- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1473-1474

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ojanen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1473

Ojanen

Ojitus

1474

osissa. Elintavoiltaan edellisen kaltainen; tekee
paljon vahinkoa Lapin pienissä perunamaissa.

I. V-s.

Ojanen, Kaarle Kustaa (s. 1851),
valtio-päivämies; oli 1873-77 maakauppiaana Urjalassa
ja asettui sitten maanviljelijäksi Nummelle; oli
talonpoikaissäädyn jäsenenä kaikilla
säätyvaltio-päivillä vista 1882 alkaen; säätynsä
puhemiehenä 1900 ja 1904. yksikamarieduskunnassa 1910 ;
ollut jäsenenä m. m. maanvuokrakomiteassa 1893
ja suojeluskasvatuskomiteassa 1902, kunnallisissa
luottamustoimissa ja Uudenmaan läänin
maanviljelysseuran puheenjohtajana.

Ojanperä, Abraham (s. 1856), laulaja ja
laulunopettaja, v :sta 1885 Helsingin
musiikkiopiston ensimäisenä soololaulun opettajana, v:sta
1892 Helsingin Johanneksen kirkon kanttorina
ja v:sta 1896 yliopiston kirkkoveisun opettajana.
Tehnyt lukuisia opintomatkoja Euroopan
huoma-tuimpiin konservatoreihin. Suurin osa
nuorempaa laulajapoiveamme on 0:ltä saanut
perusopetuksensa. Antanut lukuisia konsertteja sekä
kotimaassa että sen ulkopuolellakin ja
esiinty-»nyt monilukuiset kerrat oopperoissa ja
sinfoniakonserteissa. Kaikissa näissä tilaisuuksissa O.
on saanut erityisen tunnustuksen äänen
oivallisesta ja huolletusta käyttelystä sekä sisällön
tunnollisesta tulkinnasta. V :sta 1913 alkaen O.
on nauttinut valtion myöntämää ylimääräistä
eläkettä. (O. K.)

Ojansuu. Heikki A u g u s t (s. 1873),
kielentutkija, yliopp. 1894. fil. kand. 1899, fil. lis.
1901 ; tuli suomen kielen ja kirjallisuuden
dosentiksi Helsingin yliopistoon 1903.
Kielentutkijana O. on kohdistanut päähuomionsa suomen
lounaismurteihin sekä viron kieleen (varsinkin
etelä-viroon), har joittaen 1896-1900
kielitieteellisiä tutkimuksia Lounais-Suoinessa sekä 1910-11
ja kesällä 1912 etelävirolaisilla kielialueilla
Liivin-maalla, Pihkovan ja Vitebskin kuvernementeissa.
Julkaisuista mainittakoon: ,.Suonien
lounaismurteiden äännehistoria" I (vokaalioppi; 1901),
II (konsonantit: 1903), ..Karjalan äänneoppi"
(1905), ,,Mikael Agricolan kielestä" (1909),
kotieläintemme suomenkielinen nimistö" (1912).
Suuren määrän kirjoitelmia suonien kielen
tutkimuksen eri puolilta O. on julkaissut varsinkin
,,Virittäjässä", jonka päätoimittajana oli 1904-09.

Ojapiilu ks. O j i t u s.

Ojatti (ven. Ojatj), joki Luoteis-Venäjällä,
Syvärin lisä joki (suurin) vas., alkaa muutamista
järvistä Ään is järven lounaispuolella, virtaa
lounaiseen ja länteen, muodostaen osaksi Aunuksen
kuvernementin rajan Pietarin ja Novgorodin
ku-vernementteja vastaan, laskee Syväriin vähän sen
suun yläpuolella; n. 215 km pitkä, uittokelpoinen
160 km, kulkukelpoinen kesällä vain 17 km. —
0:n varrella. Jaroslavitsin kirkonkylästä alkaen,
asuu vepsäläisiä (Vinitskijn ven. kirkonkylää
lukuunottamatta).

Ojennus, voimistelullinen komennussana, jota
käytetään vääristyneiden voimistelurivien
suoristamiseksi sekä vartaloa ja raajoja ojennettaessa
niiden ,,taivutus"- tai ,,koukistus"-asennoista.

Kl. U. S.

Ojennuskäräjät, nimitys, jota on käytetty
sekä etsikko- että oikaisukäräjistä
(ks. n.).

