- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1405-1406

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Näyttelyt ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1405

alkoi kiivaasti taistella n:ta vastaan. Siitä
huolimatta kohosi kirkon omasta helmasta uusi n.
hengellisten mysterionäytelmien keralla, joita
aluksi papit, kuoripojat, munkit ja
luostarivel-jet esittivät, sittemmin erikoiset seurat ja
veljeskunnat ja joiden jäännöksenä ovat vieläkin
Oherammergaun kärsimysnäytelmät. Tämä
keskiajan n., niin hengellinen kuin sen ohessa olevat
maallikkoesityksetkin, vakavat tai vallattomat, ei
kuitenkaan ollut ammatillisesti harjoitettua, vaan
amatööritaidetta, johon kaikki yhteiskuntaluokat
antoivat avustustaan. 16:nnella vuosis. kehittyi
Italialle ominainen commedia dell’ arte
vakinai-sine naamioineen, ja it. n. saavutti koomillisella
alalla suuren taituruuden ja vaikutti,
kiertelevien seurueiden kautta, kaikkialla Euroopassa.
Ooppera ja laulunäytelmä syntyivät niinikään
it. pohjalla. Espanjassa ja Englannissa kehittyi
16-17 :nnella vuosis., suurten näytelmärunoilijäin
ajalla, kukoistava kansallinen n. Ransk. n:een,
joka oli ankaran sääntöperäistä ja kaavamaista,
vaikutti uudistavasti Moliére, runoilija-näyttelijä
kuten engl. Shakespearekin. Saksassa n:n
kehitys kävi hitaammin ja kohosi vasta 18:nnen
vuosis. keskivaiheilla näyttelijä Ekhofin
vaikutuksesta taiteelliselle tasolle. Tanskassa
Hol-bergin komediat laskivat varsinaisen
perustuksen n:lle. Vasta 18:nnella vuosis. aletaan n :ta
pitää varsinaisena taiteena, jolloin
teatterikri-tiikki myös sai alkunsa. Kaikilla näyttämöillä
Euroopassa loisti tänä aikana suuria nimiä:
Englannissa Garrick ja Mrs Siddons, Ranskassa
Baron, Lekain ja Talma, Adrienne Lecouvreur
ja Mlle Clairon, Saksassa Iffland, Brockman ja
Schröder. 19:nnen vuosis. alkupuolella oli
romanttinen suunta n :ssa vallalla (Englannissa
Edmund Kean, Saksassa Ludvig Devrient,
Ranskassa Mlle Rachel, Tanskassa rouva Heiberg ja
Michael Wiehe). Sittemmin realistinen suunta
vei voiton edellisestä (Ranskassa Sarah Bernhardt,
Italiassa Eleonora Duse. Englannissa Irving ja
Ellen Terry, Saksassa Josef Kainz, Tanskassa
Betty Nansen ja Anna Larssen, Norjassa
Johanna Dybvad, Suomessa Ida Aalberg) ja
yhteisnäyttely, johon aikaisemmin ei oltu pantu suurta
huomiota, tuli tärkeimmäksi tekijäksi
(Meinin-genin näyttelijät). Viime aikoina on muutamissa
teattereissa koeteltu huippuunsa kehitetyn
taiteellisen ohjauksen (regian) avulla saada
tyylittelyyn pyrkivä suunta vallalle. (Saksassa
Reinhardt, Moskovan taiteellinen teatteri.)
Suomalainen näytelmätaide ks. Kansallisteatteri.
[H. T. Rötscher, „Die Kunst der dramatischen
Oarstellung" (1-2, 1841-44); Aug. Lewald,
„Ent-wurf zu einer praktisclien Schauspielerschule"
(1846): Chr. Birch, „Dramatik oder Darstellung
der Bühnenkunst" (1847); Hipp. Auger,
,.Physio-logie du théätre" (1-3, 1840) ; K. Mantzius.
„Skuespilkunstens historie" (1-5, 1897-1907);
E v. Possart, ,,Der Lehrgang des Schauspielers"
(1901); YVinds, .,Die Technik der Schauspiel"
(1904).] H. Kr n.

Näyttelyt. Ensimäiset uudenaikaiset näyttelyt
pantiin toimeen 18:nnella vuosis. Ne olivat
taide-ja taiteelle läheisten teollisuushaarain
näyttelyitä. Sittemmin näyttelyt laajentuivat muitakin
aloja käsittäviksi sulkien vihdoin piiriinsä koko
taloudellisen, vieläpä yhteiskunnallisenkin
elämän, mikäli se on aineellisesti esitettävissä.

