Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Okse ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1485
Okse—Oktaavi
1486
rungon sivuun (kuva 3), 1 i i t e-o. (kuva 4), s
a-tula-o. (kuva 5) ja k o 1 m i o-o. (kuva 6).
Välttämättömiä o.-t a r p e i t a ovat, paitsi
edellämai-tut vesat, erityinen veitsi (kuva 1), sideaine ja
vahasekoitus. Jalostusoksiksi käytetään
tavallisesti ainoastaan edellisen kesän kasvaneita
vesoja, jotka leikataan mahdollisimman aikaiseen
talvella, mieluimmin leudolla säällä joulukuun
aikana. Leikatut oksat sidotaan nippuihin ja
säilytetään parhaiten aluksi syvässä lumessa ja sen
sulattua jäiden päällä sahajauhoissa.
Sideaineena, jolla jalostusoksa kiinnitetään
perusrunkoon, käytetään tavallisesti kookospalmun niintä.
•Erinomainen sideaine on paksu villalanka.
Jalos-tusvahan valmistuksesta ks. Jalostusvaha.
Myöhäisemmissä jalostuksissa voi myös käyttää
yksistään sulatettua hartsia, johon kuitenkin on
hyvä sekoittaa vähän tärpättiä. O.-a i k a riippuu
osaksi jalostustavasta. Kuoren alle
oksastettaessa jalostusta ei voida toimittaa ennenkuin
kuori irtaantuu keväällä. Muut kuvissa
nähtävät jalostustavat toimeenpannaan meillä
Suomessa tavallisesti toukokuun kuluessa, mutta
hyviä tuloksia on saavutettu kuukausi
aikaisemminkin tehdyillä satula-, kolmio- ja
liitejalostuk-silla. — Paitsi juurtuneille taimille ja
vanhempiin puihin, jalostetaan myös maasta
kaivetuille. mieluimmin 3-vuotisille siementaimille.
Viimemainittua jalostusta, joka tavallisesti
toimitetaan jatko- tai satulaleikkauksella.
nimitetään käsi jalostukseksi ja se voidaan toimittaa
joko talvella tai keväällä. Tarvittavat
perusrungot kaivetaan syksyllä ylös maasta, asetetaan
vale-istutukseen, jonne ne talvella jalostettaessa
siirretään takaisin heti kuu o. on toimitettu.
Myöhempään keväällä siirretään nuoret
talvi-jalostukset. joko puolilämpöiseen lavaan, tai,
mieluimmin suorastaan avomaalle, jossa
tapauksessa saadaan parempia puita. Tätä menettelyä
noudatetaan yleisesti Venäjällä ja Kanadassa.
Siteiden aukominen toimitetaan vasta sitten kuin
jalostusoksasta on kehittynyt n. 10-20 em :n
pituinen vesa eli vähintään 4 lehteä. [B. W.
Heikel. »Hedelmän ja marjanvil jelvs".]
B. H’. 11.
Okse. P e d e r ks. O x e. P e d r.
Oksennus ks. Oksentaminen.
Oksennuspulveri, ipecacuanha-juuresta
valmistettu jauhomainen aine. ks. E m e t i k a.
Oksennusviinikivi, tartarus stibiatus 1.
tar-tarua emeticus, viinihapon
kaliumantimonyli-suola. K Sb0C.,H40„.J/,I LO. saadaan liuottamalla
antimonitrioksidia ja viinikiveä veteen.
Värittömiä, helposti rapautuvia, veteen liukenevia,
makeanäiteliä ja oksetusta aikaansaavia kiteitä.
Käytetään lääkkeenä ja väriteollisuudessa
peit-tausaineena. 0:n viiniliuosta nimitetään
okse-t u s v i i n i k s i. S. S.