Ojennuslaaka, tavallisesti valurautainen,
47. VI. Painettu 14.

päältä tarkasti suorapintaiseksi höylätty ja
sileäksi hiottu laatta, jota käytetään metalli- ja
konetöissä, kun on esim. hiottava kappaleen sivu
mahdollisimman suoraksi. Silloin hierotaan
laatan pintaan hiukan väriä ja painetaan
silitettävä kappale sitä vastaan, jolloin kappaleeseen
tarttuneesta väristä nähdään, koskettaako
kappale laakaan joka kohdaltaan. Keskus- tai
mitta-viivoja kappaleihin merkittäessä käytetään o:aa
piirtopöytänä, jolloin n. s. piirtojalka, sitä laakaa
pitkin lykättäessä, kärjellään piirtää
kappaleeseen määrätylle korkeudelle laa’an kanssa
yhdensuuntaisen viivan. Karkeampia ja suuria o:ja
käytetään alustana metallilevyjä käsin
vasaroimalla suoristettaessa. V. H.

Ojennuslaitos. 0:ia. joihin etupäässä otettiin
yleiseen työhön irtolaisuudesta, uudistetusta
palo-viinan myynnistä ja 1805 vuoden
palkollissään-r.ön rikkomisesta tuomittuja henkilöitä sekä
sellaisia sotilaita, jotka pahantapaisuuden vuoksi
olivat poistetut luetteloista, oli
rangaistuslaitok-siamme uudestaan järjestettäessä kolme miehiä
varten : Viipurissa, Hämeenlinnassa ja Luostan eli
Luostanjoen kruununmaalla silloisessa
Rautavaaran kappelissa — viimeksimainittua nimitettiin
Kuopion läänin ojennuskomppaniaksi — sekä kaksi
naisia varten, nim. Turun ja Lappeenrannan
keh-ruuhuoneet. Lisäksi laskettiin niihin kuuluvaksi
Nygårdin kasvatuslaitos Viipurin läänistä
kotoisin olevia köyhiä ja turvattomia lapsia varten.
Nykyään o:t ovat osaksi poistetut, osaksi —
kuten Hämeenlinnan ja Lappeenrannan
työvan-kilat sekä Nygårdin eli Kylliälän kasvatuslaitos
— järjestetyt kokonaan toisin. A. T.

Ojentajalihakset ks. Lihakset.

Ojitus tarkoittaa vesiperäisen ja
vedenvaivaa-man maan saattamista vii jelysmahdolliseksi. Sitä
varten tarpeelliset työt jakaantuvat
kuivatus-ja ojitustöihin. Edellisen tarkoituksena on
avaamalla vesitie saattaa maa
ojitusmahdolli-seksi. Jälkimäisen työn, viljelysojien, s. o.
avo-tai salaojien, kaivamisen avulla voitetaan maa
kuivaksi, s. o. vii jelysmahdolliseksi. 0:n
tarkoituksenmukaista suorittamista varten on tarpeen
laatia o.-s uunnitelma, jonka avulla maan
kuivatus- ja o.-tarve tulee yksityiskohtaisesti
huomioonotetuksi. O.-töiden avulla hyötyä
saavien maiden omistajat ovat vesioikeuslain
mukaan velvolliset hyötynsä mukaisesti
ottamaan osaa sellaisiin töihin. — Vesitien
avaaminen kuivatuksen aikaansaamiseksi tapahtuu paitsi
kaivamalla kuivatusojia (= valtaoja, laskuoja,
kui-vatusviemäri, viemäri j. n. e.), myöskin
suorittamalla puron tai joen perkkaus, kosken
alentaminen, järvenlaskeminen j. n. e. Kun kuivatus
tarkoittaa vedenpinnan alentamista pysyväisesti,
sanotaan sitä luonnolliseksi kuivatukseksi.
Vedenpintaa voidaan myös alentaa keinotekoisesti, s. o.
pengertämällä. Pengerryskuivatuksessa
vedenpinta pysyy määrätyssä tasossa ainoastaan
niin kauan kuin siinä tarpeelliset
vedennosto-koneet toimivat. Vesitie on suunniteltava
avattavaksi siten, että mikäli mahdollista koko
kui-vatusalueella saavutetaan tarkoitettu kuivatus.
Sitä varten on huomioon otettava maan
etäisyys kuivatus viemäristä ja suomaissa maan
painuminen, mikä erilaisissa soissa ja eri
syvyistä kuivatusta käytettäessä on erilainen.
Tarpeellisena kuivatussyvyytenä painumisen jäi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0765.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free