nylund—Nymfi
1384
1839. fil. kand. 1843, lääket. toht. 1847, kasvit
professori 1857, josta toimesta sai eron 1863, eläen
sen jälkeen koko
loppuikänsä Pariisissa. — N.
harrasti aluksi etupäässä
hyönteistiedettä, julkaisten
1846 ja 1852 perustavaa
laatua olevat
tutkimuksensa pohjoismaiden
muurahaisista ja mehiläisistä.
V:sta 1850 hän oli
etupäässä ja pian
yksinomaan kasvitieteilijä,
spesialisoituen yhä enemmän
jiikäläalalle, jolla hän pian
saavutti suuren
kuuluisuuden. Jo 1854 hän julkaisi
uuden luonnollisen
jäkälä-järjestelmän. N. osoitti jo
nuorena tavatonta
ahkeruutta ja intoa sekä harvinaista
lahjakkuutta, ja kykeni innostamaan muitakin.
Niinpä ..Societas pro Fauna et Flora
Fen-nica"-seuran historiassa „N:n kausi" on ollut
aivan erikoisen vireyden aikaa. N:n tullessa
professoriksi liittyikin häneen mitä suurimmat
toiveet ja kasvitieteen harrastus virkosikin hänen
toimestaan suuressa määrin. N. itse työskenteli
väsymättömästi julkaisten lukuisia arvokkaita
teoksia, joista mainittakoon klassillisena
suurteoksena säilyvä ..Synopsis methodica liehenum
omnium" I (1858-60) ja erityisesti meille arvokas
„Lichenes Seandinaviæ" (1861). Aivan
odottamatta, kotimaiselle tieteelle korvaamattomaksi
tappioksi N. 1863 jätti erohakemuksen ja siirtyi
ijäksi ihailemaansa Pariisiin, jossa hän jo
aikaisemmin oli viettänyt useita vuosia
museotyössä. Pariisissa N. eli usein suuressakin
puutteessa kokonaan jäkälätutkimuksiin antautuneena,
tutkien ja selvitellen hänelle kaikilta tahoilta
tulvivien kokoelmain perustalla maapallon
jäkälä-kasvistoa, arktisista seuduista tropiikkeihin
saakka. Jäkäläin lajimääräyksen helpottamiseksi
N. otti käytäntöön eräitä nyt yleisesti käytettyjä
kemiallisia reagensseja. Pariisissa N. julkaisi
suuren joukon arvokkaita jäkälämonografioja,
selvitteli jäkäläin luonnollista järjestelmää ja
tutki myöskin niiden sisärakennetta. Yhdessä
J. P. Norrlinin kanssa hän julkaisi arvokkaan
suomalaisen jäkäläeksikkaatin ..Herbarium
Liehenum Fenniæ" (1875-82). N:n julkaisuja on
kaikkiaan noin 300, hänen selittämiensä uusien
lajien luku useita tuhansia. N. oli epäilemättä
19:nnen vuosis. jälkipuoliskon etevin
jäkäläntut-kija ja suurin suomalainen kasvitieteilijä.
Eläessään hän sai osakseen mitä suurinta tunnustusta,
mutta muöskin ankaraa vastustusta; koko hänen
tutkijauransa oli täynnä taistelua, mikä etupäässä
johtui N:n omituisesta luonteesta. Kuuluisa on
varsinkin taistelu „schwenderianismista", opista,
jonka mukaan jäkälät ovat kaksoiseliöitä, sienestä
ja levästä muodostuneita. N. vastusti äärettömän
kiivaasti tätä uutta oppia, jota kuitenkin
nykyään yleensä pidetään voittaneena. — N:n
suuret kokoelmat, maailman arvokkaimmat
alallaan, kuuluvat nyt yliopistomme suurimpiin
aarteisiin — hän antoi ne 1878 testamentilla
yliopistolle vuotuista 1,200 mk:n elinkautiseläkettä
vastaan. K. L.
5. Anders Edvin N. (1831-90), edellisen
veli, luonnontutkija, lääkäri ja yhteiskuntamies.
