- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1439-1440

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ohjassuoli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1439

Öhman—Ohra

1440

der Vorrichtungen". Poggendorff. ..Annalen"
1343-44). U. S :n.

Öhman [ö-], Friedrich (s. 1853), itäv.
arkkitehti; Wienin akatemian oppilas,
myöhemmin Praagin taideakatemian professorina, lopulta
hoviarkkitehtina Wienissä. 0:n lukuisista töistä,
joissa hän mielellään käyttää
nivöhäisrenesans-sin ja barokkimuotoja, mainittakoon
Magde-burgin ja Reichenbergin taideteollisuusmuseot;
loistavaa piirtäjäkykyä ilmaisevat hänen
kuva-julkaisunsa 1700-luvun kotimaisesta
arkkitehtuurista. U-o N.

Ohmi [ömij, absoluuttisesta (C. G. S.)
mittajärjestelmästä johdettu, käytännöllinen
sähkövirran vastustuksen yksikkö. O. on = 1,000,000
absoluuttista, elektromagneettista
vastustusyksik-köä. Elohopeapatsaalla, joka on
läpileikkaukseltaan 1 mm= ja pituudeltaan 100,s cm, on 1 :n 0:n
vastustus 0° C:n lämpötilassa. Nimitys o.
annettiin mainitulle yksikölle saks. fyysikon Olmiin
mukaan Pariisin kansainvälisessä
sähkökongres-sissa 1881. U. 8 :n.

Ohmin laki, saks. fyysikon Olmiin 1826
julkaisema sähköopillinen laki, joka kuuluu:
galvaanisen virran voimakkuus (I) on suoraan
verrannollinen elektromotoriseen voimaan (E) ja
kääntäen verrannollinen johtovastustukseen (W).
Jos säliköyksiköt valitaan sopivalla tavalla on

/ = —. — 0:n 1:11a on sovelletussa
sähköin

opissa suuri merkitys. Sen avulla voidaan
päätellä, kuinka galvaanisia elementtejä saattaa
edullisimmin toisiinsa yhdistää, laskea, paljonko
sähkölaitoksessa johdot nielevät sähköenergiaa,
arvioida johdon haarautumisen vaikutuksia,
ratkaista, millä ehdolla multiplikaattorin kierteet
toimivat tehokkaimmin, j. n. e. U. S:n.

Ohnet [onC], Georges (s. 1848), ransk.
kirjailija. Opiskeltuaan aluksi lakitiedettä hän
antautui 1870 sanomalehtialalle, julkaisi
muutamia näytelmiä ja saavutti suuren yleisön
suosion varsinkin jännittävällä romaanisarjallaan
„Batailles de la vie", johon kuuluvat m. m.:
„Serge Panine" (1881), ,,Le maitre de forges"
(1882), „La comtesse Sarah" (1883), „Lise
Fleu-ron" (1884), „La grande marniëre" (1885), „Les
dames de Croix-Mort" (1886), „Volonté" (1888),
,,Le docteur Rameau" (1889, suom. sam. v.),
„Dette de haine" (1891), „Nemrod et C:ie" (1893),
,.Le droit de 1’enfant" (1894), ,,La femme en
grise" (1895), „Un brasseur d’affaires" (1901),
..Le chemin de la gloire" (1904) y. m.
Muutamat teoksensa O. itse on sovittanut näyttämölle
saavuttaen niilläkin menestystä. II. Kr-n.

Ohota (< tung. okat = joki), joki
Itä-Sipe-riassa, Kamtsatkan provinssissa, alkaa
Stanovoj-vuoristosta. virtaa kaakkoista pääsuuntaa laskien
melkoisen deltan kautta 0:n-meren luoteisosaan:
400 km pitkä, vuolas, vuorirantainen. Lisäjoet
Arka ja Kuhtuj oik. — Tavattoman kalarikas.

Ohotan-meri (myös L a m u u 11 i-m eri. T u
n-guusi-meri), rannikkomeri Ison valtameren
länsirannikolla, Aasian mantereen, Kamtsatkan.
Sahalinin, Jesson ja Kuriilien välissä, n. 2.550 km
pitkä, 1,500 km leveä, 1,507.600 km1. Ison
valtameren kanssa O. on yhteydessä Kuriilien
välisten salmien, Japanin-meren kanssa La
Pérousen-ja Tataarin-salmien kautta. Suurimmat
syvyydet (3.000 m) ovat Kuriilien puoleisessa osassa;

