- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1489-1490

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Olavi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1489

Olavi

1490

nen puolelleen, sai uusi oppi rauhassa levitä ja
Strengnäsistä tuli sen ensimäinen pesäpaikka
Ruotsissa. Siellä Kustaa Vaasakin
kruunausval-tiopäivillä 1523 tutustui uskonpuhdistukseen, ja
kuninkaan suojelemana saattoi innokas O. P.
jatkaa toimintaansa huolimatta piispa TIans
Bras-kin ja muiden vastustajain syytöksistä.
Kuningas kutsui hänet Tukholmaan, missä hän 1524
tuli kaupunginkirjuriksi ja semmoisena piti
,,muistikirjaa" (..Tänkeliok"), joka on tärkeä
si-vistyshistoriallinen lähde. Samaan aikaan hän
kaupungin kirkossa piti voimakkaita saarnoja,
jotka tekivät Tukholman porvaristosta uuden
opin uskollisia kannattajia. V. 1525 hän rikkoen
katolisen selibaattisäännön meni avioliittoon,
jolloin messu ensi kertaa laulettiin ruotsiksi.
V. 1526 ilmestyi hänen ruotsintamanaan Uusi
testamentti ja lähinnä seuraavina vuosina lukuisia
lennokkaita ja kansantajuisia kirjasia, jotka eri
puolilta esittivät uskonpuhdistuksen aatteita. Ne
vaikuttivat yleisessä mielipiteessä sen käänteen,
joka teki mahdolliseksi uskonpuhdistuksen
voiton Vesteråsin valtiopäivillä 1527 ja örebron
kirkolliskokouksessa 1529. Sitä seuraava
jumalanpalveluksen ja kansanopetuksen uudistaminen
evankelisessa hengessä oli myöskin pääasiassa O.
P:n työtä: sitä varten hän julkaisi
kirkkokäsikirjan (1529). postillan, katkismuksen ja
virsikirjan (1530) sekä ruots. messun (1531).
Vv. 1531-34 hän oli Kustaa Vaasan kanslerina,
jatkaen samalla edelleen sekä papillista
vaikutustansa että kirjallista työtänsä. Hän oli
osallisena 1541 ilmestyneen ruots. kokoraamatun
käännöstyössä ja kirjoitti (ennen vuotta 1540)
Ruotsin historian (..Then Svenska krönika"), joka
käsityksen kriitillisyydessä, esityksen selvyydessä
ja arvostelujen miehekkäässä suoruudessa kohoaa
verrattomasti yläpuolelle kaikkien aikaisempien
samanlaisten teosten. Hänen kirjoittamansa on
myös vanhin ruots. näytelmä ..Tobiæ
Comme-dia" (1549). Kun O. P. ei voinut kaikessa
hyväksyä Kustaa Vaasan myöhäisempää itsevaltaista
politiikkaa ja sisällisen itsenäisyyden riistämistä
kirkolta, eikä saarnoissaan säästänyt hänen
heik-kouksiaan. joutui hän, samoin kuin Laurentius
Andreæ kuninkaan epäsuosioon;
maankavalluk-sesta syytettyinä tuomittiin molemmat
kuninkaan tahdosta 1540 kuolemaan, vaikka he lopulta
pääsivät suurilla sakoilla. Myöhemmin
kuningas taas leppyi ja antoi O. P:lle 1542
kaniikin-viran Upsalassa sekä 1543 Tukholman
kirkkoherran viran. — O. P. on omaperäisimpiä
jamiel-lvttävimpiä Lutherin oppilaita, mitä missään
maassa on ollut. Ollen pelkäämätön ja
johdonmukainen uudistaja, oli hän samalla tyyni ja
harkitseva vanhan säilyttäjä, mikäli siinä oli
kelvollista; hänen ajatuksensa ovat vapaita,
tuoreita ja uskonnollisesti syvällisiä. Hänen
har-rastuksiensa monipuolisuutta todistavat hänen
kirjoittamansa ,.tuomarinohjeet", jotka on otettu
v:n 1734 lakiin; kielellisessä suhteessa ovat
hänen teoksensa tulleet uudemman ruots.
kirjakielen perustukseksi. [L. A. Anjou. ..Den svenska
kvrkoreformationens historia": II. Schiiek, ..Svensk
literaturhistoria" T, sama, ..O. P." (1893);
J. E. Berggren. "O. P:s reformatoriska
grundtan-kar" (Upsala universitets årskrift 1899).]

j. a.

