Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Offisieerata ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1435
Ogowe—Ohio
1436
jois-ltaliassa. Po-joeu lisäjoki vas.: alkaa Alppien
etelärinteeltä (2.621 m yi. merenp.), virtaa V’al
Camonica-laakson läpi lounaista suuntaa, tulee
Iseo-järven kautta Lombardian tasangolle, jossa
kääntyy etelään., lopulta kaakkoon, laskee
Po-jokeen Borgoforten luona: 280 km. josta 67 km
kuljettavaa.
Ogowe (ransk. Ogöue), joki Ranskan
Länsi-Afrikassa, Gabunissa; alkaa 2°40’ et. lev. 14°30’ it.
pit.; virtaa ensin luoteeseen, sitten läntistä
pääsuuntaa. laskee 4.800 km’ laajan suistomaan
kautta Guinean-lahteen; 1,200 km, vesialue 300,000
km’. Kuljettava Ndjolesta alaspäin 350 km pienillä
höyryaluksilla; ylempänä kosket katkaisevat
liikenteen. Tärkeimmät lisä joet Nguni vas., Ivindo
oik.
Ohdakkeet, mykerökukkaisiin kuuluvia
kasveja. joilla varsi, lehdet ja kehtosuomut ovat
piikkisiä. Meikäläisiä sukuja ovat
kurho (Carlina),
karhiainen (Carduus) ja
v a r s. ohdake (Cirsium j.
CaW.’»a-suvulla ovat
kehto-suomujen laidatkin
piikikkäät. toisilla vain päät.
Carlina vulgaris on
ruskean-keltamykeröinen, harvinainen
kuivain paikkain kasvi
Etelä-ja Keski-Suomessa.
Punamykeröisistä, liapsihaivenisista
CordMiis-lajeista kasvaa C.
crispus yleisesti tienvierillä
j. n. e., muut
lastauspaikoilla. Sulkahaivenisia
Cir-stKjn-lajeja, useimmat
punakukkaisia, on meillä 5.
Ahoilla ja tienvierillä
kasvava piikkiohdake (C. lanceolutum) on
pe-loittavan pistävä. Pelto-ohdake (C. arvensej
on peltojemme paha rikkaruoho. K. L.
Olidensaari = Odensaari (ks. t.).
Olidonpää, nyk. vir. Otepää, saks. Odenpii,
pitäjä ja entinen linna pohjoisella Liivinmaalla,
sen virolaisessa osassa, mainitaan Nestorin
kronikassa jo 1116, jolloin Novgorodin ruhtinas
Mstislav teki sinne sotaretken. Virolaisten
käännytyksen aikana saksalaiset 1208
hävitysretkel-lään polttivat 0:n linnan. Virolaisten kapinan
aikana 1343 saksalaiset 0:n luona tappoivat
10.000 kapinallista virolaista. K. G.
Oliensaari ks. Odensaari.
Ohimoluu ks. Pääkallo.
Ohimorauhas-tulehdus ks. B u b o n i.
Ohimot, korvan etu- ja yläpuolella oleva
pään-osa (tempora); myöskin nivuset (vatsaohimo,
inguince).
Ohimotaive, nivustaive, se vatsan ja reiden
välinen kohta, joka painuu taipeelle reittä
kohotettaessa eteen- ja ylöspäin.
Ohimovika ks. Kohju.
Ohinreki ks. Ajoneuvot.
Ohio [oha’io]. 1. Joki Yhdysvalloissa,
Mississippiä vasen lisäjoki, alkaa Pennsylvaniassa
Pittsburgin kaupungin luona Monongahela- ja
Allegheny-jokien yhtymisestä, virtaa laajoja
mutkia tehden etelä-lounaista pääsuuntaa laskien
Cairou kohdalla Mississippiin; 1,556 km, vesialue
543,900 km’, vesimäärä 4.300 m* sek. (suurempi
kuin minkään Mississippi’n lisäjoen tai Missis-
Piikkiohdakr. I
kukalla, S lehti.
sippi’n itsensä). Suurimmat lisäjoet Muskingum,
Scioto, Miami ja Wabash oik., Kanawha, Big
Sandy, Lieking, Kentueky, Green, Cumberland
ja Tennessee vas. O. muodostaa melkein kokj
matkallansa rajan Indiauan. Illinoisin ja Ohion
(oik.) sekä Kentuckyn ja Länsi-Virginian (vas.)
välillä. — Juoksu on yleensä tasainen, ainoastaan
Louisvillen luona, jossa O. katkaisee
kalkkikivi-selänteen, vesi virtaa nopeammin; koskipaikan
kiertää 1830 avattu Louisville-Portland-kanava.
