- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1481-1482

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Okeroinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1481 Okeroinen-

sia fysikaalis-kemiallisessa suhteessa käsittelevä
kirjoitussarja (Pflügers Arch. f. d. ges.
Physiolo-gie, 1900-01 ja Skandinav. Arcli. f. Physiologie,
1902-07). Kansantajuisten, kasvatusta ja
sukupuolielämää koskevien kirjasiensa kautta O. on
tullut tunnetuksi myös ulkomailla. ,,Tohtori enon
luona maalla; kir ja lasten vanhemmille" on esim.
käännetty 7:lle kielelle. O. on myös esiintynyt
ahkerana lastenkirjailijana. E. Th-n.

Okeroinen. 1. Kylä Hollolan pitäjässä, kirkolta
n. 1 penink. kaakkoon. Kylässä oli sotatappelu
28 p. helmik. 1808. jolloin osa Hämeenlinnan
rykmenttiä piti siellä kaksi tuntia urhoollisesti
puoliaan ja torjuen venäläisten hyökkäykset esti
heidät sulkemasta peräytymistien, kunnes koko
rykmentti oli kerinnyt kylään.

2. Seisahduslaituri Riihimäen-Pietarin radalla
Herralan ja Lahden asemien välillä. A. Es.

Okhrida, kaupunki Etelä-Serbiassa, ent.
Mo-nastirin vilajeetissa, O.-j arven (280 km2,
690 m yi. merenp., 286 m syvä) itärannalla;
n 10,000 as. Elinkeinot rappiolla; kreik. ja bulg.
piispain istuin. — O. on vanhan ajan Lyklinidos,
yiyrian dassareettien pääkaupunki. Keskiajalla
sen nimi oli Akhris, Akliridas 1. Aklirida;
900-luvulla siitä tuli länsi-bulgaarialaisen
valtakunnan pääkaupunki ja se oli 893-1767
bulgaaria-laisen patriarkan istuin. — Joutui
Balkanin-sodassa 1913 Serbialle.

Okka ks. Oka.

Okkasionalismi (< lat.. myöskin „systema
causarum occasionalinm"), ,,oppi tilapäisistä
syistä". Kun Descartes oli opettanut, että sielu
ja ruumis ovat kerrassaan eri luontoa, niin
arveltiin sen johdosta mahdottomaksi ymmärtää,
kuinka ne voivat vaikuttaa toisiinsa. Sentähden
Geulinex (ks. t.) y. m. kehittivät o:ia, s. o. sitä
oppia että, kun ruumis näyttää vaikuttavan
sieluun tahi sielu ruumiiseen, niin todenteossa
Jumala vain vaikuttaa, muutoksen tapahtuessa
ruumiissa, sieluun vastaavan muutoksen ja
päinvastoin. Näennäinen syy, esim. ulkovaikutus,
joka näyttää saavan aikaan sielunilmiön. onkin
vain ,,aiheena" eli „tilapäisenä syynä" (occasio,
causa occasionalis) eikä todellisena vaikuttajana,
— se ,,antaa aiheen" siihen, että Jumala
vaikuttaa sieluun vastaavan tilan tai tapahtuman.

A. Gr.

Okkultatsioni (lat. occultä’tiö = kätkeminen),
tähden peitto, sattuu, kun kiintotähti,
kiertotähti tai kiertotähden kuu joutuu maasta
katsottuna kuun tai kiertotähden taakse (ei
varjoon, jolloin pimennys tapahtuu). O. on
tärkeä ilmiö kuun ja kiertotähtien taulujen
oikaisemista varten. Tähdenpeiton havaitsemiseen
perustuu myöskin eräs
longitudinmääräämismene-telmä. Jl. R.

Okkultismi (lat. occu’ltus = salattu), oppi
salaisista asioista. Erittäin osoitetaan nykyaikana
tällä nimellä eräitä oppisuuntia, jotka,
nojautuen sellaisiin outoihin ilmiöihin kuin
selkeänäkö- eli eZair-voi/«nce-tapauksiin, luultuihin
henkien ilmestyksiin y. m., väittävät, että näitä
ilmiöitä saavat aikaan salaperäiset voimat tai
vaikuttajat, joiden toiminta ei ole sidottu tähän
asti tunnettujen luonnonlakien puitteisiin.
O. esiintyy nykyaikana pääasiassa kahdessa
muodossa. spiritisminä ja teosofiana
(ks. n.), jotka molemmat rakentavat laajahkon

-Oklahoma 1482

oppijärjestelmän, millä ne koettavat selittää
yliaistillisen maailman oloja. A. Gr.

