- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1493-1494

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Old boy ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1493

Old boy—Oldenburg

1494

Old boy [ould boij (engl.), .,vanha poika",
urheilija. joka vanhemmalla iällä (esim. 35, 40, 50
vuotta täytettyään) harjoittaa urheilua ja ottaa
osaa erityisiin „01d boy" 1. „ikämieskilpailuihin".

Oldenbarneveldt (Barneveld), Johan van
(1547-1619), Hollannin neuvoston pensionääri, sai
perinpohjaisen sivistyksen, otti kunniakkaasti
osaa vapaustaisteluun Espanjaa vastaan, tuli 1576
Rotterdamin pensionääriksi (lainopilliseksi
neuvonantajaksi) ja oli Vilhelm Oranialaisen
usko-tuimpia ystäviä. Sittenkun tämä oli murhattu
1584, sai O. aikaan, että hänen poikansa Morits
nimitettiin vapaiden Alankomaiden maaherraksi.
V. 1586 O. tuli tärkeän Hollannin maakunnan
neuvostonpensionää riksi saaden siten
ratkaisevan vaikutusvallan Alankomaiden liittovaltion
asioihin. Yhtä varovasti kuin tarmokkaasti O.
johti sen politiikkaa vaikeissa oloissa, ja häntä
on sanottu tasavallan toiseksi perustajaksi. 0:ia
kannatti varakas porvaristo, etusijassa
Hollannin kaupunkien virkamiessääty; välirauha
Espanjan kanssa 1609 tehtiin 0:n toimesta.
Kirkollisessa suhteessa hän kallistui maltillisiin
kalviinila.isiin n. s. arminiolaisiin. Vihollisikseen
O. sai Morits Oranialaisen, jonka valtaa hän
tahtoi supistaa, sekä tasavallan generalstaatit
ja alemman kansan, jotka hyväksyivät
kiivaamman reformeeratun puolueen 1. gomarilaisten
käsityksen. Itsepintaisesti O. jatkoi vastustustaan
generalstaatteja vastaan, kunnes hänet
vangittiin 1618 ja valtionkavalluksesta syytettynä
tuomittiin kuolemaan. 0:n suurista ansioista ja
loistavasta puolustuksesta huolimatta tuomio
pantiin täytäntöön, kun hän ei huolinut pyytää
armoa. Hänen pojistaan, jotka kostoksi yrittivät
murhata Moritsin. toinen mestattiin, toinen
pääsi pakenemaan ja meni Espanjan
palvelukseen. [Deventer, „Gedenkstukken van J. v. O.";
Motlev. ..Life and death of John of Barneveld".]

G. K.

Oldenberg f-rhj], Hermann (s. 1854), saks.
kielentutkija, v:sta 1878 dosenttina ja v:sta
1881 professorina Berliinin yliopistossa, v :sta
1889 sanskriitin ja vertailevan kielitieteen
professorina Kielin yliopistossa. Paitsi 0:n
kään-tämiä ja julkaisemia muinaisintialaisia tekstejä
ovat hänen teoksistaan erittäin huomattavia:
..Buddha, sein Leben. seine Lehre. seine
Ge-meinde" (1881. 4 :s pain. 1903). ..Die Hymnen
des Rigveda" I (1888). ..Die Religion des Veda"
(1894). ..Aus Indien und Iran" (1899) sekä ..Die
Litteratur des alten Indien" (1903).

Oldenburg f-urhj], 1. Suurherttuakunta
Länsi-Saksassa. jakaantuu kolmeen, toisistaan
erotettuun osaan: 0:n herttuakuntaan,
Lillie e k i n ja B i r k e n f e 1 d i n
ruhtinaskuntiin (ks. L ti b e c k, B i r k e n f e 1 d) :
kaikkiaan 6.429 km3, 483.042 as. (1910), 75 km3:llä.
Pääosa on 0:n lierttuakunta. 5.385 knr. 391.246
as.. 73 km3:llä. Se on Pohjanmeren rannalla
Jade-lahden ympärillä. Weserin länsipuolella
(pari pientä kaistaletta itäpuolella), Preussin ja
Bremenin alueiden ympäröimänä: lisäksi siihen
kuuluu Wangeroog. itäisin Ttä-Friisein-saarista.
Kummallakin puolen Jade-lahden suuta on
Preussille 1853 luovutettu pari pientä aluetta. —
0:n lierttuakunta kuuluu Pohjois-Saksan
alankomaahan. Se jakaantuu pohjoispuoliseen
alavaan, vesiperäiseen, kanavien halkomaan ja pa-

