- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1393-1394

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nyström ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1393

Nyström—Näf

1394

noina taiteellisesti köyhinä aikoina, olemaan
erikoinen vaikutusvalta, ollessaan eri aikoina
vuoroin hovin, Tukholman kaupungin ja yleisessä
palveluksessa sekä taideakatemiassa
rakennustaiteen professorina. N. aloitti jo varhain
opintonsa akatemiassa ja oli ennen
ulkomaanmatkaansa (1819-25) ennättänyt suorittaa useita
töitä. Hänen opintonäytteenä 1820 lähettämänsä
suurenmoinen Helgeandsholmenin
järjestämis-ehdotus, useat Tukholman linnan sisustustyöt
(,.Hvita hafvet") ja Lejonbackenin
uudesti-rakentaminen (1834). Brunkebergin hotelli
Tukholmassa, Steningen ja Rånäsin herraskartanot,
Lundin piispantalo. Serafimerlasarettet-sairaalan
v. m. suuremmat muutostyöt ovat X: n töistä
tunnetuimmat. N. oli myöskin 1832 perustetun
taideyhdistyksen perustajia sekä engl.
arkkitehti-ja Ranskan taideyhdistyksen jäsen. U-o N.

Nyström, Sakris Usko (s. 1861), suom.
arkkitehti ; yliopistossa ja Polyteknillisessä
opistossa opiskeltuaan tuli arkkitehdiksi 1888,
työskenteli aluksi prof. G. Nyströmin toimistossa,
jatkoi opintojaan Pariisin École-des-Beaux-Arts’issa
A. Moyaux’n atelieerissa (1890-91) ja on
sittemmin ollut opintomatkoilla m. m. Ranskassa,
v Italiassa, Kreikassa (1905), Saksassa ja
Englannissa. Toimittuaan useat vuodet Polyteknillisessä
opistossa piirustuksen ja rakennustaiteen
ylimääräisenä opettajana N. nimitettiin 1908
Teknillisen korkeakoulun antiikin ja keskiajan
rakennustaiteen lehtoriksi. Vv. 1893-1902 N. on
ollut Taideteollisuuden keskuskoulussa tyyliopin
ja ornamentiikan opettajana. Hänen
rakennustöistään mainittakoon: Kansallis-osakepankin talo
Viipurissa ja Kotkan suom. yhteiskoulu (fasadit)
yhdessä W. Penttilän kanssa, vaikeissa
olosuhteissa syntynyt valtion matkailijahotelli
Imatralla (1903), ’Porin Cygnæus-koulu (1912),
Viipurin kaupungintalon piirustukset (1912, N:n ja
W. Penttilän aikaisemmin laatimien luonnosten
mukaan) sekä useat rakennukset Helsingissä
(esim. Fredrikink. 19, v. 1895, Annank. 12,
Kap-teenink. 11, 1902. Rauhank. 3, 1904. Vilhonk. 9,
Kapteenink. 20/22, Pietarink. 9, 1906. ja Pohj.
Rautatienk. 11. 1911) ja maaseudulla, osa niistä
hänen suorittamiaan arkkitehtitoimiston L^sko
Nyström-Petrelius-Penttilän jäsenenä, osa hänen
omassa nimessään.

Nystyräbakteeri ks. Bakteroidit.

Nystyrätauti ks. Tuberkuloosi.

Nyynäisten kartano (ruots. N y n ä s),
päätalo ja everstiluutnantin virkatalo Lemun
pitäjässä (v:een 1899 Nousiaisten pitäjässä) kirkolta
n. 3 km koilliseen, käsittää 4 manttaalia.
Viljeltyjä maita ja niittyjä on tilalla yhteensä 655 ha.
— Juustomeijeri. — N. k:n ensimäinen tunnettu
omistaja oli Turun linnan isäntä Klaus
Lydeken-poika Djekn, joka eli 1300-luvun lopulla ja
1400-luvun alussa. Hän poltti ensimäisen puolisonsa
Elinan Mynämäen Orkovakkisista, josta
tapauksesta Elinan surmaruno on saanut alkunsa.
Hänen tyttärensä naimisen kautta peri tilan
laamanni Henrik Bitz vanhempi (k. 1458), sitten
viimem:n poika Eerik Bitz ja edelleen tämän
poika laamanni Henrik Bitz nuorempi (k. 1506),
joka antoi tilan huomenlahjaksi vaimolleen Anna
Tottille (k. 1549). Häneltä sai tilan hänen
tyttärensä hänen toisesta avioliitostaan Klemet
Hoirenskildin kanssa, valtaneuvos Niilo Pietarin-

