- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1423-1424

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Octactinia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1423

Odelskäräjät—Oder

1424

ja on siis osaltaan vaikuttanut Ruotsin kansan
historiaan. Sam. v. O. julkaisi toisenkin
runoelman ,,Det lystra och belefvade Stockholm", joka
ivaa pääkaupunkilaisten mieltymystä kaikkeen
ulkomaalaiseen, ja 1741 vielä kolmannen „De
makalösa, högtsaliga konungarnas, konung
Gustav Adolphs och Carl den tolftes rop ifrån de
dödas rike til hieltinnan Svea". H. Kr-n.

Odelskäräjät ks. O d e 1 s t h i n g.

Odelsthing, Norjan suurkäräjäin
„kansan-käräjät" s. o. niitten ,,alahuone" (vaikka
Norjassa oikeastaan vallitsee yksikamarijärjestelmä)
ja pääosasto, vrt.
Kaksikamarijärjes-telmä, Suurkäräjät.

Odén ks. O d i n.

Odenathus /-«’-/, Palmyran ruhtinas (ks. P a
I-m y r a).

Odensaari 1. Ohensaari, ruots. O d e n
s-n ä s, 1 manttaalin suuruinen allodisäteri
Maskun pitäjässä Lemunlahden rannalla,
Nousiaisissa olevan Köönikkälän ja erään Askaisissa
olevan tilan kanssa yhdessä vapaaherrallisen
Car-pelan-suvun sääntöperintötila. Koko tilaryhmä
käsittää 2 manttaalia, n. 500 ha. — O. oli
1500-luvun jälkimäisellä puoliskolla 1571 aateloidulla
Hietamäen suvulla, jolta se naimisen kautta
siirtyi Stjernkors-suvulle ja tältä 1600-luvun
alkupuolella Carpelan-suvulle, pysyen viimemainitulla
suvulla v :een 1754. Tila vaihtoi tämän jälkeen
useasti omistajaa ollen Jägerhorn-, von
Willebrand-, Yxkull-, Fleming- ja Willhelms-sukujen
jäsenillä, kunnes kenraaliluutnantti, vapaaherra
Wilhelm Carpelan osti sen 1764 ja määräsi sen
sääntöperintötilaksi veljensä pojan suvulle. Nyk.
omistaja (1914) lakit. kand. vapaaherra T. Hj.
Carpelan. — Kaksikerroksinen päärakennus on
viime vuosis:n keskivaiheilta. Sisustuksesta
mainittakoon vanhat fajanssiuunit, taulut y. m.

A. Es.

Odense [H-], kaupunki Tanskassa, Fynin
saarella, O.-joen ja O.-lahteen vievän
O.kanavan varrella; 42,216 as. (1913; Tanskan
kolmas kaupunki). — O.-joen pohjoispuolella
olevasta vanhasta ja isommasta
kaupunginosasta vie useita siltoja toisella puolella
olevaan uudempaan Albani nimiseen
kaupunginosaan. Useista vanhoista rakennuksista
mainittakoon St. Knuds kirke (alkuaan
rakennettu 1081-93, palon jälkeen uudestaan rak.
1200-luvun lopussa, uusittu 1868-75), jonka kryptassa
Knuut Pyhän pyhäinjäännössäiliö sekä Hannun
ja Kristian II :n haudat. 0:n linnan rakensi
Fredrik IV, raatihuone rak. 1883. Fredrik VII.n,
Andersenin, Tietgenin ja Kristian IX :n
muistopatsaat. — 0:ssa on Fynin hiippakunnan
hallinto. maa-arkisto, katedraalikoulu,
hiippakun-nankirjasto, Karen Brahen kirjasto, Fynin
hiippakunnan museo. Læseforeningen (per. 1838,
jonka kirjastossa 40,000 nid.), Fynin
kansan-museo (sijoitettu 1500-luvulta olevaan taloon),
Fynin muinaismuistokokoelmat,
Andersenin-museo (Andersenin syntymätalossa). ■— Teollisuus
vilkasta: olutpanimoita, viinapolttimoita, sokeri-,
margariini-, lasi-, kone-, verkatehtaita,
rauta-valimoita, teurastuslaitoksia. Liikennettä
edistävät monelle suunnalle haarautuvat rautatiet.
Kauppalaivastoon kuului 1910 55 alusta. 4,628
rek.-ton.; säännöllinen höyrylaivayhteys
Englantiin. Pankkilaitoksia: Fynin hiippakunnan