doilla suojattuun, hedelmälliseen marskimaahan
(n. 1,100 km3) sekä eteläiseen korkeampaan
(korkein kohta 85 m yi. merenp.), nummien ja
soiden täyttämään, karuun ja harvaan asuttuun
geesti-maahan (n. 4.200 km3). —
Valtameri-ilmasto: 0:n kaupungissa on kylmimmän
kuukauden keskilämpö —0,»°C, kuumimman + 16.s°C.
Sää on kosteata, v:n sademäärä voi nousta
1,000 mm:iin. Metsättömällä marskilla
puhaltavat usein myrskytuulet. Jokia on paljon :
pisimmät laskevat Weseriin (Hunte) ja Emsiin (ITase
ja Leda) ; mereen suoraan virtaavista on suurin
Jade.

Väestö on geestillä ja Liibeckissä
alasaksalaista. marskilla friisiläistä. Birkenfeldissä
frank-kilaista alkuperää: friisin kieltä puhui 1890 vain
pari tuhatta henkeä. V. 1900 asui maalla 71.2 %,
kaupungeissa vain 28.s % väestöstä. —
Pääuskonto on evankelinen; 1910 sitä tunnusti
76.9 % väestöstä. Roomal.-katolisia oli 22,s %. —
Kansanopetusta varten 1911 oli 720 kansakoulua,
joissa 82,923 oppilasta.

Pää elinkeino on maatalous. Koko
suurherttuakunnan maasta oli 1900 peltoa ja
puutarhaa 29,»%, niittyä ja laidunmaata 26.2%,
metsiä 10,»% (tammi-, pyökki- ja mäntypuita;
’/:, metsistä on Birkenfeldissä). Tärkeimpien
viljelyskasvien sato 1912: rukiin 123.800, kauran
79,000, ohran 12.500, vehnän 6.400, perunan
267,700, nurmiheinän 421.100 ton. Karjanhoito,
syöttö- ja maitotaloutena, on kaikkialla sangen
tärkeä: hevos- ja nautakarjarodut erinomaisia.
V. 1912 hevosia oli 50.261. nautakarjaa 329.155.
sikoja 488,063. lampaita ja vuohia 81.241,
siipikarjaa 1.566.000 kpl.: mehiläishoito geestillä
mainittava. Tärkeä elinkeino 0:n herttuakunnassa
on laivanvarustusliike: 1913 0:ssa oli 306 alusta,
yhteensä 60.402 netto rek.-ton. Satamissa
selvitettiin 1911 1,77 milj. netto rek.-ton. Pääsatamat:
Brake ja Nordenham. — Rautateitä 1911 : 662 km,
lisäksi 85 km paikallisratoja.

Valtiomuoto, hallinto ja
oikeudenhoito. Perustuslain mukaan v:lta 1849
(tarkistettu 1852. muutettu 1909) suurherttuakunta
on rajoitettu. miehenpuolelta perinnöllinen
monarkia. Korkein hallinnollinen keskusvirasto
on 3-jäseninen Staatsministerium, jonka jäsenet
ovat ralia-asiain, oikeus-, kirkko- ja koulu- sekä
sota-asiain, sisä-, uiko- ja suurherttuan perhettä
koskevien asiain ministereinä. Liibeokin ja
Birkenfeldin ruhtinaskunnilla on sitäpaitsi
Euti-nissa ja Birkenfeldissä Staatsministeriumin
alaiset hallitukset. — Suurherttuakunnan maapäivät
ovat yksikamariset. kokoontuvat joka vuosi.
Jäseniä 45. 5 v:ksi valitut. Liibeckillä ja
Birken-feldillä on kummallakin lisäksi kahdesti v:ssa
kokoontuvat Provinzialrat nimiset
maakuntapäivät (15 ja 17 jäsentä). — Saksan
liittoneuvostossa 0:11a on 1 ääni. Valtiopäiville se lähettää
3 edustajaa. -— Korkein kirkollinen virasto on
Oberkirchenrat. Valtion katoliset kuuluvat
Miinsterin. Trierin ja Osnabrückin piispain
piiriin. — 0:n herttuakunnan ylin oikeusaste
Ober-landesgericht on yhteinen Schaumburg-Lippen
kanssa; Liibeek kuuluu Hampurin. Birkenfeld
Kölnin Oberlandesg erich! in piiriin. —
Raha-asiat. 0:n jokaisella osalla on paitsi yhteistä
keskuskassaa ( jonka tulo- ja menoarvio v :lle
1913 päättyi l,j milj. mk:aan) oma rahavarain-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0775.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free