- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1397-1398

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näköhermot ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1397

Näköhermot —Närpiö

1398

esiintyä myös yksinomaan sen sisäisen
paine-lisäyksen vaikutuksesta, joka syntyy
enenty-neestä veritulvasta mainittuihin näköelimen osiin.
Jos näihin subjektiivisiin n :iin liittyy
saira-loisia mielikuvia ja kyllin voimakasta ärsytystä
määrätyissä paikoissa aivoja, niin muodostuu
niistä näkö-illusioneja ja hallusinatsioneja (vrt.
A i s t i n h a i r a h d u s). E. Th-n.

Näköhermot (nervi optici), luurankoisten
toinen aivohermopari. N. ovat oikeastaan
aivopul-listumia, jotka lähemmin vastaavat aivoissa
tavattavia johtoteitä kuin varsinaisia hermoja.
N:n tyviosat käyvät ristiin aivorungon
vent-raalipuolella. Tästä risteyksestä (rhin.tmn
optimin) jatkuu varsinainen näköhermo
silmäonte-loon. Sen hermosäikeet hajoavat silmän
verkkokalvoon. ks. myös Silmä. H. A. S.

Näköhäiriö, oikeammin näköhairahdus iks. t.).

Näkökehä ks. Horopteri.

Näkökukkula ks. Aivot.

Näkökulma ks. S i 1 m ä.

Näkökynnys 1. kaukopiste ks. L i k
i-piste.

Näköpiiri ks. ITorisontti.

Näköpiste, paikka, josta esinettä katsellaan.

Näköpurppura ks. Silmä.

Näkösauvat ks. Silmä.

Näköviiva, tarkastettuun esineeseen saakka
jatkettu silmäakseli; myös kaukoputken akseli
s. o. linssien keskipisteitä yhdistävä suora.

Näkövoima ks. S i 1 m ä.

Näköväli, likipisteen etäisyys silmästä.

Näkövälimittari ks. Opto metri.

Nälkä, se luontainen tunne, joka antaa
ihmiselle ja yleensä eläimelle tiedon siitä, että
ruumis on ravinnon tarpeessa. Tieteellisessä
kielessä puhutaan täydellisestä nälästä, jolloin ei
nautita mitään ruokaa: suolanälästä. jolloin
nautitaan ruokaa, josta kaikki suola on poistettu
j. n. e. Ihminen saattaa kestää täyttä nälkää —
juoden vain vettä — n. 40 vuorokautta: jos
häneltä riistetään kaikki suola, niin hän niinikään
kuolee nälkään jotenkin yhtä pitkän ajan
kuluttua, vaikka muuten saisi kuinka paljon
ruokaa tahansa. Jos ei ihmiselle anneta ruokaa
eikä vettä liioin, niin hän voi pysyä hengissä
ehkä noin viikon päivät. Nälän tilassa olento
supistaa vaistomaisesti ruumiin liikkeensä
vähim-pään määrään siten välttääkseen turhaa
ainevaraston kuluttamista. M. O-R.

Nälkähoito ravinnon tahallinen supistaminen
joko yleensä laihduttamisen tarkoituksessa tahi
jostakin muusta erikoisesta syystä niinkuin
joskus katsotaan tarpeelliseksi eri taudintilojen
hoidossa.

Nälkäkuume, nälässä niinkuin muissakin
ter-veydenvastaisissa oloissa ja tiloissa ilmestyvä
ankara kuumetauti, vrt. Pilkkukuume.

Nälkäleipä ks. H ä t ä 1 e i p ä.

Nälkäparannus ks. Nälkähoito.

