- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1467-1468

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oikeuspaikka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1467

Oikeusperuste—Oikeustoimi

1468

0. K. 10:24. 6) Rikosten yhteyden o:n, f.
con-nexitalis, säätäminen riippuu joko siitä seikasta,
että useat henkilöt ovat sotkeutuneet samaan
rikokseen, objektiivisesta 1. asiallisesta yhteydestä,
tai siitä, että sama henkilö on tehnyt useampia
rikoksia, subjektiivisesta 1. henkilöllisestä
yhteydestä. Viimemainitussa tapauksessa tutkitaan
kukin rikos siellä, missä se on tehty, ja
määrätään siitä rangaistus, ja se tuomioistuin, joka
viimeksi tuomitsee, yhdistää rangaistukset.

El. K.

Oikeusperuste on se ulkonainen tapaus, joka
on aiheena subjektiivisen oikeuden syntymiseen.
Sellaisia tapauksia sanotaan juridisiksi
tosiasioiksi ja ne jaetaan kahteen pääluokkaan:
oikeustoimet ja muut oikeustapahtumat, joista
viimemainituista tärkeimmät ovat rikokset.

N. M.

Oikeuspiiri on se alue. jolla jokin
tuomioistuin harjoittaa sille uskottua tuomiovaltaa (vrt.
Oikeushoidollinen jaoitus). Senaatin
oikeusosaston o:nä on koko maa, Turun
hovioikeuden o:nä on Turun ja Porin, Uudenmaan ja
Hämeen läänit. Vaasan hovioikeuden o:nä on
Vaasan ja Oulun läänit, Viipurin hovioikeuden
o:nä Viipurin, Mikkelin ja Kuopion läänit.
Raastuvan* ja järjestysoikeuksien o:einä on
asianomainen kaupunki tai kauppala sekä
kihlakunnanoikeuksien o:nä käräjäkunta. Sitävastoin ei
tuomiokunta oikeastaan ole mikään oikeuspiiri,
vaikkakin tuomiokunnan tuomari on
puheenjohtajana niiden käräjäkuntien
kihlakunnanoikeuksissa. jotka kuuluvat johonkin tuomiokuntaan.

El. K.

Oikeuspolitia on valtion huolenpito
yksityisoikeuksien turvaamisesta, siis n. s.
vapaaehtoinen oikeudenhoito (ks. Oikeudenhoito).

El. K.

Oikeusraatimies ks. Oikeusneuvosmies.

Oikeussubjekti on se, jolle oikeusjärjestys
tunnustaa kyvyn omata oikeuksia ja
velvoituksia sekä itsenäisesti kantaa ja vastata
oikeudenkäynnissä eli siis olla itsenäisenä tekijänä
oikeuselämässä. Tätä kykyä sanotaan
oikeuskelpoisuudeksi. O :eja ovat orjuuden tultua lakkautetuksi
kaikki fyysilliset henkilöt. Mutta
oikeuskelpoisuus ei ole sidottu psykofvysilliseen
persoonallisuuteen, vaan on puhtaasti juridinen käsite.
Tämän vuoksi esiintyvät myös monet yhteisöt
oikeuselämässä o:eina ja näitä nimitetään silloin,
erotukseksi fyysillisistä henkilöistä, o:eina
juridisiksi henkilöiksi, ks. Oikeuskelpoisuus
ja Juridinen henkilö. N. JI.

Oikeussuhde on oikeussubjektien välillä
keskenään tai oikeussubjektin ja oikeusobjektin
välillä oleva suhde, jonka oikeusjärjestys
tunnustaa ja pitää voimassa. 0:eita eivät siis ole ne
tosiasialliset suhteet, jotka oikeusjärjestys
kieltää tai pitää oikeudellisesti yhdentekevinä.

N. M.

Oikeussäännös 1. lakisää nnös (ruots.
lagstadgandc) on positiivisen lain osa, joka
sään-nöstelee määrätynlaatuisen olosuhteen tai
rajoitetun joukon yhteenkuuluvia olosuhteita, ks.
Laki.

Oikeussäännöstö (ruots. rättsinstitut) on
käsitteellisesti yhtenäinen ryhmä oikeussäännöksiä,
joka säännöstelee oikeuselämässä esiintyvän
ryhmän yhteenkuuluvia tosiasiallisia suhteita oikeu-

delliseksi kokonaisuudeksi. Sellaisia ovat esim.
testamentti ja kauppa. N. M.

