Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Olavi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1491
Olavi—1
Olbrich
1492
Olavi, Ruotsin kuninkaita.
1. O., mainitaan kuninkaana Birkassa. kun
Ansgarius toisella kertaa, n. 852. tekee
lähetys-matkan sinne. Hän oli tehnyt sotaretken
Kuurinmaahan ja laskenut tämän maan Ruotsin vallan
alle. — 2. 0., Eerik Voitollisen veli ja
kanssa-kuningas Upsalassa, 900-luvun keskivaiheilla,
kuoli nuorena: Styrbjörn Väkevän (ks. t.) isä.
— 3. O. Sylikuningas, Eerik Voitollisen
ja Sigrid Suurineuvon poika, tuli 993 isänsä
jälkeen Ruotsin kuninkaaksi ja kastettiin 1007
Länsigöötanmaalla kristinuskoon. Otti osaa
liittoon Norjan Olavi Trygvenpoikaa vastaan ja sai
hänen maistansa osan. joka kuitenkin jälleen
menetettiin, kun Olavi Pyhä tuli Norjan
hallitsijaksi. Tästä syystä kävi Ruotsin ja Norjan
väli sotaauhkaavaksi, mutta käräjillä ruots.
talonpojat, laamanni Torgny johtajana. 1018
pakottivat kuninkaan myöntymään rauhaan,
vieläpä lupaamaan tyttärensä Ingegerdin Olavi
Pyhälle puolisoksi. Tätä lupaustansa hän ei
kuitenkaan tahtonut pitää, vaan naitti Ingegerdin
suuriruhtinas Jaroslaville Novgorodiin. Olavi
Pyhä silloin, vastoin isän tahtoa, meni naimisiin
hänen toisen tyttärensä Estridin kanssa.
Samaan aikaan 0:n poika Anund Jakob
julistettiin isänsä kanssahallitsijaksi ja tuli sitten
tämän kuollessa, kolme vuotta myöhemmin 1022,
hänen seuraajaksensa. O. S. oli ensimäinen
Ruotsin kuuingas, joka lyötti rahoja. Liikanimensä
„Sylikuningas" (Skötkonung) hänen arvellaan
saaneen siitä, että Eerik Voitollinen oli
julis-tuttanut hänet jo lapsena kruununperijäksi;
kuitenkin on nimeä selitetty myös toisin
..Vero-kuningasta" merkitseväksi, ja se todistaisi, että
kansaa oli hänen aikanansa veroilla rasitettu.
K. G.
Olavi, Tanskan kuninkaita.
1. O. II unger (..Nälkä"), kolmas Sven
Est-ridinpojan pojista, kuninkaana 1086-95; saanut
liikanimensä pitkällisestä katoajasta. — 2. O.,
kuninkaana 1376-87. ks. O. V. N o r j a n
kuninkaita. ’ K. G.
Olavi Trätälja (..Puunhakkaaja")
mainitaan Pohjoismaiden muinaistarinoissa Upsalan
kuninkaan Ingjald Pahaneuvon pojaksi, joka
isänsä kukistuksen jälkeen oli paennut
Vermlantiin ja siellä ryhtynyt maata raivaamaan,
josta sitten sai liikanimensä. Hänestä
polveutuisivat Harald Kaunotukka ja Norjan
myöhempi kuningassuku. K. G.
Olavi Akselinpoika ks. T o 11.
Olavi Maununpoika (Olaus M a g n i)
(k. 1460), Turun piispa, sanotaan Suomen
piis-painkronikassa edelläkävijänsä Maunu Tavastin
..nepaimeksi" ja kasvatiksi, mutta lienee itse
asiassa ollut hänen poikansa. Oli pitkillä
opintomatkoilla ulkomailla saanut huolellisen ja
oppineen kasvatuksen ja 1428 Pariisin yliopistossa
tullut lisensiaatiksi, myöhemmin teologian
bac-calariukseksi, kauan aikaa pitänyt siellä
luentoja, ollut Englannin ..kansakunnan"
prokuraattorina sekä kahdesti koko yliopiston rehtorina.