Okkupatsioni (lat. occupä’tiö < occupäre =
valloittaa), valtaus. — Kansainvälisessä
oikeudessa : saantotapa, jolla valtio laskee valtansa
alaiseksi alueen, joka sitä ennen on ollut
isännätön", s. o. joka ei ole ollut minkään
valtion oma (vallan alainen). — Samaten kuin
yksipuolinen tahdonilmaisu saattaa perustaa
omistusoikeuden omistajaa vailla olevaan
esineeseen, samoin valtio saattaa vallata (valtansa
alaiseksi laskea) alueen, asutun tai
asumattoman, jolla ennestään ei ole mitään
valtiovaltaa olemassa. Jos sellainen on olemassa,
vaikkakin alkeellinen ja kehittymätön, ei se ole
okkupeerattavissa, ja jos jokin sivistysvaltio
tekee mainitunlaisen alueen siirtomaakseen,
tapahtuu se muun saantoperusteen, tav. valloituksen
tai luovutuksen nojalla. (Epäjohdonmukaisesti
puhutaan tällöinkin toisinaan okkupatsionista.)
— Jotta O. olisi kansainvälisoikeudellisesti pätevä,
tulee sen olla tehokas (effektiivinen) eikä vain
nimellinen ja lisäksi vaaditaan, että
okkupee-raava valtio tekee siitä ilmoituksen
(notifikatsio-nin) muille valtioille. Viimeksimainittu periaate
on nimenomaan säädetty 1885 v:n
Kongo-sopimuskirjassa (jossa sopimusvaltioina paitsi
Euroopan suurvaltoja ovat myöskin Espanja,
Portugali, Hollanti, Belgia sekä Skandinaavian
maat ja Pohjois-Ameriikan Yhdysvallat) Afrikan
rannikoilla tehtäviin alueenlaajennuksiin nähden,
mutta käytännössä sitä noudatetaan aivan
yleisesti, ja se lienee siis katsottava yleiseen
kansainväliseen oikeuteen kuuluvaksi. [Heimburger,
„Der Erxverb der Gebietshoheit" (1888) ;
Salomon, ,,L’occupation des territoires sans maitre";
Jèze, ,,Étude théorique et pratique sur
l’occu-pation"; Jerusalem, ,,über völkerrechtliche [-Er-werbsgründe".]-] {+Er-
werbsgründe".]+} R. E.

Okkupeerata (lat. occupåre). vallata, anastaa,
vrt. Okkupatsioni.

Oklahoma foukl3ho’um9] (lyh. Okia),
Yhdysvaltain eteläisiä keskivaltioita, Canadian- ja
Arkansas-jokien ympärillä, pohjoisrajana 37°
pohj. lev., etelärajana Red River; 181.440 km3,
1,657,155 as. (1910), 9 kmJ:llä. — 0:n pinta
viettää luoteesta (n. 1,500 m yi. merenp.)
kaakkoon (n. 100 m yi. merenp.). Länsiosan täyttää
Arkansas-valtiosta tuleva, metsäinen
Ozark-vuoristo, joka länteenpäin asteittain alenee.
Keski- ja länsiosa on kuivempaa
preeria-ylätasaukoa, jonka itäosassa idästä länteen
kulkevat Arbuekle-. Wichita- ja Chautauqua-vuoret
kohoavat 120-450 m yi. tasangon pinnan.
Maaperä on yleensä hedelmällistä savea, lännessä
tavataan ohuita löss-kerroksia ja muutamia
suola-kenttiä. — Joet. Arkansas, Canadian, Red River
lisäjokineen, ovat vailla liikennemerkitystä. —
Ilmasto mantereinen, varsinkin luoteisosassa;
idässä sataa riittävästi (n. 900 mm), lännessä
vain 480 mm v :ssa. Metsät (35 % maa-alasta)
ovat itäosissa: yleisimmät puulajit ovat tammi
ja saksanpähkinäpuu, korkeammalla vuoristossa
mänty. Villieläimiä tavataan vielä runsaasti;
niitä ovat musta karhu, puuma, susi, kettu,
hiivieläimet, antilooppi, kaniini, preeriakoira. —
Asukkaista (1890: 258.657; 1900: 790,391: 1907:
1.414,177) 1910 oli maassasyntyneitä valkoisia
S4.8 % (1900: 82,7 %), ulkomailla syntyneitä vai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0769.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free