- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1463-1464

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oikeushistoria ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1463

Oikeuskemia—Oikeuspaikka

1164

vänä syntyy (P. K. 5:1). — Fyysillisten
henkilöjen ohella voivat myös henkilöylitymät olla
oikeuskelpoisia ja niitä nimitetään silloin
tieteis-opissa juridisiksi henkilöiksi (ks. t.). Ominaisen
luonteensa vuoksi on juridisten henkilöitten o.
kuitenkin rajoitettu pääasiallisesti
varallisuusoikeuden piiriin. Varsin riidanalaista on
ruot-salais-suomalaisessa oikeudessa, mitkä
henkilö-yhtymät ovat pidettävät oikeuskelpoisina.
Julkisoikeuteen nähden ollaan yksimielisiä siitä,
että ainakin valtio 1. kruunu, kunnat ja
julkisoikeudelliset laitokset, kuten yliopisto, kirkot
y. m. ovat oikeuskelpoisia, mutta
yksityisoikeudessa tahtovat eräät kotimaiset
oikeusoppineet kieltää niinhyvin yhdistyksiltä kuin
yhtiöiltä o:n. Tämä katsantokanta on
kuitenkin ristiriidassa oikeuskäytännön kanssa, joka
tosiasiallisesti kohtelee ainakin laillistettuja
yhdistyksiä, osakeyhtiöitä ja osuuskuntia
oikeussubjekteina. Kysymys on muuten sekä
tie-teisopissa että käytännössä vakaantumaton,
joten on epätietoista, voidaanko vielä
ammattikunnat, ammattijärjestöt, avoimet kauppayhtiöt y. m.
pitää oikeuskelpoisina. Uusin ruots. ja muu
ulkomaalainen lainsäädäntö on taipuva ulottamaan
yhteisöjen o:n viimeksimainituillekin
yhteisöille ja samalla kannalla on
lainvalmistelukunnan ehdotus uudeksi yhtiölaiksi. ks.
Oikeussubjekti. N. M.

Oikeuskemia, oppi kemiallisten tutkimusten
käytännöstä oikeushoidon hyväksi, esim. kun on
kysymys myrkytyksistä, veripilkkujen
tutkimisesta, asiakirjojen väärentämisestä j. n. e.

Oikeuskieli ks. Lakikieli.

Oikeuskysymys (lat. quæstio juris),
oikeussäännön sovelluttaminen määrättyyn riita- tai
rikosasiaan; vastakohta: asiakysymys (1.
to-distuskysymys). Tällä jaoituksella on merkitystä
valamiesoikeustoissa, joissa valamiehet
ratkaisevat asiakysymyksen ja lainoppineet tuomarit
oikeuskysymyksen; samoin
muutoksenhakukeino-järjestelmissä, joissa ylempi oikeus tutkii joko
molemmat kysymykset, kuten on laita meillä,
tai vain oikeuskysymyksen. El. K.

Oikeuslähde on se, mihin oikeusjärjestys
nojautuu. Vanhimpina aikoina oli tämä maantapa,
mutta kirjoitetun lain tultua yhä
täydellisemmäksi on tavanomaisella oikeudella enää vain
pätevyys silloin, kun kirjoitettu laki ei asiaa
koske. N. M.

Oikeuslääketiede, lääketieteen haara, joka on
läheisessä tekemisessä oikeudenkäytön kanssa,
käsittäen terveydentilan, niinhyvin ruumiillisen
kuin henkisenkin arvostelemista, kuolemansyyn
selvillesaamista y. m. s. sekä lausuntojen
antamista niistä opastukseksi oikeudenkäynnille ja
sen virallisille valvojille ja harjoittajille. 0:n
nopea kehitys on tehnyt mahdottomaksi yhden
miehen enää hallita koko sen laajaa alaa.
Sen-vuoksi on monin paikoin ulkomailla asetettu
useista jäsenistä kokoonpantuja komissioneja tai
on perustettu erityisiä oikeuslääketieteellisiä
laitoksia.