Yliopiston edustajana hän kävi Baselin
kirkolliskokouksessakin. V. 1436 hän oltuansa Turun
arkkiteininä valittiin tuomiorovastiksi, ja 1450
Maunu Tavast vanhus luopui piispan arvosta,
nähtävästi valmistaaksensa sijaa O. M :lle, joka
valittiinkin hänen seuraajaksensa. Mitään tär-
keämpiä toimenpiteitä ei hänen piispanajaltaan
mainita; 1457 hän oli mukana Turussa
tunnustamassa Kristiern I:n Ruotsin valtakunnan
kuninkaaksi. [Yrjö Koskinen, ,,Olavi Maununpoika
Pariisissa ja suomalaisten opinkäynti ulkomailla
keski ajalla" (1862).] K. G.
Olavi Niilonpoika ks. T a v a s t.
Olavin kylpylaitos ks. Savonlinna.
Olavinlinna (ruots. Olofsborg) ks.
Savonlinna.
Olavin luostari, Pyhän 0:n luostari ks.
Turun luostari.
Olavi Pentinpoika ks. Granatenbur g.
Olavi Pietarinpoika ks. Olaus Petri.
Olbers, Heinrich Wilhelm Matthias
(1758-1840), saks. tähtitieteilijä Bremenistä,
missä toimi lääkärinä. V. 1820 O. antautui
yksinomaan tähtitiedettä tutkimaan ja astronomisia
havaintoja tekemään. O. keksi Pallas (1802) ja
Vesta (1807) nimiset asteroidit.
Pyrstötähti-astronomiassa O. saavutti suuria tuloksia: hän
itse keksi 6 pyrstötähteä, havaitsi useita, joitten
radat määräsi keksimänsä nerokkaan ja
yksinkertaisen menetelmän avulla (julkaisu;
,.Abhand-lung iiber die leichteste und bequemste Methode,
die Bahn eines Kometen zu berechnen", 1797).
Olbersin pyrstötähti, 1815 keksitty
periodinen komeetti, jonka radan Olbers laski. O. p:n
kiertoaika on 72,6 v., sen viimeinen
periheliläpi-kulku tapahtui 6 p. lokak. 1887. H. R.
Olbia
bi’äj 1. Olbiopolis 1. Boryst [-hell iittie n kaupunki, miletolaisten 7 :nnen
vuosis. keskipalkoilla e. Kr. perustama kreik.
siirtolakaupunki Mustanmeren pohjoisrannikolla.
Hypanis- (Bug-) joen suun länsirannalla, lähellä
Hypaniin ja Borystheneen (Dneprin) yhteistä
suistolahtea (limaania). O. oli tärkeä
kreikkalais-maiden ja Etelä-Venäjän tuotteiden vaihtopaikka:
sieltä vietiin viljaa ja kaloja; maan
skyyttalaisten asukkaiden keskuuteen taas levitettiin
kreik. kulttuurin tuotteita. Viimeisellä vuosis.
e. Kr. maahan syösseét. getalaiset hävittivät 0:n,
eikä se senjälkeen enää saavuttanut entistä
vaurauttaan. Sofista Dion Khrysostomos on
kuvannut sen oloja 1 :sen ja 2:sen vuosis. vaihteessa
e. Kr.; silloin siellä vallitsi jonkunmoinen
kreikkalais-skyyttalainen sekakulttuuri. O
^paikalta on löydetty useita kreik. kivikirjoituksia,
rahoja y. m. muinaisjäännöksiä. 0. E. T.
Olbrich, Joseph M. (1867-1908). itäv.
arkkitehti. opiskeli Otto Wagnerin johdolla sekä
Italian- ja Ranskan-matkoilta palanneena tämän
atclieerissa. Wienin sesessionin kuuluisa
näyttelyrakennus 1898 oli 0:n ensimäinen itsenäinen
työ: suurimman maineensa hän kumminkin on
saavuttanut (Hessenin suurherttuan Ernst
Lud-wigin. 1899. Darmstadtiin professoriksi
kutsumana) Matildenhöhen kuuluisan taiteilijasiirtolan
perustajana ja johtavana sieluna sekä
sikäläisten näyttelyjen suunnittelijana ja useampain
rakennusten luojana. O. on uudemman taiteen
uranaukaisijoita, voimakas ja välitön
taiteilija-temperamentti, jonka mielikuvitus, yhäti uutta
luovana ja herättävästi vaikuttavana, yhtä
kepeästi liikkuu kaikilla rakennus- ja
koristetai-teen aloilla. 0:n julkaisuja: ..Idéen" (Hevesin
teksti. 1899), „Architektur" (1901-11), „Neue
Gärten" (1905), „Der Frauen Rosenhof" (1907).
U-o N.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>