- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1389-1390

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nürnbergin puna ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1389

Niirnbergin puna—Nyrop

1390

DUrerin kotitalo.

hoitaja Luitpoldin, keisari Vilhelm I:n. — O p p
i-ja sivistyslaitoksia: 2 lukioa, reaalilukio,
kauppa-, teollisuus-, taideteollisuus-,
rakennus-ja musiikkikoulut. 2 reaalikoulua,
kaupunginkirjasto (110.000 nid.), kaupunginarkisto;
Germa-nisches Museum vanhassa kartusiaaniluostarissa
on Saksan suurimpia sivistyshistoriallisia
mu-seoja, teollisuusmuseo. Baierin rautatie- ja
postimuseo; vakinaisia taidenäyttelyjä toimeenpaneva
Diirer-yhdistys.

Elinkeinot. Vaikkei N. enää ole
suhteellisesti yhtä tärkeä teollisuus- ja kauppakaupunkina
kuin ennen, on sillä yhä vielä suuri merkitys.
Teollisuuslaitoksissa työskenteli 1907 99,100
työntekijää. Yli maapallon tunnettuja ovat N:n
korutavarat ja leikkikalut (,,N:n rihkama"), värit
(Zeltnerin ultramariinitehtaan tuotteet ovat
maailman parhaita), piirustustarpeet (m. m.
Fa-berin lyijykvnätehdas), matemaattiset ja
fysikaaliset kojeet, kulta- ja hopealangat, lehtikuita ja
-hopea; sitäpaitsi N:ssä on suuria konepajoja,
rauta- ja metallivalimolta, myllyjä.
Taideteollisuus kukoistaa; N:n pronssivalimoilla on
maailman maine. — Kauppatavaroita ovat
teollisuu-dentuotteet ja humala. — Rautateitä haarautuu
monelle suunnalle: N:n ja Fiirthin välillä
avattiin 1835 Saksan ensimäinen höyryrautatie. -—
N:n kautta kulkee Tonavan-Mainin kanava
(Lud-vigin-kanava). E. E. K.

Historia. N. mainitaan ensi kerran 1050;
se syntyi linnan ympärille, josta käsin
linnan-kreivit (1100-luvun lopulta Holienzollernin
kreivit) ja valtakunnanvoudit hoitivat N:n
ympärillä olevaa valtakunnan aluetta. — Fredrik II
antoi N:lie ensimäisen säilyneen vapaakirjeen.
Sen mukaan kaupunki oli suorastaan kuninkaan
alainen. Keskiajan lopulla teollisuus, vars.
me-tallinvalmistus sekä kauppa kukoistivat;
viimemainittua edisti N:n asema tärkeiden
kauppateiden risteyksessä. Varsinkin kauppa Venetsian
kanssa oli vilkas; se oli etupäässä rikasten
por-varissukujen 1. patriisein hallussa. V. 1347
käsityöläiset nousivat (patriiseista kokoonpantua)
Pientä neuvostoa vastaan ja karkoittivat sen
1348 mutta se palasi seur. v. Hallitusmuoto oli
siitä lähin jyrkästi harvainvaltainen;
kuitenkin käsityöläisille annettiin muutamia
neuvos-paikkoja. 1400-luvun alussa N:n
linnankrei-vit, jotka olivat saaneet Brandenburgin
raja-kreivikunnan läänityksekseen, möivät linnan