Olavi, myöskin Uolevi (muinaisisl. Olafr ja

Oleifr, norj. Olav, ruots. Olof, Olef, lat. Olavus
1. Olaus), muinaisskand. miehennimi, luultavasti
muodostunut Ulf nimestä, siis „sutta" merkitsevä.

Olavi, Norjan kuninkaita.

1. O. T r y g v e n p o i k a, tärinäin mukaan
Harald Kaunotukan pojanpojan poika,
kuninkaana 995-1000, kerrotaan viettäneen
nuoruutensa Virossa, jonne äitineen oli joutunut
virolaisten merirosvojen vankina, ja
Novgorodissa Valdemar Suuren hovissa.
Miehen-ikään tultuaan, hän kulki viikinkiretkillä
monessa maassa ja kääntyi Englannissa
kristinoppiin. Saatuansa tietää, että Norjassa oltiin
tyytymättömiä Haakon Jaarlin hallitukseen hän
palasi 995 sinne, samaan aikaan kuin kapina
jaarlia vastaan syttyi, ja otettiin kuninkaaksi.
Hän päätti nyt käännyttää norjalaiset
kristityiksi, ja kulki ympäri maata uhkauksilla ja
rangaistuksilla pakottaen kansan ottamaan
kasteen. Häntä vastaan syntyi kuitenkin Tanskan
ja Ruotsin kuninkaiden Svenin ja Olavi
Syli-kuninkaan sekä Norjasta karkoitetun Eerik
Jaarlin kesken liitto, ja palatessansa matkalta
vendien maalta O. T. sai surmansa 1000
kuuluisassa Svolderin taistelussa, hypätessään lopulta,
urhoollisesti taisteltuaan ylivoimaa vastaan,
..Ormen Långe" nimisestä kuningaslaivastaan
mereen. — 2. O. H a r a 1 d i n p o i k a 1. Pyhä.
kuninkaana 1015-30, fylkekuninkaan Harald
Grensken poika, synt. 995, oli nuorena kulkenut
viikinkiretkillä sekä Itämerellä (m. m. 1008
Saarenmaassa ja Suomessa) että Friislannissa
ja Englannissa. Hän palasi sitten Norjaan,
voitti Näsjan tappelussa 1016 vastustajansa ja
sai vallan. Ruotsin Olavi Svlikuninkaan (ks. t.)
kanssa hän joutui rettelöihin. Kristinuskon
levittämisessä hän jatkoi Olavi Trvgvenpojan työtä,
samoin kuin tämä väkisin käännyttämällä
kansaa ja surmauttaen ne päälliköt, jotka yrittivät
vastarintaa. Hän paransi mvös lainsäädäntöä,
rakennutti Nidarosia y. m. O. H:n
väkivaltainen menettely herätti kuitenkin
tyytymättömyyttä sekä talonpoikien että mahtavien
miesten keskuudessa, ja tätä tilaisuutta käytti
hyväkseen Tanskan ja Englannin kuningas Knuut
Suuri, joka 1028 laivastoineen tuli Norjaan ja
tunnustettiin hallitsijaksi. O. H:n täytyi
Ruotsin kautta paeta lankonsa Jaroslavin luokse
Novgorodiin, jossa kokosi sotajoukon ja iosta
1030 palasi valloittaaksensa takaisin
valtakuntansa. Stiklarstadin luona 29 p. heinäk. 1030
oli hänen ja Kalv Arnesonin. Torer Hundin ja
Horik Tjottalaisen johtamain norjalaisten
talonpoikain välillä ratkaiseva taistelu, jossa O.
voitettiin ja kaatui. Pian levisi kuitenkin
kertomuksia 0:n ruumiin luona tapahtuneista
ihmeistä. toivioretkiä tehtiin hänen haudalleen ja
häntä ruvettiin pitämään Norjan
kansallispyhimyksenä. joksi paavi 1164 hänet tunnusti. —
3. O. Kyrre (s. o. Hiljainen), kuninkaana
1066-93, Harald Ankaran poika, tuli isänsä
jälkeen hallitukseen; oli rauhaa rakastava
hallitsija. jonka aikana Norjan kirkko järjestyi ja
sai suuren vallan: kiltalaitos (ks. Kilta) tuli
yleiseksi: kauppa edistyi. — 4. O. V, Haakon
Maununpojan ja Margareeta Valdemarintyttären
poika, tuli 1376 Tanskan ja 1380 Norjan
hallitsijaksi äitinsä holhouksen alaisena, mutta;
kuoli jo 1387. K. O.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0773.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free