Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oderint dum metuant ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1425
seen Brombergin kanavalla. Kanavayhteyttä
Tonavan ja 0:n välillä 011 Itävallassa innokkaasti
koetettu aikaansaada. — Kalastus huomattava. —
0:n tärkeimmät lisäjoet ovat: oikealta
Ostra-witza, Olsa, Malapane, Weida, Bartsch ja Warthe,
vasemmalta Oppa, Glatzer Neisse, Weistritz,
Katzbach, Bober, Lausitzer Neisse, Finow ja
Welse. E. E. K.
Oderint dum metuant (lat.), ,,vihatkoot,
kunhan pelkäävät", roomal. runoilijan Acciuksen
(ks. t.) Atreus nimisestä murhenäytelmästä
lainattu lause, joka Suetoniuksen mukaan oli
keisari Claudiuksella sananpartena. E. H-l.
Odessa [ven. äänt. -e’-], kaupunki
Etelä-Venä-jällä, Mustanmeren luoteiskulmassa,
puolikuun-muotoisen O :n-lahden etelärannalla; 498,100 as.
(1911; Venäjän neljäs kaupunki), joista yli
’ii juutalaisia, paljon italialaisia, kreikkalaisia,
saksalaisia ja ranskalaisia. -— O. on rakennettu
30-45 m korkealle rantatörmälle, joka jyrkästi
laskeutuu mereen, loivasti yhtyy sisämaan aroon.
Ilmasto on mantereinen, talvisin satama on
keskimäärin 16 p. jäässä, kesät kuumat, vähäsateiset.
— 0:n pääosa rajoittuu koillisessa satamaan,
idässä Aleksanterinpuistoon (jossa Aleksanteri
• Il :n muistopatsas), Lanseron-puutarhaan
(meri-kylpylöitä) ja yksityisiin huviloihin, etelässä
Kulikovo-poleen ja istutuksiin, lännessä
Molda-vanka, pohjoisessa Novaja ja Peresyp nimisiin
etukaupunkeihiu. 0:n leveät, siistit kadut ja
komeat rakennukset antavat sille
länsieurooppalaisen leiman. Satamasta noustaan 12 m leveitä
graniittiportaita (193 porrasta; sivulla
köysirata) myöten törmän reunalla kulkevalle, H, km
pitkälle Nikolaevskij nimiselle bulevardille
(hienoston kesäkävelypaikka), jota merenpuolelta
istutukset, maanpuolelta palatsimaiset rakennukset
(pohjoispäässä Vorontsovin palatsi) reunustavat.
Bulevardin eteläpäässä on Puskinin tori (jolla
Puskinin muistopatsas), vieressä kaupungintalo
ja muinaismuistomuseo (etupäässä kreik.
muinaisesineitä). Puskinin torin länsipuolella on
Teat-teritori, jonka länsilaidassa kaupunginteatteri.
Puskinin torilta lähtee eteläänpäin,
rautatieasemalle ja oikeuspalatsille, Puskinskaja-katu; sen
varrella on pörssi. Nikolaevskij-bulevardilla,
gra-niittiportaitten yläpäässä on vastapäätä keis.
linnaa (kenraalikuvernöörin asunto)
kenraalikuvernööri Richelieu’n muistopatsas ja läheisellä
Katariinan-torilla Katariina II :n muistopatsas.
Katariinan-torilta lähtee Puskinskajan kanssa
yhdensuuntainen Jekaterinskaja-katu, joka kulkee
roomal.-katolisen ja Troitskaja-kirkon sivu.
Poikittain näitä katuja vastaan kulkee
Deribasov-skaja, 0:n hienoin myymäläkatu, päättyen
Deri-basov-puistoon, jonka läheisyydessä reformeerattu
kirkko, Kristuksen kirkastuksen tuomiokirkko ja
ruhtinas Vorontsovin muistopatsas. ■— Luoteeseen
Nikolaevskij-bulevardilta ovat yliopisto,
yliopiston klinikat, kaupungin sairaala, arkkipiispan
palatsi, kaupungin museo y. m.
Oppi- ja sivistyslaitoksia. Yliopisto
(perust. 1865, 1908 yliopp. 3,288), jonka
yhteydessä useita tiet. laitoksia, paitsi aikaisemmin
mainittuja m. m. tähtit. observatori, kirjasto,
luonnont. kokoelmat; pappisseminaari, 5
poika-ja 2 tyttölukiota, 2 reaalikoulua, 2 kauppakoulua,
naiskorkeakoulu, musiikkikonservatori,
kadettikoulu, parikymmentä juut. koulua; hist. ja arkeo-
1426
loginen seura, luonnontutkijain seura,
maanviljelysseura; kaupunginkirjasto (160,000 nid.),
Rusovin taulukokoelma, kaksi museoa (ks. yllä),
kaksi teatteria y. m. Lukuisia sairaaloita y. m.
hyväntekeväisyyslaitoksia. — Arkkipiispanistuin,
8:nnen armeiakunnan hallinto.