Yliopp. 1848, fil. kand. 1853, lääket. lis. 1859 ja
tohtori 1860 (väitöskirja ,,Om amblyopi och
amau-ros vid uræmi"). V. 1860 N. tuli v. t.
sairaalan-lääkäriksi Kuopioon, jossa hän sitten toimi
lääkärinä kuolemaansa saakka, tullen 1861
kaupunginlääkäriksi, 1869 vankilan- ja
sairaalan-lääkäriksi ja 1870 piirilääkäriksi.
Opintoaika-naan N., kuteu veljensä, oli innokas
luonnontutkija, retkeillen eri seuduissa maata ja julkaisten
tutkielmia m. m. Savon ja Ahvenanmaan
jäkälä-kasvistosta. Huomattavin teos on yhdessä A. E.
Nordenskjöldin kanssa 1856 julkaistu ,,Finlands
mollusker", aivan viime aikoihin saakka ainoa
laajempi nilviäiseläimistöämme käsittelevä teos.
N:n jäkälätuntemuksen vuoksi hallitus määräsi
hänet suurina nälkävuosina opettamaan
Pohjoissuomen rahvaalle islanninjäkälän käyttöä
ravintoaineeksi. Kuopiossa N. tuli tunnetuksi sekä
taitavana lääkärinä että innokkaana kunnallisten
asiain harrastajana. Pitkät ajat hän oli m. m.
kaupungin valtuustossa, Kuopion läänin
maanviljelysseuran puheenjohtajana, toimi
sanoma-lehtimieheuä y. m., vaikuttaen suuresti kaupungin
ja koko seudun oloihin. N:n harvinaisen
monipuolista kykyä käytettiin myöskin lukuisissa,
mitä erilaisimpia asioita käsittelevissä valtion
komiteoissa.
6. John William N. (s. 1869), edellisen
veljenpoika, kirjailija, on julkaissut joukon
meri-mieselämää kuvaavia kertomuksia „Sjöfolk"
(1901; toinen kokoelma 1906, kolmas 1912) sekä
vilkkaasti ja hyvällä havaintokyvyllä esitettyjä
sotakuvauksia kreikkalais-turkkilaisesta sodasta
1897 „Bland frivillige" (1898). Sitäpaitsi hän on
julkaissut muistelmiaan Suuren lähetystön
matkasta Pietariin v. 1899 „L)en stora deputationen"
(1899; suom.), nuorisokirjan „Pojkarne på
Metsola" (1908; suom.) ja ,,Hemma oeh utomlands"
(1909). n. Kr-n.
Nylund [ny-], Felix A r t u r (s. 1878), suom.
kuvanveistäjä; puusepän poika Korpoosta,
työskenteli aluksi puunveistäjänä N. Bomanilla
Turussa ja alkoi harjoittaa taideopintoja Suomen
taideyhdistyksen sikäläisessä piirustuskoulussa,
jatkoi opintojaan v:sta 1899 Kööpenhaminan
taideakatemiassa ja v:sta 1901 Pariisissa. N.
oleskeli pitkät ajat varsinkin Kööpenhaminassa
sekä myöskin Pariisissa ja Italiassa. Hänen
teoksistaan mainittakoon norj. taidemaalari
Sø-ren Onsagerin rintakuva ja ,,Skrubtudsen"
(Kööpenhaminan taidemuseossa), „Gunnar" ja ,,Mies
ja nainen" (Turun taidemuseossa) sekä
hiekka-kivinen ryhmäkuva ,,Aamunkoitteessa" (Antellin
kokoelmissa) ja marmorinen pojanpää ,,Ervin"
(Ateneumissa). E. R-r.
Nyläst = u u s i-1 ä s t i ks. L ä s t i.
Nyman, Severi ks. Nuormaa, S.
Nymfi (< nymphè); kreik., = morsian,
neitsyt, nuori nainen; mytologisessa merkityksessä
n :t ovat luonnon elämää olennoitsevia
haltiattaria, „luonnottaria". Heitä luultiin elelevän
kaikkialla luonnon helmassa, lehdoissa ja niityillä,
lähteiden äärillä, vuorilla ja niiden onkaloissa.
He olivat kauniita, iloisia, armaita olentoja,
joille laulu ja piiritanssi olivat rakkaat ja jotka
usein osoittivat ihmisille suopeutta, vieläpä
joskus yhtyivät lemmenliittoon kauniin nuorukai-
William Nylander.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
