- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1391-1392

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nürnbergin puna ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1391

Hänen erinomaisen arvokkaista julkaisuistaan
mainittakoon: „Adjektivernes kønsbojning i de
romanske sprog" (1886), suurisuuntainen
„Gram-maire historique de la langue frangaise" I-IV
(1899-1912; I osan 2:nen painos 1904),
„Nou-veau recueil de farces frangaises des XV. et XVI.
sièeles" (yhdessä É. Pieot’n kanssa, 1880), „Den
oldfranske lieltedigtning" (1883, italiankiel.
laitos 1886) sekä yleistajuisemmat „Sprogets vilde
skud" (1882), ,.Romanske mosaiker, kulturbilleder
fra Rumænien og Provence" (1885), „Kysset og
dets historie" (1897) ja „Ordenes liv"’ (1901).
Useita kansanrunoutta koskevia kirjoituksia hän
on julkaissut aikakauskirjassa „Dania".

Nys [ni(s)J, Ernest Désiré (s. 1851),
belg. lakimies ja kansainvälisen oikeuden
tutkija, v:sta 1885 professorina Brysselin vapaassa
yliopistossa, jota paitsi hän, v:sta 1903, toimii
myöskin ylhäisessä tuomarinvirassa
(appellatsioni-oikeudessa) sekä on Haagin välitystuomioistuimen
jäseniä. N. on nykyajan huomatuimpia
tutkijoita kansainvälisen oikeuden alalla: on
suunnannut erityisen suuressa määrin tutkimuksensa
tämän oikeuden ja sitä koskevan kirjallisuuden
historialliseen valaisemiseen. Ankarasti
oikeustieteellistä tutkimusmetodia hän ei sovelluta,
mutta hänen teoksensa todistavat harvinaista
oppineisuutta ja hänen kantansa on selvästi
edistysmielinen. Myöskin taloustiedettä ja sen
historiaa X:n tutkimukset ovat koskeneet. N:n
pääteos on kolmiosainen : ,.Le droit international,
les principes, les tliéories, les faits" (1 :nen pain.
1903-06, 2:nen pain. 1912), hänen muista
teoksistaan mainittakoon „Recherches sur l’histoire
de 1’économie politique" (1898). Suurissa
kansainvälisoikeudellisissa aikakauskirjoissa hän on
käsitellyt etupäässä kansainvälisen oikeuden
historiaa. N. on osoittanut lämmintä myötätuntoa
Suomen oikeustaistelua kohtaan; hän on
tunnetun. 1910 Lontoossa tehdyn julistuksen
laatijoita ja allekirjoittajia. R. E.

Nyslott ks. Savonlinna.

Nystad [nystäd] ks. Uusikaupunki.

Nystagmus (kreik. nystagmo’ s =
nuokkuminen), silmän vipajaminen, jollainen joskus
esiintyy varsinkin heikkohermoisilla henkilöillä. N.
ilmenee siten, että silmämunat eivät pysy kauan
samassa asennossa, vaan pyörivät tahi vipajavat
alituiseen syrjästä toiseen. M. 0-B.

Nystermähampaat ks. Poskihampaat.

Nyström [ny-], Anton Kristen (s. 1842),
ruots. lääkäri ja yhteiskunnallinen kirjailija;
oli v:n 1864 sodassa lääkärinä Tanskan
ar-meiassa: tuli lääket. tohtoriksi 1868: on v :sta 1875
toiminut positivismin aatteitten levittämiseksi;
sai 1880 perustetuksi Tukholman
työväenopiston. joka on ollut mallina muille samanlaisille
laitoksille Pohjoismaissa; on puhujana ja
pub-lisistina ajanut yleisen äänioikeuden ja
uskon-vapauden, raittius- ja rauhan asiaa sekä
sosiaalipoliittisia uudistuksia, mutta vastustanut
kumouksellista sosialismia. Antropologian alalla
N. on esittänyt uuden teorian ihmisen pääkallon
muodonmuutoksista ja niiden syistä (julkaistu
Ranken aikakauskirjassa ,,Archiv für
Anthropolo-gie" 1902); teoksia: „Positivismen" (1879),
„A11-män kulturhistoria" (1886-92), „Brott och
för-soning eller våldet och rätten i nationernas lif"
(1899), „Striderna i Östra Europa mellan Ryss-

1392

land, Polen och Sverige" (1901-03),
„Elsass-Loth-ringen und die Möglichkeit einer
deutsch-fran-zösischen Allianz" (myös ranskaksi, 1904), missä
hän puoltaa näiden maakuntain takaisin
antamista Ranskalle, „Kristendomen och den fria
tanken" (1908). J. F.