1406

Ranskassa 1798 toimeenpantua
teollisuusnävtte-lyä voi pitää ensimäisenä alallaan; 1840-luvulta
lähtien kansalliset teollisuusnäyttelyt tulivat
tavallisemmiksi. Suomessa pantiin ensimäinen
teol-lisuusnäyttely toimeen 1876 Helsingissä.
Ensimäinen yleinen kansainvälinen näyttely oli Lontoon
maailmannäyttely 1851. Myöhemmin pidetyistä
maailmannäyttelyistä mainittakoon: Pariisin
1855, Lontoon 1862, Pariisin 1867, Wienin 1873,
Philadelphian 1876. Pariisin 1878, Sydneyn 1879,
Melbournen 1880 ja 1888. Pariisin 1889.
Chicagon 1893, Brysselin 1897, Pariisin 1900, S:t
Louis’n 1904. Lüttichin 1905, Milanon 1906.
Yleisten, kaikkia mahdollisia aloja käsittävien
maailmannäyttelyjen toimeenpanemista ei enää
pidetä tarkoituksenmukaisena; Milanon näyttely
rajoittuikin jo muutamiin erityisiin aloihin. —
N:llä oli alkuansa etupäässä opettava ja
herättävä tarkoitus. Yleisissä n :ssä on kuitenkin
aikaa myöten tämä puoli joutunut yhä
enemmän syrjäasiaksi. Nyt ne ovat ennen kaikkea
reklaami-, myynti- ja huvittelutilaisuuksia.
Suuremmassa määrässä kuin yleisillä on erikois-n :llä
säilynyt kasvattava luonne. Myöskin palkinnoilla
voi erikois-n :ssä, varsinkin maanviljelys-n :ssä,
yhä edelleen olla kasvattava, suuntaa antava
merkitys. [Lessing, „Das halbe Jahrhundert der
Weltausstellungen", Paquet, ..Das
Ausstellungs-problem in der Volkswirtschaft".] J. F.

Näyttä jämenettely (Weiserverfahren)
met-sänh., eräs metsänhoidollisten kasvutaulujen (ks.
N o r m a a 1 i k a s v u t a u 1 u) laadinnassa
käytettyjä menettelytapoja. Kuu on yhdistettävä
kasvutaulun ainehistoon metsiköitä, joilla
ehdottomasti on samanlaatuinen kasvupaikka,
kohdistetaan tämän menettelyn mukaan havainnot ja
mittaukset n. s. näyttäjä m etsikkoihin
sen olettamuksen perusteella, että kun vanhempi
metsikkö kerran on nuoremmasta kehittynyt,
niin sisältää se ainakin osan nuoremman
puumassasta. Tämän nojalla toivotaan,
säännöllisen hakkuukypsän metsikön puuyksilöitä
tutkimalla päästä selville siitä, minkälaatuisia ja
minkälaisissa olosuhteissa kasvaneita ne
aikaisemmin ovat olleet esim. n-vuotisina, joten
saataisiin riittäviä tietoja nuorempien metsiköiden
(esim. juuri n-vuotisten) puumäärästä y. m.
samanlaatuisella kasvupaikalla. — F. Huber, Th.
ja R. Hartig sekä G. Wagener ovat tehneet
toisistaan eroavia menettelyehdotuksia tässä
suhteessa. ’ O. Ltk.

Näyttäjämetsikkö ks.
Näyttäjämenet-t e 1 y.

Näyttäjäpiosentti (\Y eiserprozent) metsänh.
Jotta metsätalous olisi kannattavaa, täytyy
metsän lisäkasvun arvon peittää, ei ainoastaan
puuvaraston arvolle juokseva korko, vaan
mvös sellaisten pääomien kuin maanarvon,
uudistuskustannusten,
hoitokustannusten ja metsää rasittavien verojen
korot. Se prosentti, joka osoittaa näille
metsätaloudellisille tuotantopääomille (joista
maan-arvo-, uudistuskustannus-, hoitokustannus- ja
veropääomat käyvät peruspääoman
yhteisellä nimellä) juoksevan koron, kasvavan
metsän vuotuisen arvolisäyksen kautta, sanotaan
n :ksi. Verrattuna metsätaloudessa hyväksyttyyn
vallitsevaan korkokantaan n. näyttää,
milloin metsikkö taloudellisesti on kypsä hakatta-

Näyttelyt—Näyttäjäprosentti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0731.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free