mantereelle päin pohja tasaisesti kohoaa.
Suurimmat lahdet: Penzina, Giziga, Tauj, Uda,
Tu-gur, Uljban (mantereen), Terpenja ja Aniva
(Sahalinin rannikolla). Saarista mainittakoon
Santar ja Feklistov. Suurimmat O :een laskevat
joet: Penzina, Ohota, Uda, Tugur; Amur laskee
Tataarin-salmen pohjoispäähän. Vuoriset, harvaan
asutut rannat ovat jäässä lokak.-huhtikuuhun,
toisinaan kesäkuuhun, vaikka O. suurimmaksi
osaksi on Pohjanmeren leveysasteilla. Ulappa ei
jäädy. Tuulet, talvella maalta, kesällä mereltä,
ovat usein myrskyiset, usvat tavallisia,
merenkulku siten vaarallista. Rikas merieläimistö,
etenkin suuret valasparvet, on kuitenkin jo v :sta
1846 houkutellut tänne paljon pyyntialuksia,
joiden lukumäärä 1860-luvulla nousi 200:aan;
joukossa oli kaksi suom. valaanpyyntialusta.

E. E. K.

Ohotsk, piirikunnan pääkaupunki
Itä-Siperiassa, Kamtsatkan provinssissa, Ohotan-meren
rannalla Ohota-joen suussa; 584 as. (1911),
harjoittavat kalastusta. — O. perust. 1647.

Ohotskin-meri ks. Ohota n-m eri.

Ohra (Hordeum), heinäkasvien heimon suku,
josta laji II. vulgare on maailman vanhimpia ja
yleisimpiä viljalajeja. Tähkä on nivelikäs,
kussakin nivelessä vuorotellen vastakkaisilla puolin
lapakkoa 3 1-kukkaista tähkylää. Tähkylät
tulevat täten olemaan 6 rivissä. Ulkolielve on
pitkä-vihneinen. O :aa erotetaan 3 päämuotoa t. lajia:
6-t a h k o i n e n (H. hexastichum), jolla kaikki
tähkylät ovat harittavia, 4-t a h k o i n e n (II.
let-rastichum), jolla keskimäiset tähkylärivit ovat
tähkälapakkoa vastaan painuneet, joten tähkä
käy nelisärmäiseksi, ja 2-t a h k o i n e n (II.
di-slichum), jolla vain keskirivien tähkylät ovat
vili-neellisiä ja kaksineuvoisia, jyviä tuottavia. 0:11a
helpeet ovat jyvään kiinnikasvaneet, n. s.
paljas-jyväisillä muodoilla kuitenkin irrallaan, kuten
muilla viljalajeilla. — Viljelys on ikivanha.
Esi-isillämme se oli muinoin ainoa viljalaji. 0:aa
viljellään pohjoisen napapiirin seuduista
tropiik-keihin saakka. Menestyy pohjoisempana kuin
mikään muu viljalaji. Meillä se on Lapissa
pää-vilja. O. polveutuu II. sponlaneum-lajista, joka
kasvaa villinä Kaukasuksesta ja Kaspianmerestä
Punaiseenmereen ja Palestiinaan ulottuvissa
seuduissa. Eroaa 2-tahkoisesta ohrasta melkein vain
siinä, että tähkälapakko on kypsyessä murtuva.

— Pohj.-amer. H. jubatum on kaunis
koriste-heinä puutarhoissa. K. L.

O. vaatii menestyäkseen hyvässä kasvuvoimassa
olevaa, multavaa, kevyttä peltomaata. Laihalla
hiekka- ja jäykällä savimaalla sekä huonosti
ojitetulla maalla se antaa huonoja satoja.
2-talikoi-nen ohra vaatii yleensä parempaa maata ja
pitemmän kasvuajan kuin 4- tai 6-tahkoinen.
O. kylvetään myöhemmin kuin muut, Kevätviljat.

— Maassamme viljellään yleisimmin 4-tahkoisia
ohralaatuja. Poli joi s-Suomessa (esim. paikoittain
Lapissa) käytetään kuitenkin 6-tahkoisia (tähti-)
o:ia ja Etelä-Suomessa 2-tahkoisia. 4- ja
6-tah-koiset o:t ovat enimmäkseen maatiaislaatuja,
2-tahkoisista laaduista Etelä-Suomessa suuri osa
sitä vastoin ulkolaista alkuperää olevia, tavalla
tai toisella jalostettuja o.-laatuja. Viime aikoina
ovat erityisestikin Ruotsin
kylvösiemenyhdistyk-sen jalostamat Hannchen-, kulta-, primus-,
joutsenkaula- v. m. 2-tahkoiset o:t meillä saaneet ja-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0748.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free