- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1399-1400

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näköhermot ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1399

Närpiön tuomiokunta—Näsijärvi

1400’

12.128 ha (siinä luvussa puutarha-ala 7.sr. ha ja
luonnonniityt 2.333 ha). Manttaalimäärä 99
talonsavuja 996, torpansavuja 159 ja muita
savuja 973 (1907). 11,520 as. (1913), joista
ruot-sink. 11,249 (koko asukasmäärästä n. 2,500
henkeä oleskelee Ameriikassa ja Ruotsissa). 2,089
ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 1,294 (1901). 1.507 hevosta,
4.370 nautaa (1911). — Kansakouluja (1914) 14
(21 opett.). Maamies- ja emäntäkoulu (5 opett.).
Säästöpankkeja 2 (Närpiön ja Yttermarkin) ;
Vaasan osakepankin ja Maamiespankin
haarakonttorit. Kunnanlääkäri. Apteekki.
Kunnansairaala. Kunnaneläinlääkäri (yhteinen
Kaskisten ja Vlimarkun kanssa). — Teollisuuslaitoksia:
Näsbyn, Aminnen, Yttermarkin. Kaalahden
(Ka-laks) ja Benvikin höyrysahat: N:n
osuusmeijeri, Yttermarkin yhtiömeijeri: Näsbyn
moottori-mylly; Näsbvn sähkötehdas; Näsbyn
höyrypuu-seppätehdas; Finnbyn tiilitehdas. —
Historiallisia muistoja: Finnbyusillan tappelu 20 p.
heinäk. 1808. — Vanhoja kartanoita: Benvik
(nykyjään jaettu 7 :ksi eri tilaksi). — 2.
Seurakunta, keisarillinen, Turun arkkiliiippak.,
Vaasan alarovastik.; mainitaan omana pitäjänä
ainakin jo 1331 (todennäköisesti alkujaan kuulunut
Mustasaaren emäseurakuntaan), oli piispan
palkka-pitäjänä 1811-84. Närpiöön kuuluneista alueista
on muodostunut seuraavat itsenäiset khrakunnat:
Lapväärti (josta taas ovat eronneet: Kristiina,
Isojoki, Siipyy ja Karijoki), Teuva, Korsnääsi
(siitä Petolahti, Pirttikylä ja Ylimarkku). N:öön
kuuluu vieläkin Kaskisten kaupunki, jolla oma
saarnaaja. Kirkko, harmaasta kivestä rak. 1435
(vihitty 11 p. elok. 1555), laajennettu 1653,
1732-35 ja 1771. [B. Fr. Nordlund, „Beskrifning öfver
Nerpes socken" (,.Suomi" 1864); K. I. Nordlund,
..Folkskolorna i Närpes 1878-1903" (1903); P. E.
Ohls, „Byanamnen i 1500-talets Närpes"
(„Syd-Österbotten" 1913, N:ot 8, 10, 14 ja 17); N. W.
A., ..Ploekgods tili Närpes historia" („Vasa
pos-ten" 1909 N :o 38); A. A. Stiernman,
„Minnes-märken i Finlands kyrkor" (Vet. soc. bidrag
N :o 38. sivv. 129-39).] — 3. Rautatieasema
(V 1.) Seinäjoen-Kristiinan-Kaakisten radalla.
Perälän-Kaskisten rata-osalla, Karlån pysäkin
ja Kaskisten aseman välillä, 101 km Seinäjoelta,
12 km Kaskisiin; etäisyys Helsingistä 520 km.

h. H-nen.

Närpiön tuomiokunta käsittää seuraavat 5
käräjäkuntaa: 1. Maalahti, Sulva, Pirttikylä,
Bergö ja Petolahti; 2. Närpiö, öfvermark ja
Korsnäs; 3, Teuva: 4. Lapväärti, Siipyy ja
Kristiinankaupungin maaseurakunta; 5. Karijoki ja
Isojoki. Vaasan hovioikeuden alainen. L. H-nen.

Närpiön vapaaherrakunta ei ollut
varsinaisilla vapaaherran oikeuksilla varustettu, vaan
ainoastaan nimellinen vapaaherrakunta. V. 1651
ja 1652 lahjoitti näet kuningatar Kristiina useita
tiloja Närpiössä Jakob ja Anders Lilljehöök
veljeksille Norrköpingin päätöksen ehdoilla ja
antaen heille oikeuden nimittää itseänsä Närpiön
vapaaherroiksi. Lahjoitus käsitti 146 3/,
manttaalia ja sen vakinaiset vuositulot olivat 2,343
ta-laria. Kun Pohjanmaan kreivi- ja
vapaaherrakunnat 1675 peruutettiin, piti Närpiössä olevien
talojen vielä jäädä Lilljehöökeille annetun lainan
maksuksi. K. G.

