- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1477-1478

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ojituskaava ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1477

lainen. Sellaiset osalliset, jotka ovat suostuneet
yhteisesti tekemään ..ojan", mutta eivät ole päässeet
.sovintoon siitä, miten suurella osalla kukin ottaa
osaa työhön, ovat velvolliset ottamaan osaa
kustannuksiin „sen hyödyn mukaan, minkä oja
tuottaa hänen mailleen saattamalla mahdolliseksi sen
kuivattamisen" eli sen arvonlisäyksen
mukaisesti, minkä maa asemaansa ja luonnolliseen
laatuunsa nähden voidaan arvostella saavan
kuivatuksen kautta. Sellaiset osalliset taas, jotka
ilmoittavat, etteivät he tahdo johtaa vettä ojaan,
ovat velvolliset ottamaan osaa ojan kaivamiseen
„sen hyödyn mukaan, mikä maalle ilman sitä
ojasta tulee" ilman että mahdollisuutta saada
ojasta suurempi hyöty johto- ja viljelysojia
tekemällä saadaan siinä ottaa huomioon. Tällainen
osakas 011 kuitenkin velvollinen suorittamaan
täyden hyödyn mukaisen osansa kustannuksista,
niin pian kuin hän ryhtyy johtamaan mailtansa
vettä kysymyksessä olevaan ojaan. Viimemainittu
rajoitetumpi ja epämääräinen velvollisuus koskee
kuitenkin osuutta ainoastaan uuteen ojaan. Kun
on kysymyksessä entisen ojan „syventäminen,
^lajentaminen tai muuten muuttaminen", niin
on jokaisen ojan omistajan suoritettava
kai-vamiskuluja täyden hyödyn, täyden
maanparan-nusarvon mukaisesti. — Suon. rahkan tai muun
sellaisen vesiperäisen maan kuivatukseen ei
maanomistajaa voida velvoittaa osalliseksi. Mutta
kuivatuksen toimeenpanija tai toimeenpanijat ovat
oikeutetut siinä tapauksessa, että he omistavat
enemmän kuin puolet kysymyksessä olevasta
vesiperäisestä maasta, saamaan nautittavakseen
toistenkin maanomistajien maat niin pitkäksi
aikaa (korkeintaan 50 v :ksi). että tuotannon
harkitaan korvaavan kaikki tämän alueen osalle
tulevat kuivatuskustannukset. Vesiperäisen
maankuivatus saadaan panna toimeen samoinkuin
muukin kuivatus, mutta jos yrityksen „saatetaan
pelätä tuottavan vedentulvaa tai muutoin vesistön
vedenkorkeuden melkoisempaa nousemista tahi
jos sitä varten 011 tarpeen muuttaa tai hävittää
vesilaitos", niin on yritykseen hankittava lupa.
Lupa haetaan kuvernööriltä ja on siinä
meneteltävä samoin kuin järvenlaskulupaa hankittaessa.

/. A. S-B.

Ojituskaava ks. Ojitus.

Ojituslapio ks. Lapio.

Ojitussuunnitelma ks. Ojitus.

Ojitusvelvollisuus ks. Ojitus.

Ojoinen (ruots. O i s), 2.5 manttaalin
suuruinen. valtion omistama, vuokralle annettu
karja-talo Hämeenlinnan maaseurakunnassa 1 km:n
päässä Hämeenlinnan kaupungista. Pinta-ala on
1.391.10 ha, josta iso osa Rengon pitäjässä. Tilan
alueella on esikaupunkiasutusta ja useampia
huviloita. -— O. oli jo 1500-luvulla karjatalona.
Hämeenlinnan kaupunki perustettiin alkuaan osittain sen
maalle. Kartanon vanha asuinrakennus oliv:sta
1650 kaupungin raatihuoneena, kunnes se paloi
1739. Viime vuosistn alkupuolella tila oli
maaherran virkatalona. Maaherra Otto Reinh.
Rehbinderin esityksestä 1848 erotettiin virkataloon
kuuluva Pyövelinmäki kaupungin puistoksi. Nyk.
vuokraaja insinööri L. Jalas (Blomstedt).

A. Es.

Oka, kasvit., ks. Ora ja Piikki.

Oka j-äj 1. o k k a. entinen turkkil.
painoyksikkö: sen suuruus vaihteli eri seutuja myö-

1478

ten, = n. 1.28 kg; lllyös Kreikassa ja Balkanin
valtioissa käytännössä; tätä nykyä kg:n
turkkilainen nimitys.