0:n vesimäärä vaihtelee tuntuvasti;
kevättalvella joki usein nousee 9-15 m yli matalanveden
pinnan ja tulvii toisinaan tornadojen
aiheuttamien rankkasateitten aikana ympäröiville
tasangoille. Kesällä veden vähyys vaikeuttaa
liikennettä; 1908 päätettiin syventää uoma suusta
Pittsburgiin asti 2.7 m:iin. Erie-järveen 0:sta
vie O.-Erie-kanava (Portsmouthista
Clevelandiin, avattu 1832) ja Miami-Erie-kanava
(Cincinnatista Toledoon, avattu 1845).
2. Yhdysvaltain pohjoisia keskivaltioita.
Erie-järven ia O.-virran välissä; 106.289 km3, 4.767,121
as. (1910; asukasmäärältään neljäs Yhdysvaltain
valtioista), 45 km3:llä. — O. on yleensä alavaa,
aaltomaista tasankoa (127-462 m yi. merenp.).
Luoteisosassa leviävät jääkauden kerrokset,
kaakossa vuoriperusta on paljasta tai omien
rapau-tumis- ja erosionijätteidensä peitossa. Maaperä
on ensinmainitulla alueella viljavaa, jälkimäisellä
viljavuus vaihtelee vuoriperustan laadun mukaan.
— Vedet virtaavat O.-jokeen tai Erie-järveen.
Vedenjakaja kulkee koillisesta lounaiseen.
Erie-järveen laskevat joet ovat yleensä lyhyitä
(pisimmät Maumee. Sandusky ja Cuyahoga); O.-joen
suuremmista lisäjoista 0:ssa ovat Muskingum.
Scioto ja Miami. Niiden ja O.-joen
liikennemer-kitys on rautateiden kehityksestä huolimatta
suuri. — Ilmasto mantereinen muualla, paitsi
Erie-järven rannikolla; v:n sademäärä 975 mm.
Alkuaan metsät peittivät koko 0:n, mutta ne
on nyk. enimmäkseen hävitetty. Tavallisin
puulaji ’on tammi. — Asukkaista (1800: 45.365;
1810: 230,760; 1850: 1.980.329; 1900 4,157.545)
12.5 % oli ulkomailla syntyneitä (valko-ihoisia),
saksalaisia, irlantilaisia, englantilaisia y. m.;
neekereitä oli 111.452, intiaaneja vain 127.
Uskontokunnista suurin on roomal.-katolinen.
Suomessa syntyneitä 0:ssa 1910 oli 3.988:
ensi-mäiset suomalaiset tulivat 1870-luvun alussa. Ile
työskentelevät etupäässä lastaustöissä Ashtabula
Harborissa, Fairportissa ja Conneautissa (kaikki
Erie-järven rannalla Clevelandin itäpuolella),
vähemmän tehdastöissä tai maanviljelijöinä.
Elinkeinot. O. on Yhdysvaltain
tärkeimpiä maatalousvaltioita; maa-alasta 74% on
viljeltyä. Tärkeimmät viljelyskasvit ovat maissi
(6,i milj. hl 1912; arvoltaan 406.» milj. mk.),
kaura (3,i milj. hl), vehnä (O.a milj. hl; 1.» milj.
hl 1911), perunat, heinä ja tupakka (3.» milj. kg,
arvoltaan 37.t milj. mk.). Huomattava on
puutarhanhoito ja hedelmäpuiden viljelys. V. 1913
oli nautakarjaa 1,683,000. hevosia ’892,000.
sikoja 3,399.000, lampaita 3.435.000 kpl. —
Kaikkien vuorityön tuotteiden arvo (raakarautaa
lukuunottamatta) oli 1911 503 milj. mk. Siitä tuli
savituotteiden osalle 169,< milj. mk., kivihiilen
164.7 milj. mk.; polttoöljyn 49,i milj. mk.,
maakaasun 48.5 milj. mk., kivien 30 milj. mk.
Rautamalmia saadaan vain vähässä määrässä (1908
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