Närte tehdään, etupäässä maan itäosissa, ol-

kien kuivuttua niin rukiin kuin toukoviljankin
säilyttämistä varten talvella tapahtuvaan
riihe-tykseen asti. Suorakaiteen muotoiselle pohjalle,
jossa alinna ovat harvaanasetetut
pohjapöl-kyt ja niillä tiheässä — n:n pituussuunnassa
— pohjapuut, ladotaan lyhteitä teräpäät
vastakkain. kerros kerrokselta hiukan leventämällä
n:ttä. kunnes se määrättyyn korkeuteen
saatettuna katetaan oljilla ja havuilla sekä tuetaan
päistä ja sivuilta seipäillä. Pohjan leveys
vaihtelee eri seuduilla: paikoin se on miltei kahden
lyhteen mittainen, paikoin paljoa kapeampi.
N. suojataan elukoilta aidalla. 17. T. S.

Närästys (pyrosis), mahalaukusta
ruokatorveen ja nieluun nouseva polttava tai
kouristuk-sentapainen kivuntunne, mikä enimmäkseen
aiheutuu liiallisesta haponmuodostuksesta
mahalaukussa.

Näs /ncs], ent. rautatehdas Perniössä. Sen
perusti vapaaherra Klaus Fleming 1732 saamansa
lupakirjan nojalla Ison-Kuusiston perintötilalle
(ruukkia nimitettiin siitä syystä K u u s t o
n-ruukiksi). Valmisti kankirautaa. V. 1834 laitos
siirrettiin Perniön latokartanon maalle, ja sai
nimen N. Lakkautettu 1895.

Näse fnë-]. 1. Maatila Pernajassa, kuulunut
1600-luvulla Wildeman-, Berndes- ja Boije-,
1700-luvulla Glansenstjerna-. Brunow- ja
Jägerhorn-suvuille. Päärakennus, jonka huoneita ennen
ovat koristaneet arvokkaat kattomaalaukset, on
1700-luvulta. — 2. Porvoon kaupungin omistama
’/j manttaalin suuruinen allodisäteri
Porvoonjoen rannalla vastapäätä kaupunkia. N.
mainitaan jo keskiajan lopulla ja oli se silloin
Dufva-suvulla, jolta se naimisen kautta siirtyi
Risbit-suvulle. V. 1618 kuului N. Stålarm-suvun
tiluksiin. Myöhemmin 1600-luvulla omistivat tilan
Lindelöf-suku, Lauritsa Creutz nuorempi ja
kapteeni Evert Joakim von Jordan. V. 1708
venäläiset polttivat kartanon. Vaihdettuaan Ison vihan
jälkeen muutaman kerran omistajaa, joutui
kartano 1789 oston kautta porvoolaiselle Holmin
kauppiassuvulle, jolta Porvoon kaupunki osti
sen 1883. — Kartanon komea, taitekattoinen
päärakennus on korkealla mäellä vastapäätä
Porvoon kaupunkia. A. Es.

Näsegård ks. Latokartano.

Näsen kartano ks. Latokartano.

Näsijärven pahvitehdas. Näsijärven
etelärannalla. Tampereen länsipuolella Pispalan
esikaupungissa. per. 1893. siirtyi usean omistajan kautta
vihdoin 1903 insinööri A. Sumeliuksen haltuun.
Hän rakensi tehtaan kokonaan uudestaan ja
lisäsi tuotannon kaksinkertaiseksi. Valmistus
käsittää lumppupahvia (ainoa lumppupahvitehdas
Suomessa), valmistusmäärä on n. 550 ton. (1903
220 ton.), mutta tulee tänä v. (1914)
tapahtu-vain laajennusten jälkeen nousemaan 1.000
tonniin. Käyttövoima saadaan (v:sta 1913) Nokian
o.-y:n sähkökeskuslaitoksesta. — Työväestö 60
henkeä. E. E. K.

Näsijärvi, Satakunnan osassa Hämeen lääniä,
on n. 4 penink. pitkä ja 5-7 km leveä.
Vastaanottaa Muroleen kanavan kautta Ruoveteen y. rn.
kolmelta eri taholta keräytyneet vedet ja laskee
Pyhäjärveen Tampereen 17.8 m korkean ia
945 m pituisen kosken kautta. Pinta-alaltaan N.
on n. 275 km-, suurin syvyys 54 m. keskisyvyys
12,4 m. Sen leveys vaihtelee suuresti. Milloin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0728.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free