Oikeussääntö (ruots. rättssats) on
käsitteellisesti rajoitettu objektiivisen oikeuden osa.
Kuten oikeusjärjestys on kaikille sama. niin o:tkin
yleensä koskevat kaikkia vastaavia henkilöitä,
esineitä ja olosuhteita samalla tavalla, mutta
toisinaan tarkoituksenmukaisuus on antanut
aihetta erikoisia olosuhteita varten laatia
spesiaali-sääntöjä. Esim. fideikomissi poikkeaa yleisestä
perintöoikeudesta. Laadultaan o:t ovat joko
pakollisia eli absoluuttisia, jotka ehdottomasti
määräävät oikeussuhteen, tai ehdollisia eli
disposi-tiivisia, jotka ainoastaan siinä tapauksessa
tulevat käytäntöön, etteivät asianosaiset itse toisin
järjestä olosuhdetta. Edelliseen ryhmään
kuuluu esim. oikeuskelpoisuus, jälkimäiseen esim.
yhtiösopimus, ks. Oikeus. N. .1/.

Oikeustapaus syntyy siten, että tuomitseva
viranomainen sovelluttaa lakisäännöstä
määrättyyn tosiasialliseen tapahtumaan tai
olosuhteeseen. Jotakin lakisäännöstä samalla tavalla
sovellettaessa syntyy oikeuskäytäntö, jolle
muitten maitten oikeuskäytännössä annetaan
suurempi merkitys kuin meillä. Korkeammissa
tuomioistuimissa esiintyville oikeustapauksille
annetaan kuitenkin periaatteellinen merkitys
laintulkintaan ja -sovelluttamiseen katsoen. Siksi
onkin tavallista, että ainakin korkeimman
tuomioistuimen ratkaisut julkaistaan yhtäjaksoisena
kokoelmana. Suomessa on Lainopillinen yhdistys
aikakauskirjansa liitteenä julkaissut kaikki
senaatin oikeusosaston tuomiot ja päätökset v:sta
1894 lähtien, ks. Ennakkopäätös.

N. J/.

Oikeustiede, tiede, jossa tutkimuksen esineenä
on voimassa oleva taikka voimassa ollut oikeus.
Tämän tehtävän rinnalla o. ainakin johonkin
määrään myöskin selvittelee sitä kysymystä,
minkä sisältöisiä oikeussäännöksiä vastaisuudessa
olisi saatettava voimaan, jotta se tyydyttäisi
yleistä oikeustajuntaa ja olisi
tarkoituksenmukaista: suureksi osaksi viimeksimainittu
tehtävä kuitenkin kuuluu pikemmin
oikeusfilosofialle (ks. t.) kuin o:lle ahtaammassa
merkityksessä. 0:n käsite on tavallaan laajempi kuin
lakitieteen, sillä o. ei käsittele ainoastaan
varsinaista säädettyä 1. säätönäistä. positiivista
(sekä säädettävää) lakia, vaan myöskin
esim. tavanomaista oikeutta, jonka alaan
erittäinkin kuuluu suurin osa kansainvälistä oikeutta
sekä. useimmissa maissa, myöskin suurempi tai
pienempi määrä valtionsisäistä oikeutta, vrt.
Lakitiede. R. E.

Oikeustoimi on oikeussubjektin toimi, jonka
I oikeusjärjestys myöntää päteväksi. Yhden
ainoan oikeussubjektin oikeustointa sanotaan
yksipuoliseksi. Sellainen on esim. lahja. Jos o:een
olennaisesti kuuluu kahden tai useamman
oikeussubjektin o:t, sanotaan sitä kaksipuoliseksi.
Sellaisia ovat oikeudelliset välipuheet eli
sopimukset. Erikoinen laji o:nta on testamentti, joka
astuu voimaan vasta tekijän kuollessa. —
Pätevän o:n voi tehdä ainoastaan o.-kelpoinen
oikeussubjekti. Objektiivisesti katsoen täytyy o :n
vastata tekijänsä todellista tarkoitusta. Jos tekijä
on olennaisesti erehtynyt tai jos häntä on
pakotettu tai vietelty, on o. mitätön. Kirjalliset
velkasitoumukset tulevat kuitenkin kahdessa viime-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0762.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free