- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1483-1484

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Okeroinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1483

koisia 2,4% (2,« %), neekereitä 8.8% (7%),
intiaaneja 4.5% (8,i%). Intiaanien verraten
suuri lukumäärä, 74,825 henkeä (28,2 %
Yhdysvaltain koko intiaaniväestöstä), johtuu siitä, että
O. v :sta 1907 käsittää Intiaani-alueen
(ks. t.), jonne vuosisadan kuluessa oli kerätty
intiaaniheimojen tähteitä melkein kaikkialta
Yhdysvalloista. — Kirkkokunnista metodisteilla
ja baptisteilla on eniten tunnustajia.

Elinkeinot. Maatalous on nopeasti
edistynyt. V. 1900 oli 19,6’% maasta viljeltyä, 1910
n. 37%. Viljakasveista tärkeimmät ovat maissi
(sato 1912 35,9 milj. hl, arvoltaan 216,5 milj. mk.),
vehnä ja kaura. Muita viljelyskasveja on
peruna. Andropor/on saccharatus, tupakka,
monenlaiset hedelmäpuut. Tärkein kuitenkin on
puuvilla, jota viljellään etupäässä 0:n
kaakkoisosassa. Sato 1911 oli 1,055,798 paalia kuituja ja
461.000 ton. siemeniä, arvoltaan yhteensä 285,4
milj. mk. Karjanhoito on yleensä vielä
alkuperäisellä kannalla, mutta itäosissa se alkaa kehittyä
meijeritaloudeksi. Sitä todistaa se, että
nautakarjan luvun vähentyessä 3,236,000 :sta 1900
l,992.000:een 1910. lypsylehmäin luku lisääntyi

267.000 :sta 355,000 :een. Hevosia oli viimemain.
v. 804.000, sikoja 1.265.000. lampaita 108.000 kpl.
— Vuorityö tuottaa polttoöljyä (1911 66,7 milj.
hl. arvoltaan 137,s milj. mk.; 0:n voittaa tässä
vain Kalifornia), kivihiiltä (2,8 milj. ton.),
maakaasua. sinkkimalmia y. m., kaikkiaan arvoltaan

221.1 milj. mk. 1911. — Teollisuus perustuu
etupäässä maatalouden tuotteisiin. V. 1910
teollisuuslaitoksissa oli 18,034 työntekijää,
valmistuksen arvo 268.2 milj. mk. (siitä myllyjen osalle
tuli 99 milj. mk.). — Rautateitä 1912 oli 9.950
km. sähköratoja lisäksi n. 580 km.

Perustuslaki 011 v:lta 1907. Hallintoa olijaa
4 v:ksi valittu kuvernööri: lakiasäätävä
eduskunta jakaantuu 45-jäseniseen senaattiin
(jäsenet valitaan 4 v:ksi) ja 93-jäseniseen
edustaja-kamariin (jäsenet valitaan 2 v:ksi).
Yhdysvaltain kongressiin O. lähettää 2 senaattoria ja 5
edustajaa. — Pääkaupunki on Oklahoma
City. — O :n historiasta ks. Intiaanialue.
Valtio O. on v:sta 1907.

E. E. K.

Oklahoma City [onklaho’um9 sitij, kaupunki
Yhdysvalloissa. Oklahoman valtion pääkaupunki,
valtion keskellä, usean radan risteyksessä: 64.205
as. (1910). Harjoitetaan suurta kauppaa
ympäröivän maanviljelys- ja kar janhoitoalueen kanssa ;
puuvillan puhdistus- ja puristuslaitoksia. —
Ep-worth university niminen opisto. — O. C. perust.
1889; kaupunkioikeudet 1890.

Oklokratia (kreik. okhlokrati’a < okhlos =
alhaiso, ja krateii1= vallita), alhaisonvalta.

Okra, luonnossa esiintyvä multamainen
väriaine, joka pääasiallisesti sisältää saven- tai
kal-kinsekaista rautahydroksidia. Tavataan
Englannissa. Ranskassa. Saksassa, y. m. 0:n väri
vaihtelee keltaisesta punaiseen ja saadaan
muuttumaan kalsinoitaessa. Tavallisimpia lajeja ovat:
k e 11 a m u 11 a, b e r 1 i i n i n-p u n a i n e n. s i
e-11 am uita 1. terra di Siena,
kiinan-kelta, N ii r n b e r g i n punainen.
Keinotekoista o:aa. kuten marskel taista,
-punaista j. n. e. saadaan sekoittamalla
rautahydroksidia kalkin tai aluminiumhydroksidin
kanssa. 0:aa käytetään vesi- ja öljvmaalien val-

1484

mistukseen ja säämiskänähän värjäykseen, vrt.
V ä r i m u 1 t a. S. 8.