Oksentaminen, ilmiö, joka syntyy siten, että
pallea supistuu puristaen mahalaukun sisällyksen
nousemaan ruokatorvea myöten ylös suuhun
j. n. e. O. esiintyy taudin merkkinä useassa
ruuansulatuselimien ja eritoten mahalaukun
häiriössä, mutta saattaa myöskin johtua
refleksii-visesti 1. heijastuksellisesti taudillisista ilmiöistä
vatsakalvossa ynnä muissa vatsaontelossa
sijaitsevissa elimissä, joilla ei ole suoranaisempaa
tekemistä ruuansulatuksen kanssa; myöskin
erilaiset taudit, jotka ärsyttävät aivokalvoja,
aikaansaavat niinikään refleksiivisesti oksentamisia.
Pienet lapset oksentavat usein vain siitäkin
syystä, että ovat syöneet liian ahnaasti ja liian
paljon yhdellä kertaa. M. O-B.
Oksetusaineet ks. E m e t i k a.
Oksetusjuuri ks. Ipecacuanha.
Oksetuspähkinä ks. N u x.
Oksidatsioni. hapettaminen (ks. t.).
Oksidatsioniliekki, ulommainen osa tav.
liekistä, joka on happirikas ja vaikuttaa
hapetta-vasti.
Oksidentti (lat. occidens), länsi, länsimaat.
Oksidihydraatit, h y d r a a t i t, aineet, jotka
sisältävät vesi jäännöksen eli hvdroksylin (ks. t.).
Oksidit (kreik. oksy’s = kirpeä, hapan),
yksinkertaisten t. yhdistettyjen aineiden
happiyhdis-tyksiä, jotka useimmiten syntyvät suoranaisen
hapettumisen kautta. Happimäärän mukaan
niitä nimitetään suboksideiksi, oksiduleiksi,
oksideiksi, seskvioksideiksi. superoksideiksi j. n. e.
Ne ovat joko happamia, emäksisiä t.
tehottomia oreja (ks. Happi, Hapot. Emäkset).
O. ovat tärkeimpiä kem. yhdistyksiä. Edv. Hj.
Oksiduli, alkuaineiden alhaisempia oksideja
(ks. t.).
Oksipitaalinen, takaraivoa (lat. occiput)
koskeva.
Oksittaminen, oksien poistaminen puista ja
pensaista joko sahalla, veitsellä tai erityisillä
puutarhasakseilla. — Metsänh. 0:sta toimitetaan
osaksi puiden muodon ja laadun parantamista
varten, osaksi metsän alikasvun. teiden, rajojen
v. m. liiallisen varjostumisen estämiseksi.
O. Lth.
Oksitus ks. Oksittaminen.
Oksus (O x u s), Amu-darja joen muinainen
nimi.
Oksy-hapot, happea sisältävät hapot (ks. H
a-pot).
Oksy-suolat, happea sisältävien happojen
suolat (ks. Suolat).
Oksytonon f-y’-] (kreik. oksy’tonos = tiukalle
jännitetty, terävä-ääninen, < oksy’s = terävä, ja
tonos = jännitetty, jännitys, ääni. korko), kreik.
kieliopissa sana. jossa nc«/«s-korko (ks. Korko)
on viime tavulla.
Oktaavi (lat. octä’vus = kahdeksas). 1. M us.
a) Diatonisen asteikon 8 :s ja ylin aste, samalla
myös lähinnä seuraavan asteikon 1 :nen. —
b) Sävelsuhde, joka laajuudeltaan vastaa
suhdetta asteikon 1 :sen ja 8;iineu asteen välillä.
O. eroaa kaikista muista sävelsuhteista siinä,
että o.-sävelet tuntuvat vain toistensa
kertauksilta ylemmässä tahi alemmassa sävelkorkeudessa.
Niinpä nimitetään 1-ääuiseksi (ks. U n i s o n oV
sellaista laulua, jota nais- ja miesäänet o:issa
esittävät. On siis luonnollista, että o.-sävelille
on annettu samat nimet. — c) Sävelalue. joka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
