- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1429-1430

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Odottava hoitotapa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1429

Odottava hoitotapa—Oekolampadius

1430

joille on ominaista leukojen hampaallisuus. 0:n
joukossa on sekä harjalastaisia (Ichtyomis,ks. t.)
että sileälastaisia (Hesperornis, ks. t.) muotoja,
edellisillä hampaat hammaskuopissa,
jälkimäisillä leukakouruissa. Jätteet tunnetaan
Pohjois-Ameriikan liitukerrostumista. V. A. K-io.

Odottava hoitotapa ks.
Ekspektatiivi-nen metodi.

Odotusaika, se aika, jonka velkoja myöntää
velalliselle maksettavaksi langenneen saatavan
suoritusta varten. Irtaimen tavaran
pakkohuutokaupassa saa ulosottomies omalla uhallansa suoda
o:aa, Ulosottolaki 5:9 ja 6:1. Kiinteimistön
pakkohuutokaupassa pitää sen osan
kauppasummasta, joka velkojainluettelon mukaan oli
puhtaalla rahalla maksettava, olla suoritettuna
huutokaupan toimittajalle viimeistään 42 p:nä
huutokaupan jälkeen, ellei ostaja näytä saaneensa
maksuajan pitennystä, U. L. 5:45 ja 6:9. ks.
Odotuspäivä, Makauspäivät. El. K.

Odotuspäivä (ruots. respitdag), on se tai ne
päivät, joiden kuluessa vekselivelallinen.
erääntymispäivän jälkeen, on oikeutettu lunastamaan
vekselin. Voimassaolevan vekselisäännön 32 §
sisältää määräyksen, että vekseli on lunastettava
• silloin, kun se on maksettavaksi erääntynyt,
eikä o:iä siis ole. Samoin on asianlaita
Saksassa, jotavastoin Englannissa on 3 o :ää.
Vekselin-haltialla on meillä tosin oikeus ottaa protesti
viimeistään toisena päivänä erääntymispäivän
jälkeen, mutta tämä lykkäys on vain hänelle
myönnetty etu. eikä se vekselivelalliselle perusta
mitään oikeutta vaatia protestinoton lykkäystä.

El. K.

Odovakar 1. Odoaker (k. 493), germ.
sotapäällikkö, joka teki lopun Länsi-Rooman
valtakunnasta, oli Rooman sotapalvelukseen ruvennut
rugilainen (tai skiriläinen), palveli keisarin
hen-kivartioväessä, asettui 476 kapinaan nousseitten
palkkasoturien etunenään, sekä huudatti itsensä
Italian kuninkaaksi. Hän jakoi sotamiehille
kolmannen osan Italian maaomaisuudesta, mutta
koetti ylläpitää järjestystä ja oikeudenhoitoa
maassa. V. 489 itägoottien kuningas Teoderik
hyökkäsi Italiaan ja pääsi kolmessa taistelussa
hänestä voitolle. O. suljettiin Ravennaan, jota
kolme vuotta piiritettiin, kunnes vihdoin alussa
v. 493 nälänhädän takia pakotettiin antautumaan,
jolloin valta jaettiin Teoderikin ja 0:n välillä,
mutta jo muutamia päiviä myöhemmin edellinen
omalla kädellään eräissä pidoissa surmasi 0:n.

K. G.

Odysseia (kreik. Odysse’iä) ks. Homeros.

Odysseus [-se’us] (lat. TJlixes, Ulysses), kreik.
tarusankari, Troian sodan taruston tärkeimpiä
henkilöitä. Homeroksen eepoksien mukaan O. on
Laerteen ja Antikleian poika, ovelan Autolykoksen
tyttärenpoika, Penelopeian puoliso.
Telemakhok-sen isä, Ithakan kuningas. Hänen valtakuntaansa
kuuluvat, paitsi Ithakaa. myös Zakynthos ja
Same (Kephallenia; saks. tutkija W. Dörpfeld on
tosin koettanut todistaa, että eepoksen Ithakalla
tarkoitettiin Leukasta ja Samella nyk. Ithakaa)
ja muutamat muut saaret sekä osa läheistä
mannermaata; hänen alamaisiansa sanotaan
kephal-leneiksi. Troian retkeen O. otti osaa 12 laivalla.
O. on viisas päällikkö („viisaudessa Zeuksen
vertainen"), uljas, peloton sotasankari, luja ja
neuvokas kaikissa elämänvaiheissa. Hän on jalo-