Elinkeinot. Teollisuus on vilkasta;
rauta-tiekonepajoja, Vapaaehtoisen laivaston kouepajat,
sokeri-, tupakka-, nahka-, öljytehtaita,
viinapolt-limoita, myllyjä, kutomoita y. m. Pääelinkeinona
on kuitenkin kauppa; 0:n ulkomaisen
kauppavaihdon arvon (1911 465,9 milj. mk.) voittavat
ainoastaan Riika ja Pietari. Vientitavaroita ovat
vilja ja muut maatalouden tuotteet (arvoltaan
302.s milj. mk.), tuontitavaroita
siirtomaantuot-teet, metallit, teollisuuden tuotteet y. m.
(arvoltaan 163,» milj. mk.). — 0:n kuusiosainen satama
(karanteeni-, uusi, kivihiili-, käytännöllinen,
Venäläisen höyrylaiva- ja kauppayhtiön sekä
poltto-öljysatama) on suojattu möljillä ja
aallonmurtajilla. Säännöllistä höyrylaivaliikennettä
Välimeren. Länsi-Euroopan. Yhdysvaltain ja Aasian
tärkeimpiin satamiin välittävät Venäläisen
höyrylaiva- ja kauppayhtiön, Vapaaehtoisen laivaston,
Venäläisen liikenne- ja vakuutusyhtiön ja
muutamien ulkomaalaisten yhtiöitten laivat.
Ulkomaisessa merenkulussa selvitettiin 1910 2,s milj.
rek.-ton. netto. Rannikkoliikenne sekä liikenne
Dnepr-, Dnestr- ja Bug-virroilla vilkasta. —V. 1866
O. yhdistettiin Venäjän rautatieverkkoon. Lisäksi
paikallisrata Kujalnitskij-limaanille.
Sähköraitio-tielinjat ulottuvat kaupungista Malyj fontan,
Arkadia, Srednij fontan, ja Boljsoj fontan
nimisiin huvilakaupunkeihin. Ympäristössä useita
suosittuja, viime aikoina perustettuja
kylpypaikkoja: pohjoisessa Kujalnitskij- ja Hadzibejskij-,
etelässä Klein-Liebentalin limaanin ympärillä.—
Ympäristöineen O. muodostaa erikoisen
pradn-»atsaljslvo nimisen hallinnollisen alueen. 505 km3,
505.600 as. (1911).
Historia. Kreikkalaisilla oli 0:n lahden
seuduilla jo varhain kolme kukoistavaa
kauppa-siirtolaa (I&trianorum Portus. Isiacorum Portus
ja Odessus), jotka sitten hävisivät 200- ja
300-luvuilla. V. 1396 Liettuan ruhtinas Olgerd
valloitti tataari-päällikön Hadzi-bein 0:n lahden
rannalle perustaman linnoituksen. Seutu kuului
sitten liettualaisille ja puolalaisille 1500-luvulle
asti. jolloin tataarit valloittivat maan. V. 1789
venäläiset ranskalaisen J. de Ribas’n johdolla
valloittivat Hadzi-bein linnan. V. 1794 de Ribas
ja Voland Katariina II :n käskystä perustivat
0:n: 1803 O. ympäristöineen tehtiin
grado-natsaljstvoksi, oli 1817-59 vapaasatama. 1824-74
Novorossijan kenraalikuvernementin pääkaupunki.
V. 1854 ja 1876-77 vihollislaivastot sitä turhaan
ahdistivat. E. E. K.
Odhner ffid-J, Clas Teodor (1836-1904),
ruots. historiankirjoittaja: oli 1871-87
professorina Lundissa, 1887-1901 valtioarkistonhoitajana,
jossa virassa ollessaan toimi tehokkaasti Ruotsin
arkistolaitoksen kehittämiseksi harrastaen m. m.
maakunta-arkistojen perustamista; oli 1894-97
toisen kamarin jäsenenä kuuluen maltillisiin
vapaamielisiin. O. oli huomattavimpia Ruotsin
uudemmista historiankirjoittajista; teoksia:
„Bi-drag tili svenska städernas och borgarståndets
historia före 1633" (1860), „Bidrag tili svenska
stadsförfattningens historia" (1861), ,,Sveriges
Oderint dum metuant—Odhner
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
