Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Obojanj ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1417
taan b—f3. Kehittyi 17:nnellä vuosis.
^paimen-pillistä" (Schalmei) kuten klarinettikin (ks. t.),
mutta on monessa suhteessa sen vastakohta. O: n
tekniikka on rajoitettu; nopeissa sävelkuvioissa
Oboe.
se vaikuttaa koomillisesti. Sen matalin ääniala
on soinniltaan karkea ja korkein sitävastoin laiha
ja mitätön; mutta muuten on o:lla hitaissa,
laulavissa sävelkuluissa runollinen ja syvätunteinen
sointi. Kirkkomusiikissa käytetään o:ta paljon
runsaammin kuin klarinettia. — 0:n
muunnoksia ovat englannin torvi (ks. t.) 1. altto-o.,
äskettäin keksitty h e e k e 1 p h o n 1. tenori-o.,
sekä käytännöstä hävinnyt o. d’ amore (terssiä
matalampi tavallista o:ta). — Alkuaan
käytettiin (noin 1660-1750) o:ita orkesterissa
pääasiallisesti vain viulujen vahvikkeena. Ne
jakautuivat 2 ryhmään, ja niitä oli useita kummassakin
ryhmässä, kuten viulujakin (vrt.
Puupuhaltimet). — 2. O :n ääntä jäljittelevä
urkuääni-kerta. I. K.
Obojanj [-a’-], piirikunnan pääkaupunki
Keski-Veuäjällä, Kurskin kuvern., Kurskista etelään,
Dneprin lisäjoen Pselin oik. rannalla; 12.938 as.
(1910). — Muutamia oppilaitoksia. Haararata
Kurskin-Sevastopolin rautatielle.
Obolenskij [-e’-], Ivan Miliailovits
(1853-1910), ruhtinas, Suonien kenraalikuvernööri;
palveli v:sta 1876 meriupseerina ottaen osaa Turkin
sotaan 1877-78; erottuaan 1881 sotapalveluksesta
tuli 1889 Simbirskin läänin aatelismarsalkaksi,
oli 1897-1901 Hersonin ja 1901-03 Harkovin läänin
kuvernöörinä; kukisti tylysti 1902 Harkovin
läänissä puhjenneet talonpoikaislevottomuudet,
minkä vuoksi häntä vastaan tehtiin sam. v.
murhayritys. V. 1904 O. tuli kenraali
Bobriko-vin murhan jälkeen Suomen
kenraalikuvernööriksi; esiintyi tässä toimessa ollessaan jonkun
verran suopeammin kuin hänen edeltäjänsä,
mutta ylläpiti kuitenkin pääasiassa tämän
laitonta hallitusjärjestelmää. Suurlakon puhjettua
syksyllä 1905 O. osoitti passiivisuutta; sai jo
sam. v. eronsa.
Oboli (kreik. obolo’s), alkuaan sama kuin
obe-1 o s, paistinvarras. Kreikkalaiset käyttivät
vanhoina aikoina rauta- (t. pronssi-) vartaita 1.
-puikkoja vaihtovälineinä; kuusi varrasta oli
pi-vollinen 1. drakhma (ks. t.). Rahan tultua
käytäntöön o. oli n. 16 1/2 pennin arvoinen hopea- tai
pronssiraha, ’/„ draklimaa. O. E. T.
Obotriitit (abodriitit 1. bodritsit),
vendiläinen (slaav.) heimo, joka germaanilaisen
kansainvaelluksen jälkeisinä vuosisatoina asui
nykyisessä Holsteinissa ja Meeklenburgissa;
lopullisesti sen kukisti ja käännätti kristinuskoon
Henrik Leijona n. 1170, minkä jälkeen o.
saksa-laistuivat. [Marquart, „Osteuropäisehe und
ost-asiatische Streifzüge".]
Obradovic [obrcYdovits], Dositej
(1739-1811), serbial. kirjailija, kierteli kieltenopettajana
useita vuosia Balkanin niemimaalla, kunnes 1783
kahden romaanialaisen nuorukaisen opettajana
saapui lialleen, jossa harjoitti filosofisia opintoja.
Saksassa hän painatti muistelmansa
seikkailurik-kaasta elämästään (1783) ynnä muita kirjoja.