luontoinen, mutta samalla ovela; hän on aina
kekseliäs, aina valmis sukkelalla juonella
pelastamaan itsensä ja muut pulasta. Kun
Akhilleuksen kuoltua hänen aseensa ovat annettavat
kreikkalaisten etevimmälle miehelle, niin täksi
tunnustetaan O., ja sen johdosta hänen kilpailijansa
Aias surmaa itsensä. Troian valloituksessa O :11a
on tärkein osa; siksi hän on liikanimeltä
..kau-punginhävittäjä" (ptoli’yorthos). Kirkkaan älynsä
vuoksi hän on Athene jumalattaren erityisessä
suosiossa. Iliadissa hänellä on hyvin tärkeä sija;
Odysseiassa hän on päähenkilönä; siinä
kerrotaan, mitenkä hän lähdettyään valloitetusta
Troi-asta kotimatkalle joutui kymmenvuotiselle
harha-retkelle ja vihdoin monenmoisien seikkailujen ja
kärsimysten jälkeen yksin pelastui kotimaahan ja
siellä verisesti kosti röyhkeille kosijoille, jotka
olivat ahdistaneet hänen uskollista puolisoansa
(lähemmin ks. Homeros). Hänen elämänsä
loppuvaiheista saadaan ennustuksen muodossa
tietää, että hänen oli, tultuansa kauan kaivattuun
kotiinsa, jälleen lähdettävä matkalle; hänen oli
vaellettava mannermaata, kunnes saapui seutuun,
missä ei tiedetty mitään merestä ja merenkulusta
vaan airoa luultiin viljanviskuriksi. Siellä hänen
oli pystytettävä airo maahan ja uhrilla
sovitettava vainoojansa Poseidon. Senjälkeen hän sai
elää ja vanheta onnellisen kansansa keskuudessa,
kunnes vihdoin tuskaton merestä tullut kuolema
tempasi hänet pois. — Iliadin ja Odysseian
esityksestä poikkeavia tarupiirteitä: O: n kantaisänä
mainitaan joskus Hermes, hänen isänään viekas
Sisyphos. Kyklisten eeposten mukaan O. oli.
päästäksensä lähtemästä Troian retkelle,
teeskennellyt mielipuolisuutta, mutta viisas Palamedes
teki sukkelalla tempulla petosyrityksen tyhjäksi.
Sittemmin O. vihasta ja kateudesta saattoi
Pala-medeen turmioon. Kun Akhilleuksen kuoleman
jälkeen tietäjä ilmoittaa, että 0:n neuvosta
pahan haavan vuoksi Lemnokseen hyljätyn
Philok-teteen läsnäolo on kreikkalaisten voitolle
välttämätön, niin O. hankkii tämän leiriin. Näitä y. m.
0:n taruston piirteitä käsitellessään myöhemmät
runoilijat, varsinkin tragediankirjoittajat, usein
kärjistivät 0:n kekseliäisyyden ja oveluuden ka
valaksi ilkeydeksi. — O :n kuolemasta oli
Tele-gonia nimisessä kyklisessä eepoksessa
oudonlai-nen kertomus: 0:n ja Kirken (ks. t.) poika
Tele-gonos tuli Ithakaan isäänsä etsimään, joutui
taisteluun tämän kanssa tuntematta häntä ja
surmasi hänet. Saatuaan tietää, niitä oli tehnyt,
Telegonos vei sekä isänsä ruumiin että myös
Penelopeian ja Telemakhoksen Kirken saarelle
(Aiaieen) ; siellä Telegonos nai Penelopeian ja
Telemakhos Kirken. O. E. T.

Odööri (ransk. odeur, < lat. odor = haju), haju,
hajuvesi.

Oecolampadius ks. Oekolampadius.

Oedogonium ks. Vihreät levät.

Oehlenschläger, A. G. ks. O h 1 e n s c h 1 ä g e r.

Oekolampadius (öko- ■pä’-J, Johann (oik.
Husgen), sveits. uskonpuhdistaja. O. syntyi
1482 Weinsbergissä, opiskeli ensin lakitiedettä
Bolognassa, sitten v :sta 1499 vanhoja kieliä ja
jumaluusoppia Heidelbergissa. Tiibingenissä ja
Stuttgartissa, saaden 1515
tuomiokirkonsaarnaa-jan viran Baselissa, jossa hän myöskin otti osaa
Erasmuksen U:n T:n julkaisuun. Oltuaan
jonkun aikaa pappina Weinsbergissä ja Augsbur-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0743.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free