- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1501-1502

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Olivecrona ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

ir.oi

Olivecrona—Olki

1502

nitut maat erosivat Espanjasta. Portugal
pysyväisestä Tappiot sodassa Ranskaa ja
Alankomaita vastaan sekä ylellinen hovielämä lisäsivät
kansan tyytymättömyyttä, ja 1043 Filip IV :n
täytyi antaa ero O:lie; myöhemmin hänet
kar-koitettiin Toron kaupunkiin.

Olivecrona /uWvelcrüna], Samuel Rudolf
Detlof Knut (1817-1905), ruots. oikeusoppinut.
Suoritettuaan filosofian- ja
lakitieteentohtorin-tutkinnot O. nimitettiin yleisen lainopin ja
roo-mal. oikeuden professoriksi Upsalan yliopistoon
1852. Oli korkeimman tuomioistuimen jäsenenä
1868-89. 0:n oikeushistoriallisia teoksia .,Om
ma-kars giftorätt i bo och om boets förvaltning" ja
„Testamentsrätten enligt svensk lagstiftning"
käytetään meilläkin oppikirjoina. Tutkiuut laajasti
rikollisuutta ja sen ehkäisemistä. Hänen
teoksensa „Om dödsstraffet" on käännetty suomeksi.
Otti osaa myös poliittiseen elämään, mutta
vastahakoisena valtiosääntöuudistukselle 1860 luvulla
vetäytyi syrjään. N. M.

Olivekrans /"&’-/> Johan Paulinus
(1633-1707), ruots. valtiomies, oli arkkipiispa
Laurentius Paulinus Gothuksen poika, tuli
kuninkaan kansliaan ja aateloitiin 1654. tehtiin
valtiosihteeriksi 1665 ja määrättiin 1674
toimittamaan hovikanslerin virkaa. V. 1676 hän
Ruotsin lähettiläänä kävi Nijmegenin
rauhankongres-sissa; 1681 kuningatar Kristiina nimitti hänet
eläkemaittensa kuvernööriksi. O. oli varsin
oppinut ja valtioasioihin perehtynyt, mutta samalla
näyttävät hänen aikalaisensa pitäneen häntä
kunnianhimoisena, riidanhaluisena ja
vehkeile-vänä henkilönä. Äskettäin on osoitettu, että
O. todennäköisesti on ollut aikoinaan suurta
huomiota herättäneen, v. 1716 Uimissa (nimilehdellä
väärin : Haagissa) tekijännimettä painetun. ..Les
Aneedotes de Suède" nimisen kirjan sepittäjä.
Teos on vieläkin tärkeä lähde Ruotsin olojen
tuntemiseksi Kaarle XI :n hallituksen aikana.
[G. Schauman. ..En hypotes om författarskapet
tili ,Les Aneedotes de Suède’" (Hist. tidskrift
1902).] K. G.

Oliviini 1. k r y s o 1 i i t t i, lasikiiltoinen.
useimmiten oliivinvihreä, myös ruskeaan tai
keltaiseen vivahtava kivennäinen. Kovuus 6,5-7. om.-p.
3.27-3,45. O. on kem. kokoomukseltaan
magnesiumia rautaortosilikaattia. Eniten raudanpitoista
o :ia nimitetään faijaliitiksi (Fe2Si04),
vastaava magnesiumsilikaatti on forsteriitti
(Mg,Si04). O. kiteytyy rombisessa järjestelmässä.
Liukenee suolahappoon. Luonnossa rapautuu o.
useimmiten serpentiiniksi. O. esiintyy
yleisesti emäksisimmissä eruptiivivuorilajeissa,
myöskin meteoriiteissa ja kiteisissä liuskeissa.

E. M-nen.

Oliviinikivi, tummanruskea tai vihertävä,
raskas eruptiivivuorilaji, joka on muodostunut
pääasiallisesti oliviinista ia siitä syntyneestä
serpentiinistä sekä vähemmässä määrässä
pyrokseeni-jn amfibolikivennäisistä. Lisäaineksina on usein
kromiittia ja nikkelinpitoisia kivennäisiä.

E. M-nen.

Oljenpalmikoiminen ks. Olkiteollisuus.