Oksaalihappo (aciditm oxalicum), tärkeä
orgaaninen happo, hiilen, vedyn ja hapen yhdistys,
0,11,0,. esiintyy useissa kasveissa etenkin
Oxn-lis- ja Rumex-lajeilla. 0:oa muodostuu usein kun
erinäisiä orgaanisia aineita, varsinkin
hiilihydraatteja hapetetaan. Teknillisesti valmistetaan
0:0a kuumentamalla sahajauhoja natronlipeän
kanssa n. 200° :seen, jolloin saadaan o:n
natrium-suola, josta puhdas o. sitten eristetään
kalkki-maidon ja rikkihapon avulla. Värittömiä,
hajuttomia, veteen ja alkoholiin liukenevia
kiteitä, jotka vaikuttavat myrkyllisesti elimistöön.
Hajoaa kuumennettaessa hiilidioksidiksi,
hiilimonoksidiksi ja vedeksi. O:n suoloja sanotaan
oksalaateiksi. Näistä ovat tärkeitä hapan
kaliumoksalaatti, jolla voidaan poistaa
ruoste- ja mustetahroja, kaisi
umoksa-1 a a 11 i, jota tavataan paitsi useissa kasveissa,
myös eläinten virtsassa, ja a n t i m o n k a 1 i u
m-oksalaatti, jota käytetään väriteollisuudessa.
0:oa ja sen suoloja käytetään valkaisu- ja
puhdistusaineena, valokuvauksessa, laboratoreissa
y. m. 8. S.

Oksaalihappomyrkytys, oksaalihapon
nauttimisesta aiheutunut myrkytys, joka ilmenee
kovina vatsatuskina ynnä mustakkon
mahalaukun-sisällyksen oksentamisina sekä useimmiten
kouristusten seuraamana päättyy kuolemaan.
Vastamyrkkynä veteen hämmennettv liitujauho.

M. O-B.

Oksalaatit, oksaalihapon suolat, ks.
Oksaalihappo.

Oksaluria, tila. jossa virtsassa erittyy
oksaali-kalkin muodostamaa saosta.

Oksanen, August E n g e 1 b r e k t ks.
Ahlqvist, A. E.

Oksastus, puutarhanhoidollinen toimitus, jonka
avulla suvuttomasti voidaan monistaa
määrättyjä puu- ja pensaslaatuja. muunnoksia ja
puu-tarhamuotoja. Tätä menettelyä puutarhurit
nimittävät yleensä jalostamiseksi.
Koristepuu- ja -pensasmuunnoksista, joita yksinomaan
monistetaan oksastamalla, mainittakoon esim.
lukuisat kauniskukkaiset sireeni- ja eräät
orapih-lajamuunnokset. punalehtinen vaahtera,
semmoiset koivu- ja leppämuunnokset joiden lehdissä on
syvät liuskat, semmoiset siperialaiset hernepuu-,
saarni- ja koivumuunnokset, joiden oksat
riippuvat alas. Paitsi lehtipuita ja -pensaita on myös
paljon sellaisia havupuumuunnoksia, joita
voidaan monistaa ainoastaan oksastamalla, esim.
monet koristuskuuset ja Thuja-lajit. O. on
varsinkin puuhedelmäinvil jelyksessä välttämätön.
Useimpia viljelyslaatu ja ei voida muulla tavalla
monistaa kuin oksastamalla tai silmikoimalla.
Viimemainittu on kuitenkin ilmastollisista syistä
Suomessa epävarma, josta syystä o. on meille
paljoa tärkeämpi kuin silmikoiminen.
Oksastaessa vesakappale kiinnitetään toisen puun
oksaan. runkoon tai juurenniskaan, jolloin kaikki
se mikä kasvaa jalovesapalasesta -— useimmassa
tapauksessa koko puu maanrajasta saakka
—kehittyy samanlaiseksi ja kasvaa yhtäläisiä
hedelmiä kuin se puu, josta vesapalanen
(jalostus-oksa) otettiin. Eri o.-tavat ovat:
kuoren-a 1 1 e-o. vanhempien puiden poikkileikattujen
oksien päihin (kuva 2), hak a-o. nuoren taimen

Oklahoma City —Oksastus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0770.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free