0:n kehityksestä "Ruotsissa ja Suomessa
mainittakoon. että toukok. 3 p:ltä 1770 olevalla
ku-nink. kirjeellä määrättiin, että mediko-legaaliset
tarkastukset olivat asiantuntevien lääkärien
tehtävät, Ruotsissa o. sai oman edustajansa 1841,
jolloin Karoliiniseen opistoon asetettiin ..medi-

oina legaliksen" opettaja. Suomessa oli 1859
patologisen anatomian professoriksi nimitetty
O. E. A. Hjelt samalla ensimäinen
valtiolääke-tieteen edustaja yliopistossamme; 1904 o:ttä
varten perustettiin eri professorinvirka. —
Harvinaisuutena lääketieteellisessä
kirjallisuudessamme ansaitsee mainitsemista, että on olemassa
suomenkielinen, toht. Th. Löfströmin sovittama
ja Duodecim-seuran kustantama,
„Oikeuslääke-tieteellinen käsikirja Suomen lääkäreille" (1901).

M. O-B. & E. Th-n.

Oikeuslääkintäopillinen, oikeuslääketiedettä
(ks. t.) koskeva.

Oikeusmurha, syyttömän henkilön
tuomitseminen rangaistukseen, eritoten kuolemaan.

Oikeusneuvos on osaksi virka-, osaksi
arvonimi. Ruotsin korkeimman tuomioistuimen
jäsenet ovat o:ia (justitieräd). Vastaava sana
Saksassa (Justizrat) ja Tanskassa (justitsraadj taas
on ainoastaan ansioituneille lakimiehille annettu
arvonimi. Suomessa ei käsitteellä ole
kummassakaan merkityksessä käytäntöä. N. M.

Oikeusneuvosmies on raastuvanoikeuden
jäsen. Pätevyysehtona tähän virkaan on yleisen
oikeustutkinnon suorittaminen yliopistossa eli
sama kuin yleensä tuomarintoimeen maassamme.
0:n valitsevat virkaansa 8 p. jouluk. 1873
annetun asetuksen mukaan kaikki kaupungin
äänioikeutetut jäsenet yleisessä raastuvankokouksessa.
Pienemmissä kaupungeissa ovat maistraatti ja
raastuvanoikeus yhdistetyt, mutta tämän
yhdistetyn viraston jäseniä, vaikka ne toimivatkin
tuomareina riita-asioissa, ei sanota o:iksi. koska
he samalla myös ovat kunnallisneuvosmiehiä. ks.
Raastuvanoikeus. N. M.

Oikeusobjekti on se, mihin subjektiivinen
oikeus kohdistuu. Mikäli subjektiivinen oikeus ei
esiinny ainoastaan oikeussubjektin erikoisena
ominaisuutena eli henkilöoikeulena. kohdistuu se
johonkin varallisuusoikeudelliseen etuun. Tämän
edun eri muodot perustavat subjektiivisten
oikeuksien luokittelun. Niinpä on perintöoikeuden
objektina perittävä varallisuus eli perintö,
esineoikeuden objektina esine ja obligatsionioikeuden
objektina toisen oikeussubjektin tekeminen tai
tekemättä jättäminen. O. siis oikeastaan rajoittaa
subjektiivisen oikeuden laajuuden ja laadun eli,
toisin sanoen, määrää sen sisällön, ks. Oikeus
ja Esine. N. M.

Oikeusoppi ks. Lakitiede.

Oikeusosasto ks. Senaatti.

Oikeuspaikka (lat. ja ruots. forum), laillinen
tuomioistuin, s. o. se tuomioistuin, joka on
asianomainen käsittelemään ja ratkaisemaan määrätyn
oikeusasian. Sittenkuin toimellisen ja asiallisen
pätevyyden periaatteiden nojalla on ratkaistu,
mitkä tuomioistuimet ovat keskenään
yhdenveroisia käsittelemään jotain asiaa, määrätään
alueellisuuden periaatteen avulla, mikä näistä
tuomioistuimista saa määrätyn asian
käsiteltäväkseen. V:n 1772 Hallitusmuodon 2 §:n ja
v :n 1789 Yhdistys- ja Vakuuskirjan 2:sen
kohdan mukaan on sekä rikos- että riita-asioissa
jokainen Suomen mies tuomittava ainoastaan
laillisessa o:ssaan. Riita-asiain oikeudenkäynnissä
erotetaan seuraavat oikeuspaikat: A. Yleiset
o:t, s. o. tuomioistuin, joka on pätevä
käsittelemään kaikki riita-asiat, joissa määrätty
henkilö on vastaajana, ellei laissa nimenomaan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0760.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free