1418
Näissä hän ensimäisenä käytti kansanomaistit
serbian kieltä, eikä sitä slaav. kirkkokielen,
venäjän ja serbian sekoitusta, joka siihen asti
yksinomaan oli vallinnut serbialaisessa
kirjallisuudessa. Täten O. tuli serbialaisen kirjakielen
uudistajaksi. V. 1806 hän tuli serbialaisen
koululaitoksen ylijohtajaksi Belgradiin. J. J. il.
Obrecht, Jakob ks. Hobreeht.
Obrenovic /-e’- -ts], serb. ruhtinassuku; sen
perustaja oli M i 1 o s O. (ks. t.); hallitsi
Serbiassa 1816-42 ja 1858-1903; suvun viimeinen
hallitsija oli kuningas Aleksanteri (ks. t.).
0’Brien [oubra’i9n], William Smith
(1803-64), irl. politikko; oli 1828-46 aliliuoneen
jäsenenä, liittyi 0’Connelin johtamaan Irlannin
ja Englannin välisen unionin purkamista
tarkoittavaan repc«Miikkeeseen, mutta erosi
sittemmin 0’Connelista ja perusti „Nuori Irlanti"
nimisen puolueen, jonka päämääränä oli Irlannin
erottaminen Englannista ja edellisen
julistaminen tasavallaksi; helmikuunvallankumouksen jäi
keen 1848 O. koetti saada aikaan kapinaa
Irlannissa, mutta vangittiin ja tuomittiin kuolemaan;
sai armahduksen ja karkoitettiin Tasmaniaan,
josta laskettiin vapaaksi 1854. J. F.
Obrist, Herman (s. 1863), saks.
kuvanveistäjä ja koristetaiteilija, uudemman taiteen
johto-miehiä, on myös kirjailijana ja luennoitsijana
paljon vaikuttanut. U-o N.
Obrok [-o’k] (ven.) osoitti muinaisvenäläisessä
valtiotaloudessa a. r e n t i m a k s u a valtiolle,
kaupunki- tai maalaisyhdyskunnalle kuuluvan
omaisuuden tai oikeuden käyttämisestä, joka
annettiin enimmän tarjoavalle. Niin esim. 16:nnella
vuosis. annettiin kokonaisia kyläkuntia
talonpoi-kineen ,,obrokil!e". — 15:nnellä vuosis. tätä
nimitystä käytetään eräissä tapauksissa
merkitsemään suoranaista veroa. O.-veroksi (olro’tinaja
podatj) nimitettiin 1723 järjestettyä 4 riunan
suuruista henki veroa, joka 1746 määrättiin
ruplaksi ja 1761 2 ruplaksi hengeltä. V. 1798
valtakunnan kuvernementit jaettiin 4 eri luokkaan
o.-veron järjestelyä varten ja maksettiin silloin
ensimäisen luokan kuvernementeissa hengeltä
5 ruplaa ja 4:nnen luokan kuvernementeissa
3 ruplaa 50 kop. Myöhemmin tämä verotus on
joutunut useampien muutosten alaiseksi.
O.-sanasta johtuu myöskin Itä-Suomessa käytetty
aprakka. J. J. M.
Obs., lyhennys latinan sanasta observa =
huomaa, pane merkille.
Obsequens [-se;-], Iulius, roomal. kirjailija
n. 4:nnellä vuosis. j. Kr., kokoili Liviuksen
historiasta kertomukset ihmeistä ja enteistä
(prodigia). Julk. O. Jalin (1883). E. H-l.
Observaattori (lat. observäre = tehdä
havaintoja, havaita), havaintojen tekijä, erityisesti
ob-servatorin (ks. t.) palveluksessa oleva.
Observanssi (lat. observä’re = ottaa huomioon,
noudattaa), luostarisääntöjen ankara
noudattaminen; hiosta risäiintö.
Observantit ks. Fransiskaanit.
Observatori, observatorium i (lat.
ob-serväre = havaita, tehdä havaintoja), laitos, joka
on erikoisesti rakennettu ja varustettu
määrättyjen havaintojen tekemistä varten.
Monenlaisista o:eista mainittakoon
tähtitieteelliset o:t 1. tähtitornit sekä
ilmatieteelliset ja magneettiset o: t (ks. M e t e o r o-
Obojanj—Observatori
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>