säästöpankki (maan suurimpia), Fynin
diskontto-pankki (Tanskan ensimäinen yksityinen pankki),
Fynin hiippakunnan maanomistajain
luotonanto-yhdistys. — Historia. O. on Tanskan
vanhimpia kaupunkeja (nimi, > Odins ve = Odinin
pyhättö, viittaa pakanuudenaikaan). Se mainitaan
ensi kerran 987, tuli piispanistuimeksi 1022,
pyhiinvaelluspaikaksi senjälkeen kuin Knuut Pyhä
oli siellä haudattu; Ö:ssa pidettiin maapäivät
v:een 1805. Vendit hävittivät 0:n 1157, herttua
Abel 1247, kreivisodassa 1535 ja ruotsalaisten
maahauhyökkäyksessä 1658-60 se kärsi pahoin.
0:ssa pidettiin herrainpäivät 1527, jolloin
uskon-vapaus julistettiin ja 1539, jolloin uusi
kirkko-ordinantia vahvistettiin. (E. E. K.)

Odensnäs ks. Odensaari.

Odenwald [ö- -lt] (mysaks. Odoxcalt = „autio
metsä"), vuoriseutu Länsi-Saksassa, Mainin ja
Neckarin välissä; n. 75 km pitkä (pohjoisesta
etelään), 30-50 km leveä, korkein huippu
Winter-hauch 1. Katzenbuckel 626 m yi. merenp. O.
laskeutuu jyrkästi Reinin-laaksoon, loivasti
muualle-päin. Lehti- ja havumetsiä.

Odenwall [ü-J, Fredrik Julius (1813-67),
koulumies, fil. maist. 1836, toimi opettajana
eri kouluissa, kunnes 1844 tuli latinan
kielen ja kirjallisuuden lehtoriksi vasta perustettuun
Vaasan lukioon. Oli myös saman koulun
rehtorina 18 vuotta herättäen huomiota etevänä
järjestyksen ja kurin valvojana. Erosi täysin
palvelleena 1867. [,,Minnen från Vasa gymnasium" I.
(Morgonbladet 1878).J ’ O. M-e.

Oder [ö-] (lat. Viadrus, slaav. Vjodr), Saksan
pääjokia, alkaa Itävallassa, Määrissä, 22 km
Olmiitzin itäpuolella Odergebirgellä 627 m yi.
merenp., virtaa kaakkoon ja koilliseen, on 20 km
rajana Preussin ja Itävallan Sleesian välillä,
siirtyy Oderbergin kaupungin luona kokonaan
Preussin alueelle, kääntyy luoteeseen, virtaa
Glatzer Neissen suun alapuolelta pohjoista
pääsuuntaa. Frankfurtin alapuolella O. tulee
tavattoman viljavalle Oderbruch nimiselle tasangolle
(56 km pitkä, 12-30 km leveä); sen pohjoispäässä
ollut 0:n suuri läntinen mutka lyhennettiin
1746-53 19 km pitkällä O.-kanavalla (Neue O.),
johon 0:n uoma 1832 kokonaan suunnattiin.
Oderbruchin alapuolella O. katkaisee
Pohjois-Saksan maanselän ja laskeutuu Schwedtin luona
Pommerin tasangolle, jakaen Pommerin Etu- ja
Taka-Pommeriin. Garzin yläpuolella 0:sta
haarautuu Grosse Reglitz, joka laskee Stettinerhaffin
eteläisen lahden, Dammin-järven, eteläpäähän.
0:n päähaara virtaa Stettinin ohi, laskien
Dammin-järvestä Stettinerhaffiin vievään
Papen-wasser-salmeen; pituus on 860 km (josta
Saksassa 670 km), vesialue 118,600 km5. — O. on
verraten matala, matalanveden aikana Glogaun
yläpuolella vain 0,9 m, Glogaun ja Schwedtin
välillä 1 m. Se on lisäksi jokseenkin vuolas,
varsinkin Sleesiassa, ja vesimäärä on hyvin
vaihteleva. Laivaliikenne alkaa Ylä-Sleesiassa, Ratiborin
luona, mutta vasta Breslausta alkaen sillä voivat
kulkea 200 tonnin kantoiset alukset. Useilla
kanavilla O. on yhdistetty Veikselin ja Elben
vesistöihin, edelliseen Finow sekä O.-Spree ja
O.-Berliini kanavilla (viimemain. avattiin 1913, lähtee
Hohensatenin luota, kulkee osittain Finow
kanavan rinnalla, 100 km pitkä, 3 m syvä,
kuljettava 600 tonnin kantoisilla aluksilla), jälkimäi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:32 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0740.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free