- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1475-1476

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ojanen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1475

Ojitus

147f5

keen pidetään avo-ojitetussa maassa O.s m.
salaojitetussa 1,1-1,4 m. Mainittu kuivatussyvyys
tarkoittaa ,,pohjaveden" pinnan etäisyyttä
maanpinnasta tavallisen veden aikana. Sitävastoin
sallitaan tulvaveden, jollei se kestä kovin pitkää
aikaa, nousta 0,5-0,a m päähän maanpinnasta
riippuen tulva-ajasta ja viljelyskasvista.
Vesitien syventämisen suuruus, kaivuusyvyys, riippuu
vielä siitä vesimäärästä, mikä
kuivatus-ojan avulla on poisjohdettava. Vesimäärä
arvioidaan kuivatusojan sadealueen sademäärän
mukaan. Kuivatusojan syvyyteen ja suuruuteen
vaikuttaa vielä putous: mitä pienempi putous
sitä suurempi oja ja päinvastoin. Myöskin on
m a a n 1 a a d u 1 1 a siihen vaikutusta siten, että
mitä löyhempi maa on. sitä loivemmat luiskat ja
pienempi putous, jotta vesitie pysyisi kunnossa.
Tiukassa maassa voidaan käyttää suurempaa
putousta ja pystympiä luiskia.

Kuivatustöiden jälkeen seuraa maan
viljelys-mahdolliseksi saattamisessa viljelvsojien
kaivaminen. Viljelysojat ovat joko avo- tai
salaojia (ks. Salaoja). Avo-ojien
käyttäminen tulee etupäässä kysymykseen siellä, missä
viljelys 011 niin laajaperäistä (ekstensiivistä),
että tarvitaan huokeata ojitusta, missä
m a a n pinta on niin tasainen, että
alaojitus edellyttäisi kallistöisen keinotekoisen
putouksen käyttämistä, sekä missä vettä
kulkee ojissa runsaammin (siten esim.
niska-ojat ovat melkein poikkeuksetta avo-ojia).
Avo-0:11 tärkeimmät ojat ovat sarka- ja
niska-ojat. joiden lisäksi tarvitaan a p u o j i a ja
väliviemäreitä (kuva 1). Sarkaojien
syvyys on tavallisesti O.s à 0.» m ja leveys
pinnalta 0,7 à l.o m ja pohjasta 0.s-0,s m.
Sarkojen tarkoituksenmukaisin leveys on 10 à 20 m
riippuen maanlaadusta ja siitä, mitä kasveja on
tarkoitus viljellä. Siten esim. viljanviljelys
edellyttää kapeampia sarkoja kuin heinänviljelvs.
Sarkain pituus on oleva mahdollisimman suuri.
Viljelystöiden helpottamiseksi on vältettävä
lyhyitä sarkoja. Suotuisin pituus on 150 à 250 m.
Niskaojien tehtävänä on koota viljelysmaan
ulkopuolelta tulevat vedet ja estää niitä painumasta
viljelysmaan puolelle. Niskaojista johdetaan vesi
joko suorastaan tai väliviemärin kautta
kui-vatusojaan. Niskaojan suuruus 011 tavallisesti
sama kuin sarkaojan, mutta se 011 aina
sovitettava vesimäärän mukaan. Apuojat ja väliviemä-



Kuva 1

Kuva 2.

rit sijoitetaan tarpeen mukaan. Mitä vähemmän
sellaisia lisäojia tarvitaan sen parempi.
O.-töiden suorittaminen tapahtuu
tavallisimmin lapiotyönä. Tarpeelliset työaseet ovat
paitsi lapiota (ks. t.) kovassa maassa maahakku
(ks. t.), rautakanki y. m. Suomaan o:ssa on
käytännössä, varsinkin Etelä-Pohjanmaalla, paitsi
lapiota, ojapiilu. ojakirves ja o.-kuokka.
Kaivaminen tapahtuu siten, että ojapiilulla lyödään
ensiksi auki ojan reunat, sitten piilutaan ojan
suuntaan kapeita liuskoja, jotka leikataan
poikkisuuntaan sellaisiin kappaleisiin, että ne
soveltuvat kuokalla irti otettaviksi. Kuokalla
ir-roitetaan maa ja heitetään samalla sivulle.
Ki-vikkomaassa tarvitaan vielä työaseina
kivensär-kemisaseet. pora, leka ja lisäksi dynamiittia tai
kiviruutia. Pienempien ojien, kuten sarka- ja
niskaojien kaivamiseen käytetään myöskin
oja-auraa (ks. t.). Suurempien ojien,
kuivatusvie-märien. purojen, jokien j. n. e. kaivamiseen
käytetään erityisiä konevoimalla käyviä kaivuukoneita,
ruoppaajia y. m. Viime aikoina on tehty kokeita
o.-työn suorittamiseksi dynamiitilla
pelimeässä-kin maassa ja kokeet ovat antaneet
huomattavia tuloksia. [,,Landtmannen" (1913 n :0 18),
..Svenska mosskulturföreningens tidskrift" (1913
n :o 3).]

Ojien kaivaminen tarkoitetun putouksen
mukaiseksi on parhaiten suoritettava
tähtäystaulu-jen avulla, jotka asetetaan siten kuin kuva 2
näyttää. Kahden kiinteän tähtäystaulun (niiden
korkeus on määrätty vaakituspaalujen mukaan)
välillä ja molemmin puolin niitä saadaan
tarkoitettu pohjan korkeus määrätyksi irtonaisen
tähtäyskepin avulla, jonka pituus on yhtä suuri
kuin etäisyys
tähtäystau-lusta ojan pohjaan (vrt.
N i v e 11 e e r a u s). Ojan
muodostamiseksi määrätyn
poikkileikkauksen
muotoiseksi käytetään joskus
erityistä o j a k a a v a a. joko
yksi- tai kaksipuolista.
Kuva 3 näyttää yksipuolisen ojakaavan.

0:seen on vesioikeuslain mukaan
maanomistajalla ja sillä, joka lampuotina tai muuten pitää
hallussaan tilaa, oikeus ryhtyä toisenkin
maalla (paitsi puutarhan ja tontin lävitse),
jollei ole mahdollista saada maata kuivatuksi
ilman kohtuuttomia kustannuksia oman maan
kautta vedetyllä ojalla. Jos sellaisesta ojasta 011
hyötyä toistenkin maille ja ojan kaivaja tahtoo
velvoittaa heitäkin osalliseksi työhön, on
osalliset kutsuttava ennen kuivatustyön toimeenpanoa
yhteisesti neuvottelemaan ja päättämään asiasta,
jollei sopimusta synny, niin on asia
selvitettävä asiantuntevan virkamiehen kautta. O s a
n-ottovelvollisuus kuivatusojaan on kahden-

Kuva 3.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0766.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free