Nyström [ny-], Johan Fredrik (s. 1855),
ruots. historioitsija ja maantieteilijä, toiminut
opettajana Upsalan yliopistossa ja v:sta 1892
Tukholman ylemmän reaalioppilaitoksen
lehtorina: ruots. tietosanakirjan „Nordisk
familje-bok"in toimittajia; valittiin 1899 valtiopäiväin
ensimäiseen kamariin; julkaisuja: „De svenska
ostindiska kompanierna" (1883), ,,Bidrag tili
svenska handelns och näringarnes historia" I
(1884), ,,Geografiens och de geografiska
upp-täckternas historia tili början af 1800-talet"
(1899). J. F.

Nyström [ny-], Karl Gustaf (s. 1856), suom.
arkkitehti, päätti opintonsa Polyteknillisessä
opistossa 1876, opiskeli osaksi F. A. Sjöströmin
rakennustoimistossa useita vuosia, osaksi jonkun
aikaa Wienissä Ferstelin johdolla 1878-79, tuli
Polyteknillisessä opistossa 1879
rakennuskonstruk-sionin, 1885 rakennustaiteen (vanhemmaksi)
opettajaksi ja on Teknillisessä korkeakoulussa
vieläkin tässä toimessa. — N:n toiminta
käytännöllisenä arkkitehtina on varsin laajaperäinen,
käsittäen huomattavia ja mitä erilaatuisimpia töitä,
joista mainittakoon: Malminkadun kansakoulu
1887; Marian asyli (Iso-Robertink. 85),
Aleksanterinkadun talot 15 ja 11 (1885-891. Rahapajank. 5
(1896) Helsingissä, kauppaneuvos Dahlströmin
talo Turussa (1894): Kirjolan hovin kaikki
rakennukset (1903-14) : Yliopiston töitä: uusi kem.
laboratori (1884), kasvitarhan palmuhuone (1902)
ja päärakennus, fysiol, laitos (1906), fysikaalinen
laitos (1909), kirjaston kirjamakasiini,
oikeuslääketieteellinen laitos: Eläintarhan kasvihuone;
Helsingin ja Turun kauppahallit 1888, 1893 :
Helsingin tulli- ja pakkahuone (1900) sekä useita
satamarakennuksia: valtion voimakasiini ja
tulli-ja satamarakennukset Hangossa (1900) ;
Heide-kenin sairashuone Turussa (1899); Suomen
pankin muutos Helsingissä ja saman haaraosastojen
rakennukset Viipurissa, Kotkassa, Porissa ja
Turussa; Yhdyspankin talot Helsingissä (1897),
Viipurissa (1898) ja Tampereella (1891); Suomen
valtionarkisto (huomattavine
rautakonstruktsio-neineen: 1886), Säätytalo (1888) ja ehdotukset
sen muuttamisesta eduskuntataloksi (1906. 1911):
Turun taidemuseo (1901). Aleksanterinpatsaan
arkkitektoninen puoli (1894) ; Kirurginen
oppilaitos naisia varten Pietarissa (1912). N. on
Helsingin asemakaavakomissionin ensimäinen
puheenjohtaja ja on (yhdessä insinööri Xorrménin
kanssa) suunnitellut Töölön kaupunginosan (1903)
sekä Hangon ja Porvoon asemakaavat ja on ollut
näiden kaupunkien ja Helsingin uuden sekä
kaupunkien yleisen rakennusjärjestelmän
laatimisessa osallisena (viimemainitussa puheenjoht.).
Pannut alulle Suomen historiallisten
monumenttien mittaukset. — N. sai professorin arvonimen
1895, Pietarin taideakatemian akadeemikon 1892.

U-o N.

Nyström [ny-], Per Axel (1793-1868), ruots.
arkkitehti, jolla viime vuosisadan alkupuoliskolla
Ruotsin rakennus- ja taiteellisiin oloihin nähden
tuli tarmokkaana ja aloitekykyisenä henkilönä,

Nys—Nyström

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0724.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free