poika Bielken puoliso Anna Hogenskild ja
häneltä taas hänen poikansa, kuuluisa Hogenskild
Bielke, joka 1599 menetti kaikki tiluksensa
ollen Kaarle herttuan vastustajia. — 1500-luvun
alussa kuului joku osa N. k :sta myös
Fleming-suvulle. Valtaneuvos Ivar Jaakkimanpoika
Fleming (k. 1548) mainitaan N. k:n omistajana, ja
hän oli perinyt sen apeitaan Gottskalk
Arendin-pojalta, samoin hänen poikansa Lauri Fleming,
v:sta 1561 Nyynäisten vapaaherra, ja tämän
poika, vapaaherra Ivar Fleming (k. 1569). —
V:n 1599 jälkeen N. k. oli jonkun aikaa kruunun
hallussa. V. 1605 Kaarle IX antoi tilan Halikon
kihlakunnan tuomarille Pentti Laurinpojalle.
V. 1610 sai Abraham Lejonhufvud, samalla kuin
hänet nimitettiin vapaaherraksi, N. k:n
vapaa-herrakunnakseen, johon kuului myös Monnoisten
kartano samassa pitäjässä. Hänen kuoltuaan 1618
annettiin tila 1619 Aksel Oxenstjernalle .,hänen
vapaaherrakuntansa Kemiön parannukseksi ja
asumakartanoksi". 1670-luvulla oli kreivi J. L.
Wittenberg (k. 1679) N. k:n omistaja. Kaarle XI :n
reduktsionissa N. k. peruutettiin ja määrättiin
henkirakuunain everstiluutnantin virkataloksi.—
Jo keskiajan lopulla. 1506. tiedetään N. k :ssa
olleen kivirakennuksen ja vähää myöhemmin
mainitaan sen olleen varustettuna pyssyillä ja
tykeillä. Tämä rakennus paloi 1527. Nykyinen,
yksinkertainen vanhanaikuinen puurakennus on
luultavasti 1700-luvulta, — Virkatalon nyk.
vuokraaja (1914) on J. Tapani. A. Es.

Nyyrikki esiintyy Tapion poikana Kalevalassa
ja parissa kansanrunon toisinnossa; sama kuin
Agricolan mainitsema karjalaisten jumala
Nyrckes, joka „oravat antoi metsästä". Tavataan
myös muodoissa Nyrkys („tule nyt —
nylkemä-hän, Tapio rahan tekohon"), Nyrkis, Nyrkiö 1.
Nyrkytiir (Tapion akka), Myyrikki (Tapion
neiti). Tyytikki (tytär Tapion) sekä Tyyri
(Oravainen Tvyrin poika). Mahdollisesti voi Nyrk-,
Nyrki-alkuiset muodot yhdistää pyhimyksen
nimeen Jyrki, joka runoissakin esiintyy metsän
herrana. Nyrki on, runomitan vaatiessa
kolmitavuista sanaa, muodostettu naispuolisen
metsänhaltian Aunikin mukaan Nyyrikiksi. K. K.

Nyystölä. 1. Kylä Padasjoen pitäjässä
kirkolta n. 4 km etelään. N:n pelloilla hävitti
Ii-var Arvidinpoika Tavast tammikuun puolivälissä
(päivä ei ole lähemmin tunnettu) 1597
Rautalammilta pitkin Päijänteen länsirannikkoa edenneen
nuijamiesjoukon. Kerrotaan hänen ryhtyneen
sovinnon hieromisiin talonpoikien kanssa ja,
saatuaan siten heidät houkutelluiksi aseettomina
ulos kylästä, antaneen tappaa heidät kaikki,
n. 400 miestä (ks. Nuijasota). — 2. N:n
säteri Padasjoella ks. Verho. A. Es.

Nyörinpunontakone, pyöreiden, useasta
langasta valmistettujen puuvillanyörien punomiseen
käytetty kone. Tavallisimpia täten valmistettuja
nyöriä ovat kehruutehtaiden värttänä- eli
kier-rutinnyörit, jotka johtavat käyttävän liikkeen
värttänöille. ’ E. J. S.

Nådendal [vödendäl] ks. Naantali.

Näennäinen suuruus, iähtit.
Taivaankappaleen n. s. on sen halkaisijan näkökulma.

Näf, Jakob (k. 1598). ruots. maaherra, skotl.
sukua, tuli Juhana TTI:n aikana Taalain
käskvn-haltiaksi. Liittyi Sigismundin kannattajiin ja
teki 1598 matkan mainitussa maakunnassa ke-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0725.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free