Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nymfomania ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1385
Nymfomania—Nyrhi
1386
sen kanssa. Joskus n :illä ajatellaan olevan
ennustuksen lahjan; toisinaan ihminen, joka
heidät näkee, haltioituu mielipuoleksi. Heitä on
monta eri lajia: vedenneitoja (najadeja),
vuoren-neitoja (oreadeja), puiden haltiattaria (dryadeja
ja hamadryadeja); n :ihin luetaan myös
merenneidot (nereidit) y. m. Heidän karkeloivaa
ri-viään johtaa usein Hermes (laidunten jumalana);
usein esiintyy heidän seurassaan myös
vuoren-haltia Pan. N:ien pyhäkköinä olivat
enimmäkseen vuorenonkalot, joissa heidän luultiin
asustavan. Kreikassa on useista luolista löydetty n:ien
(tai Panin, Hermeen ja n:ien) palveluksen jälkiä:
korkokuvia, piirtokirjoituksia, uhrilahjoja. —
Kreikkalaisilta n :ien palvelus siirtyi jotensakin
samankaltaisena myös roomalaisille. O. E. T.
Nymfomania (kreik. nymphë = neito, ja
mani’a = intohimo), naisissa tavattava
sukupuolivietin sairaloinen kiihottuminen, joka joskus
esiintyy niin voimakkaana, että se syrjäyttämällä
yhteiskunnan ja sovinnaisuuden asettamat rajat
häpeämättömästi vaatii tyydyttämistään.
Ollessaan jonkun mielisairauden (kuten manian,
para-lysian, idiotian tai imbesilliteetin) oireena n.
saattaa tulla sosialisesti turmiolliseksi sen
täh-¥ den, että siten syntyvistä lapsista useimmiten
tulee ala-arvoisia ja yhteiskuntaa tavalla tai
toisella rasittavia henkilöitä. Ellei n:aa
sairastava joudu ilmeisen mielisairauden vuoksi
mielisairaalaan tai yhteiskunnallisen järjestyksen
rikkomisen tähden vankilaan, niin hän antautuu
jotenkin varmasti prostitutsioniin. E. Tli-n.
Nymphæa ks. Lummekasvit.
Nymphomania ks. Nymfomania.
Nynäs [nynës]. 1. ks. Nyynäisten
kartano. — 2. Maatila Heinolan pitäjässä lähellä
Heinolan kaupunkia Ivyminjoen lounaispuolella,
käsittää N:n ratsuvelvollisen säterin ja
Myllykylän augmenttitalon, yhteensä 3/4 manttaalia,
5,101,355 ha. — Vesimylly. — Tila kuului
1700-luvulla ja vielä kauan viime vuosis :11a
Ramsay-suvulle. Sen omistajista mainittakoon tunnettu
Suomen itsenäisyyden harrastaja majuri Krister
Vilhelm Ramsay. Nyk. omistaja (1914. v:sta
1904) Kymmene aktiebolag. — Päärakennus on
vanhaa herraskartanotyyliä. A. Es.
Nynäsliamn [nynës-], kauppala,
liuvilakau-punki ja merikylpylä Ruotsin itärannikolla
Tukholmasta etelään; 2,148 as. (1912). Kaunis
ympäristö, kuuluisa on varsinkin kävelytie
Strand-vägen. Teollisuus melkoinen, satama mainio,
jäätön, suurimmatkin alukset pääsevät sinne:
laiturisyvyys 3-7 m. N:sta on säännöllinen
höyry-laivayhteys Visbyhyn, Oskarshamniin,
Väster-vikiin, Riikaan, Vindauhun y. m. On
suunniteltu höyrylauttayhteyttä N:n ja jonkun Venäjän
sataman välillä. — Rautatie Tukholmaan. —
N. per. 1911. (E. E. K.)
Nypels fnipe’ls], Jean Servais
Guillaume (1803-86). belg. lainoppinut; tuli 1835
professoriksi Liégeen ja 1848 jäseneksi
laki-komissioniin, joka laati Belgian nyt voimassa
olevan rikoslain v:lta 1867: julkaissut „Le code
pénal beige, interprétf> principalement au point
de vue pratique" (1867-84), aikaisemmin ,.Le
droit pfinal fran§ais" (1863), johon liittyy
„Bi-bliothèque choisie du droit criminel". ./. F.
Nypläys ks. N y p 1 ä y s k o n e ja N y p 1 ä y
s-t y y n y.
Kura 1. Kuva 2.
jälkimäistä Efelä-Hämeessä, Uudellamaalla ja
Raumalla. Nvplätessä yhdistellään ja ristitellään
papeloille 1. puupalikoille käärittyjä
rihmoja aina sen mukaan, miten mikin pitsinmalli
vaatii. Eri malleilla olivat omat nimensä.
Rauman pitseillä on Suomessa ollut suurin maine.
U. T. S.
Nyppäileminen (floccilegium, carpologia),
harha-aistimuksista deliriumissa tai muussa
mielenhäiriössä johtuva ilmiö, jolloin sairas
tuijottaa eteensä ja haparoi peitteensä päällystä
ikäänkuin jotakin tavoitellakseen tai
poisviska-takseen. Samanlaisia liikkeitä tapaa joskus myös
kuolevilla. E. Th-n.
Nyrén [-ë’n], Magnus (s. 1837), ruots.
tähtitieteilijä, v :sta 1868 Pulkovan
keskusobservato-rin palveluksessa, v:sta 1892 apulaisjohtajana,
toiminut Pulkovan tähtiluettelon valmistamisessa,
tutkinut tähtit. koneiden ja havaintojen teoriaa,
tehnyt tarkkoja tähtitieteen tärkeimpien
kons-tanttien määräyksiä (presessioni-, nutatsioni- ja
aberratsionikonstantit). 11. R.
Nyrhi, Maunu (k. 1553), suom. talonpoika,
kapinannostaja, oli keväällä 1552 kirveellään
uhaten estänyt voutia toimittamasta
veronkantoa Lappvedellä ja sitten lähetystön johtajana
käynyt kuningas Kustaa Vaasan luona
Ruotsissa valittamassa rahvaan liioista veroista ja
voutien vaatimasta liiasta kestityksestä.
Palattuaan olivat lähettiläät kulkeneet ympäri kilila-
Nypläyskone on koneellinen rakenne, joka
punomalla muodostaa langoista nauhoja, nyöriä,
vöitä, lampunsydämiä y. m. Punos muodostuu
siten, että suuri määrä täyteen puolattuja
lanka-puolia koneellisesti asetetaan punomaan lankansa
keskenään tarkoituksenmukaisesti määrätyssä
järjestyksessä. Kukin kone soveltuu tavallisesti vain
yhteen työlajiin, sillä puolat kulkevat
punoes-saan melkein aina metalliin kaiverrettuja uria
pitkin, joita ei helposti voida muuttaa. E. J. S.
Nypläystyyny, täytetty alusta, jolla pitsejä
nyplätään. Suomessa on käytetty kahdenlaisia:
pitkähköjä tyynyjä, jotka kiinnitettiin pystyyn
kehräpuun (ks. t.) tapaiseen
puuhun, jonka alaosalla nvplääjä
istui (kuva 1), tai pyöreähköjä
pöydällä pidettäviä tyynyjä,
joitten ylimmässä osassa,
syvennyksessä on pyörivä rulla (kuva 2) ;
tämän ympäri kääritään
Raumalla pergamenttinen
pitsin-malli, jonka reikiin neulat
kutoessa pistetään. Edellistä
muotoa käytettiin Etelä-Karjalassa,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