Oka /-«’/• 1- Volgan lisäjoki oik. Lähteet
ovat Orelin kuveruementin eteläosassa, lähellä
Maloarhangeljskin kaupunkia. O. virtaa ensin,
Kalugan yläpuolelle asti, pohjoista, sitten
vaihdellen itäistä ja koillista pääsuuntaa, laskien
Niznij-Novgorodin kohdalla Volgaan. Pituus
1,519 km. vesialue 242,000 km2. Lisäjoista
tärkeimmät : Zusa, Ura, Pronja, Tsna ja Tesa oik..
2izdra, Ugra, Moskva, Pra ja Kljazima vas.
Kaikkien, pääjoen ja lisäjokien yhteenlaskettu
pituus on 10,117 km. O. on Keski-Venäjän
tärkeimpiä vesiteitä. Juoksu on, muutamia
vuo-laampia paikkoja lukuunottamatta, tasainen.
Keskijuoksussaan, Rjazanjin kuvernementissa,
0:n keskileveys on 213 m, syvyys 2,5-4,5 m.
Suussa syvyys on 15 m. Muromin kaupungin
kohdalla, suupuolella, purjehduskausi kestää
keskimäärin 210 p., ylempänä, Orelin luona 233 p.
Kulkukelpoisuus alkaa viimemain. kaupungin
luona; kuljettavaa matkaa on 1.456 km, siitä
höyryaluksilla 1,201 km. Koko 0:n vesistössä
on kuljettavia vesiteitä 6,264 km, josta
höyryaluksilla 2,102 km. Tärkeimmät O :11a kuljetetuista
tavaroista ovat vilja, puutavarat, polttoöljy ja
suola. Huomattavimmat satamapaikat: Orel.
Belev, Kaluga, Serpuliov. Rjazanj, Spassk.
Kasi-mov, Jelatjma, Muroni. Gorbatov,
Niznij-Novgo-rod. — 2. Joki Siperiassa, Irkutskin
kuvernementissa, Angaran 1. Ylä-Tunguskan lisäjoki vas..
alkaa Sajanin vuoristosta, jonka läpi päästyään
se levenee, virtaa pohjoista pääsuuntaa laajassa,
heinää kasvavassa laaksossa, saa vas. Zima ja
Ija nimiset lisäjoet, joiden välillä on kuljettava:
850 km. E. E. K.

Okajama (Okayama), kaupunki Japanissa,
Länsi-Nipponin etelärannalla, Asahigava-joen
suussa; 93.421 as. (1908). — Usean rautatien
risteys; ent. daimioiden suuri palatsi.

Okakärsämadot (Acanthocephali), pieni
mato-luokka ; liereitä loismatoja, joilla on
ulostyön-nettävä väkäsillä varustettu kärsä; suoli
puuttuu kokonaan. Ainoa suku Echinorliynchus,
käsittää useita lajeja, joista ’/2 m:n pituinen
E. gigaa elää sian suolessa. E. proteus ja
angu-stai ns kalojen suolessa. Ensinmainitun lajin
toukka elää turilaissa, jälkimäisten
niveläyriäi-sissä (katkoissa ja vesisiiroissa). K. M. L.

Okalanka, galvanoitua, vähintään kahdesta
säikeestä kierrettyä rautalankaa, johon on n.
1 dm:n välimatkan päähän kierretty
teräväkärkisiä rautalanganpätkiä tahi levykaistaleita.
jotka okaiden tapaan pistävät langasta esiin;
käytetään etupäässä pylväiden väliin
pingoitet-tuna aitauksiin. V. B.

Okapi (Ocapia Johnstoni), melkein hevosen
kokoinen omituinen kavioeläin, jonka engl.
tutkimusmatkailija Sir Harry Johnston tapasi 1901
Kongo-valtion metsissä Albert-järven
länsipuolella. O. kuuluu sirahvin heimoon ja muistuttaa
ulkomuodoltaan sirahvia, mutta myöskin eräitä
antilooppeja. Jalat ja kaula ovat näet paljon
ly-hemmät kuin sirahvilla, josta o. myöskin eroaa
siinä, että vain koiraalla on pienet,
nahanpeittä-mät sarvet. Pääkallon rakenteeseen nähden o.
näyttää olevan nykyajan sirahvin ja
plioseeni-ajalla Euroopassakin eläneen Balæolragiis-suyuu

Ojituskaava—Okapi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0767.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free