- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1401-1402

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näsiä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1401

Näsiä—Näytelmärunous

1402

kallioiset niemet pistävät toisiaan vastaan,
milloin taas leveät, savipohjaiset lahdet
tunkeutuvat mantereeseen, usein niin, että niiden suut
ovat vastakkain. Pisimpiä lahtia ovat:
Aitto-lahti ja Tervolanlahti itäpuolella, Kaiharinselkä
ja Pengonpohja länsipuolella. Kaitanen
Paar-lahti, joka Tervolanlahden pohjoispuolella
tunkeutuu kymmenkunta km mantereeseen, on
oikeastaan katsottava eri järveksi. Vaakaniemen
salmi on yhdellä paikalla tuskin 1 km leveä.
Sen pohjoispuolella olevaa osaa Vankovettä on
usein pidetty eri järvenä. Muodoltaan N. on
hiukan Päijänteen kaltainen. Luultavaa on, että
N., samoinkuin Päijännekin, on muodostunut
kallioaltaaseen sittenkuin tämän peittävä
merenlahti maan kohoamisen kautta oli menettänyt
yhteytensä meren kanssa. Kallioaltaan ovat taas
muodostaneet useat preglasiaaliset vajoamiset ja
repeämät, joiden irroittamat lohkareet maajää
on vienyt mukanaan. N :ssä ovat Suomen
viranomaiset toimittaneet syvyysmittauksia.
Luotsiasemia on Tampereella ja Pengonpohjassa.
Höyrylaivaliikenteen pääreitit ovat Tampereelta
Muro-leen kanavalle, Aittolaliteen, Tervolanlahteen.
Kaiharinselän perukalle Pohjankylään, Teiskon
kirkkorannalle, Pengonpohjaan, Kiimajoen suulle,
Parkkukoskelle ja Keuruun kirkolle. J. E. R.

Näsiä (Daphne mezcreum),
Thymeleacece-heimoon kuuluva matalahko pensas, levinnyt
melkein koko Eurooppaan ja
suureen osaan Aasiaa; Suomessa se
kasvaa lehtometsissä melkein
koko maassa, eteläosissa sangen
yleisenä, pohjoisessa
harvinaisempana ; paikoin
koristuskas-vinakin viljelty. Lehdet ovat
suikeat, ehytlaitaiset. Kukat
tiheään asettuneissa pienissä
viuhkoissa, aukeavat ennen lehtien
puhkeamista; väriltään ne ovat
sinipunaiset (verhiö
terämäi-nen, 4-liuskainen, teriö
puuttuu) , syreenin kukkia
muistuttavat, hyvältä tuoksuvat;
hedelmä on kirkkaan punainen
marja. Sekä n:n kuori että
marja ovat myrkyllisiä, marja synnyttää jo
suussakin ankaran polton. Molempia on käytetty
ja käytetään paikoin vieläkin lääkkeeksi.

i. y-s.

Nässjö [nëssöj, kaupunki Etelä-Ruotsissa,
Jönköpingin läänissä Smålandissa, itään
Jönköpingistä, kahden pienen järven välissä; 5,949 as.
(1913). -— Komea kirkko, yhteiskoulu,
vanhainkoti. Tärkeä rautateidenristeys. Vilkas liikenne
on synnyttänyt huomattavan teollisuuden. —
N. tuli taajaväkiseksi yhdyskunnaksi 1881. sai
kauppalanoikeudet 1890 (jotka kuitenkin jäivät
käyttämättä), kaupunki 1914. (E. E. K.)

Nästved (Næstved), kaupunki Tanskassa,
Sjællandin lounaisosassa, Sus-joen varrella, 8,320
as. (1911). Harjoittaa kauppaa; ulkosatama on
Karrebæksminde; rautatieyhteys. 2 kirkkoa
1200-ja 1300-luvuilta. Kaupunginoikeudet N :11a oli jo
1100-luvulla. N:n luona Riigenin ruhtinas
Jari-mar sai 1259 suuren voiton Sjællandin
talonpojista. G. R.

Nätkelmä ks. Lathyrus.

Nävas ks. N e v a s.

Näveri ks. Kaira.