Oljenpuristin, laite. jolla oljet puristetaan
paaleiksi. Käytetään tavallisesti
puimakoneit-ten yhteydessä. 0:ia on kahta päämuotoa,
kovasti ja keveästi puristavia. Edelliset puris- I
tavat irto-oljet (paino 1 m3:iä kohti 30 kg) |

niin tiukalle, että paino 1 m3:iä kohti on n.
120-150 kg 1. neljäs à viides osa tilavuudesta. Jälki:
mäisten puristusteho on n. 60 kg 1 m3:iä kohti,
joten ol jet puristuvat noin puoleen tilavuudestaan.
Työnopeus on n. 1,500 à 2,000 kg tunnissa. Työn
hinta päivässä, jos työtä riittää 50 p:ksi v:ssa,
lasketaan kuljetuksineen, työ- ja tarveaineineen
n. 20 mk:ksi keveille ja 60 mk :ksi kovasti
puristaville koneille; työnsäästö puinnissa ja olkien
kuljetuksessa latoihin lasketaan 15 à 20 mk :ksi
päivässä, minkä lisäksi tilan säästyminen ja
kuljetuskustannusten helpoittuminen myyntiä
varten antavat lisää säästöä niin paljon, että o:ia
pidetään suurvil jelyksessä edullisina ja usein
välttämättöminä koneina. I. A. 8-H.

Olka ks. Käsivarsi.

Olkaheitto ks. Paini.

Olkakivi. palkistorakenteessa jännevälin
lyhentämiseksi ja palkkien painon tasoittamiseksi,
kannattavan pylvään tai pilarin ja
arkitraavi-palkkien välinen palkinpätkäntapainen
kivikap-pale; myöskin sama kuin konsoli (ks. t.).

U-o N.

Olkalaput, sotilaiden univormuun kuuluvat
olkapäille kiinnitetyt merkit, joiden väri
ilmaisee sitä armeiakuntaa. divisioonaa tai brigadia.
johon sotilas kuuluu. 0:hin on maalattu
numeroita tai kirjaimia, jotka osoittavat sitä
joukkoa. niissä sotilas palvelee. Aikaisemmin (ennen
v. 1S66) oli kaikilla kenraaleilla, esikunta- ja
yli-upseereilla sekä sotilasvirkamieliillä epoletit koko
puvustossa, mutta nykyisin niitä käytetään
ainoastaan juhla- 1. gaiapuvussa; tavallisissa oloissa
niiden sijalla on kulta- tai hopeakudoksesta
tehdyt o. Upseerien o. (ven. pagon) voivat myös
olla varustetut numeroilla, kirjaimilla tai muilla
merkeillä. Paitsi sitä joukko-osastoa, johon
upseeri kuuluu, ilmaisevat o. sitäpaitsi hänen
sotilasarvoansa. Aliupseereilla on olkalapun
keskellä kulkeva värillinen viiru ja 0-4 hopea- tai
kultatähteä aina sen mukaan mikä arvo
upseerilla on. Esikuntaupseereilla on
kaksi värillistä viirua sekä 0-3
tähteä. Kenraaleilla ja heidän
arvoisillaan sotilasvirkamieliillä
ei ole viiruja ollenkaan, vaan
o:hin on poikittaisesti kudottu
kulta- tai hopeanauhoja:
arvon-merkkeinä on 0-3 hopea- tai
kultatähteä. Husaareilla ei ole
o:ja. vaan keltaiset tai valkeat
villanyöristä tehdyt
olkanyö-r i t. Olkanvörejä käyttävät Saksan y. m.
armei-ain upseerit arvonmerkkeinä jokapäiväisessä
univormussa. (Itävalta-Unkarin armeiassa ei
käytetä olkalappuja.) Olkanyörit punotaan
kulta-tai hopealangoista. Niiliin kiinnitetään
numeroita, kirjaimia ja tähtiä. .1/. v. II.

Olkaluu ks. Käsivarsi.

Olkanivel ks. Käsivarsi.

Olkapäät, hartioiden (ks. t.) yläosat.

Olkavaltimo ks. Käsivarsi.

Olkavarsi ks. Käsivarsi.

Olkaväänne ks. Pain i.

Olki. viljakasvien (useinkin vain korsiviljan)
puidut varret, joita käytetään karjanruuaksi,
-kuivikkeiksi ja useihin teknillisiin tarkoituksiin
i kattoihin. olkitöihin. paperinvalmistukseen
v. m.). Sisältävät runsaanlaisesti ravintoaineita,

1 luutnantin:
2 everstiluutnantin
olkalappu.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0779.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free