kaupungille. N :n arvoa todistavat lukuisat
keisarein käynnit ja valtiopäivät; täällä
julkaistiin Kultainen bulla 1356. N:n kukoistusaika
oli 15 :nnen ja 16:nnen vuosis. käänteessä.
Silloin toimivat täällä kuvanveistäjät Veit
Stoss ja Adam Kraft: vaskenvalaja Peter Vischer
ja maalari Albrecht Dtirer. Taideteollisuutta
edusti kultaseppä Wenzel Jamnitzer; tieteitä
tähteintutkija Regiomontanus, löytöretkeilijä
Martin Behaim ja humanisti Wilibald
Pirck-heimer; runoutta Melchior Pfinzing,
laskiaisnäy-telmäin kirjoittajat Hans Rosenpliit ja Hans
Folz sekä, ,,mestarilaulajista" kuuluisimpana,
Hans Sachs. — N:ssa Peter Henlein (k. 1542)
keksi taskukellojen valmistamisen. Aikaisin N.
kääntyi Lutherin oppiin. V. 1532 täällä tehtiin
ensimäinen uskonrauha. 30-vuotisessa sodassa N.
sai kärsiä paljon, vars. Kustaa Aadolfin ja
Wal-lensteinin ollessa sen lähellä leiriytyneinä 1632.
Westfalenin rauhanpäätösten toimeenpanoa
varten oli N:ssä kongressi 1649-50. N. oli suuresti
rappeutunut; sen kauppa oli kärsinyt varsinkin
kauppateiden muutoksesta. Ainoastaan
metalliteollisuus säilytti osaksi etevyytensä. N:n
raha-asiat olivat huonot, N. s. valtakunnan
valiomies-ten pää-päätöksen mukaan (1803) N. jäi vapaaksi
valtakunnankaupungiksi, mutta joutui 1806
Baierille. mikä oli X :lie hyödyksi. Kaupunki sai
uuden vapaamielisen asetuksen, kauppa ja
teollisuus elpyivät jälleen, ja väestö lisääntyi. V. 1899
yhdistettiin N:iin 13 sen ympärillä olevaa
kuntaa. ’ O. K.

Nürnbergin puna ks. Okra.

Nyrop [ny-]. 1. C a m i 1 1 u s N. (s. 1843), tansk.
kirjailija, Tanskan teollisuuden historian tutkija,
on julkaissut useita teollisuutta ja kirjakauppaa
koskevia teoksia sekä etevien
teollisuusharjoitta-jien elämäkertoja. V:sta 1885 hän on julkaissut
taideteollisuuslehteä. H. Kr-n.

2. Martin N. (s. 1849), edell:n serkku,
arkkitehti, opiskeli Soron akatemiassa ja — puusepän
opissa käytyään — taideakatemiassa saaden kaikki
sen palkinnot (suuren kultamitalin 1880). N. oli
Dalilerupin ja H. J. Holmin oppilas sekä 1883
ulkomailta palattuaan viimemainitun assistentti,
tuli rakennustaiteen professoriksi 1906 ja oli
akatemian tirehtööri 1908-11. — Se
käytännöllinen työ, joka yhdellä iskulla teki N:n
yleisemmin tunnetuksi oli v:n 1888 kaunis
näyttelyrakennus Kööpenhaminassa, 1892 valmistui
Landsarkivet sekä 1894-1903 kahden kilpailun
(1889-90) tuloksena N:n päätyö, Kööpenhaminan
suurenmoinen raatihuone 1894-1903. Tämä
maalauksellisen rikas rakennus kekseliäine.
vaihtelevan ja kodikkaan hauskoine. harkittuine
detaljei-neen. joissa kansan nykyisyys ja menneisyys
kiinteästi yhtyvät, mestarillisine, huolellisille
aineen-käsittelvineen, yhdistää uudemman tansk.
arkkitehtuurin pyrkimykset yhteensulattamaan etelän,
keskiaikaisen Italian, ja pohjoisen, kotimaisen
Tanskan, aiheita ikäänkuin polttopisteeseen
ensi-mäiseksi suureksi monumentaalityöksi. Vv. 1905-08
N. rakensi Vesterbrogaden Eliaskirkon
Kööpenhaminassa ja on lisäksi tunnettu vanhain
ra-kennusnionumenttien uusintelija. V-o N.

3. Kristoffer N. (s. 1858). N. 1 :n veli,
kielen- ja kirjallisuudentutkija, romanisti, v :sta
1888 romaaniiaisten kielten dosenttina ja v:sta
1894 professorina Kööpenhaminan yliopistossa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0723.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free