Näytelmä, laajemmassa merkityksessä draama
(ks. t.) yleensä, suppeammassa merkityksessä
yksi draaman päälajeista, jonka vakava toiminta
loppuu sovinnollisesti. H. Kr-n.

Näytelmärunous. N :n ja sen eri lajien
yleinen määritelmä ks. Draama. — Historiallisesti
n. on kehittynyt eepillisen ja lyyrillisen
runouden jälkeen. Sen alkeita tavataan monellakin
kansalla jo varhaisilta ajoilta. Niinpä oli Perün
alkuasukkailla ennen esp. valloitusta oma
omituinen draamansa (talteen on kirjoitettu
ketsuau-kielinen näytelmä ..Ollanta", m. m. saksaksi).
Tässä yhteydessä saattaisi myös mainita
suomensukuisten vogulien näytelmäntapaiset
karhun-peijaismenot. Kiinalaisilla on vanha, laajaksi ja
vaihtelevaksi kehittynyt draamakirjallisuus, jolle
kenties on antanut alkuherätteitä vielä
runsaammin kehittynyt int. n. (ks. Intian
kielet ja kirjallisuus). — Euroopp. n:n
kehitystä valaisevat lähemmin eri sivistyskansain
kirjallisuutta esittävät artikkelit (ks. erittäinkin
Kreikan kieli ja kirjallisuus,
Rooman kirjallisuus, Italian, Espanjan,
Englannin, Ranskan kieli ja
kirjallisuus) sekä suurista näytelmärunoilijoista
olevat erikoisartikkelit (kuten A i s k h v 1 o s,
Sophokles, Euripides, Aristophanes;
Plautus, Terentius; Lope de Vega,
Calderon; Shakespeare; Corneille.
Racine, Moliére; Goethe, Schiller;
Ibsen y. m.). — Antiikkinen draama,
muinaisajan kreikkalaisten luoma ja kohottama samaan
korkeuteen ja kantavuuteen, mihin helleeninen
henki kehitti muutkin runouden ja taiteen
muodot, säilytti kuitenkin eräitä kultillisesta
alkuperästään johtuvia erikoisuuksia, ennen kaikkea
koorin, joka orkhestralla. näyttelijäin ja
katso-jäin välillä, seisoen ilmaisi vuoropuhelun
lomaan mietelmiään näytelmän henkilöiden teoista
ja kohtalosta ja muodosti koorilauluineen
draaman runsaan lyyrillisen aineksen. Toiminta
tapahtui ulkosalla ja enimmäkseen samassa
paikassa. se mitä tapahtui tämän ulkopuolella jäi
sanansaattajani eepillisen esityksen varaan.
Kaikki tämä rajoitti itse draamallista ainesta
ja supisti toimintaa, mutta korvauksena oli
monenmoiset koristeelliset näyttämölaitteet,
naamiot, koturnit ja komeat puvut sekä se, että
esitettiin peräkkäin useampia toisiinsa liittyviä
näytelmiä (trilogia, tetralogia); näytösjakoa ei
käytetty. Kreik. tragediat olivat taruaiheisia
ju-malais- ja sankaridraamoja ja samalla
kohtalo-draamoja, joissa ikuinen, heltymätön sallimus
säätää ihmisten ja jumalien kohtalon.
Komediassa oli köörillä alkujaan samanlainen tehtävä
(vanha komedia), sittemmin se jää kokonaan
pois ja muodostuu nykyaikaista huvinäytelmää
vastaava uusi komedia. Roomalainen n.
perustuu kreik. tragediaan ja uuteen komediaan. Sen
huomattavimmat edustajat, Plautus ja Terentius
sekä traagikko Seneca ovat mukailuineen tulleet
olemaan tärkeinä tekijöinä uuden ajan n:n
kehityksessä; omintakeisena komedian muotona oii
Roomassa vain improvisoidut ilveilyt vakinaisine
naamioineen, n. s. a t e 11 a a n i t, joista ehkä
juontaa juurensa myöhempi it. „commedia dell’
arte". — Vanhan ajan draamallinen taide ei
muuten suoranaisesti periytynyt seuraaviin aikakau-

Näsiä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0729.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free