Nälkätaiteilija, henkilö, joka jostakin syystä
opetteleiksen elämään ruuatta. Suuren maineen
on tässä suhteessa aikoinaan saavuttanut it.
Sueci, joka tahallaan kärsi täyttä nälkää 30
päivää. 12:ntena nälkäpäivänä hän ratsasti
tunnin ja 40 minuutin ajan sekä astui 8
minuuttia ja miekkaili vielä illan suussa: sinä päivänä
hän oli kaikkiaan astunut 19.900 askelta. 23
:n-tena nälkäpäivänä hän vielä miekkaili tarmok-

kaasti kahteen kertaan sekä kävi illalla
kansanhuveissa; hän oli sinä päivänä astunut 7,000
askelta. Succi oli kokeen aikana professori
Luciani^ alituisen valvonnan alaisena, vrt. Nälkä.

M. O-B.

Nälkävuodet ks. Katovuodet.

Nänni ks. Maitorauhaset ja Rinnat.

Nänninkehä ks. Rinnat.

Näppylä 1. näppy f akne), ihokarvan juuren
ja sen ympäristön sekä talirauhasen tulehdus,
mikä esiintyy varsinkin kasvoLssa, mutta
myöskin selässä ja rinnassa ynnä muissakin
ruumiinosissa. Pieneen punaiseen näppylään ilmenee
pieni mätäpisara. joka tavallisesti aikaa
myöten taas kuivaa, minkä jälkeen n. jälleen
häviää. Ihon puhtaana pitäminen tarpeellisella
kylpemisellä ja saippualla pesemisellä, niin että
ihon huokoset pysyvät auki eivätkä tukkeudu
talirauhasten tahmeasta eritteestä, on paras
keino vastustaa tällaisten kasvoja rumentavien
muodostumien kehittymistä. M. O-li.

Näppy läroh tuma, rohtuma, jossa esiintyy
näppyläntapaisia muodostumia, vrt. Rohtuma.

Näre ks. Kuusi.

Närhi (Garrulus glandarius). 36-38 cm pitkä
varislintu, höyhenpuvultaan metsiemme
komeimpia. N:n
päävärinä on
punai-senharmaa, pyrstö
mustahko. yläperä
valkea, siivet
mustat, siipisulat
valkoreunaiset. Käsi-sulkien peitinhöv-henet ovat kauniin
siniset,
mustajuo-vaiset. N. on
levinnyt melkein koko
palearktiselle
alueelle: koko
Suomessa se on yleinen. Asuu metsissä, joissa
rakentaa pesänsä havupuuhun. Munia 5-7: ne ovat
vaaleanruskeanharmaita, ruskeatäpläisiä. N. on
kaikkiruokainen, tekee vahinkoa keväällä
syödessään linnunpesistä munia ja poikasia. Aiini
rääkkyvä. E. IV". S.

Närike ks. N ä r k e.

Närke (vanha muoto Nerike), maakunta Ruot
sissa, Vätternin ja Hjälmarenin välillä.
Svean-maan maakunnista pienin: 4.358 km3, 130.655 as.
(1912). — N:n pääosa on hyvin viljelty,
hedelmällinen N:n tasanko, jota pohjoisessa reunustaa
Kilsbergen ja Kägla nimiset selänteet, etelässä
Tiveden. — Vesistöjä on 274 km1
(lukuunottamatta N:n osuuksia Yätternistä ja
Hjälmare-nista), joista suurin on Svartån. — Pääelinkeinot
ovat maanviljelys ja karjanhoito: harjoitetaan
myös metsänhoitoa. Ammebergissä on
sinkkikaivoksia. N.ssä ovat kaupungit örebro ja
Askersund. — Hallinnollisesti N. kuuluu örebron
lääniin. jonka eteläisimmän osan se muodostaa.

(E. E. K.)

Närpes ks. Närpiö.

Närpiö (ruots. N" ä r p e s 1. N’e r pe s). 1.
Kunta, Vaasan 1.. Ilmajoen kihlak.. Närpiön
nimismiesp.; kirkolle Närpiön rautatieasemalta
2’ , km ioikoteit>e km). Kaskisten kaupungista
12 km (kaupunki sijaitsee N:n kunnan piirissä).
Pinta-ala 520.6 km’, josta viljeltyä maata (1910)

Närhi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0727.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free