- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1503-1504

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Olivecrona ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1503

Olkihattuteollisuus- Olkkala

1504

mutta kovuutensa takia suhteellisesti
epäedullisessa muodossa. Arvokkainta ruuaksi ovat
herneen, vikkerin ja kauran oljet. K. L.

Olkihattuteollisuus ks. O 1 k i t e o 11 i s u u s.

Olkijoki, kylä Sälöisten pitäjässä pitkin
Pohjanlahden rannikkoa kulkevan valtamaantien
varrella. 1 penink. Raahesta koilliseen. Kylässä
tehtiin 19 p. marrask. 1808 Suomen ja Venäjän
sotajoukkojen kesken sopimus, jonka mukaan
edellisen oli peräydyttävä pois Suomesta Kemijoen
länsipuolelle. Vielä valloittamatta oleva osa
Suomea sekä ne muonavarat ja muut sotatarpeet,
joita peräytyvät eivät voisi viedä mukanaan,
olivat jätettävät vihollisen valtaan. Sopimuksen
tuli olla voimassa 12 p:ään tammik. 1809. jota
päivää ennen venäläiset sitoutuivat olemaan
menemättä rajan yli. Ahvenanmaalla olevia
Ruotsin joukkoja ei sopimus koskenut. A. Es.

Olkikatto ks. Kattamisaine.

Olkikudos ks. Olkiteollisuus.

Olkikärpänen ks. Ohra kärpänen.

Olkiköysi, oljista käsin tai koneilla kierretty,
1-2 tai useampisäikeinen köysi, jollaista
käytetään maataloudessa esim. nuottakövsinä,
metallivalimoissa mallien sisustain täytteeksi,
höyry-johtojen eristyspeitteeksi. huonekaluja ja pulloja
pakattaessa j. n. e. V. H.

Olkimassa 1. olkivanuke valmistetaan
tavallisten viljalajien oljista, jotka ensiksi
hakataan silpuiksi, tomutetaan ja puhdistetaan, ja
sitten keitetään kalkkimaidossa sekä jauhetaan
hienoiksi raffinörimyllvissä. O :aa käytetään
olkipahvin ja olkipaperin valmistukseen: nämä
tuotteet valmistetaan tavallisesti samassa
tehtaassa missä massakin tehdään. A. S-r.

Olkimato 1. solmu mato = valkotähkäyökön
(ks. t.) toukka.

Olkimatto, joko kierretystä olkikövdestä tai
suorista oljista vahvalla nauhalla kokoon kudottu
matto, jollaista käytetään esim. lämpöä eristäviä,
keveitä peitteitä tarvittaessa kuten kasvilavain
ikkunoilla, mehiläispesissä, koreiksi y. m. V. H.

Olkipahvi ks. O 1 k i p a p e r i.

Olkipaperi on olkimassasta valmistettua
kellertävänruskean väristä paperilajia, jota
käytetään tavallisen ruskean puuvanukepaperin
asemesta käärepaperina. Paksumpaa olkipahvi a
käytetään samaten suurissa määrin puupahvin
asemesta niissä maissa, missä olkia on halvalla
saatavissa. Hollanti on o.-lajien tärkeimpiä
valmistusmaita. A. S-r.

Olkipesä ks. Mehiläishoito.

Olkipistiäinen (Cephus pygmceus), n. 8 mm
pitkä pistiäinen, jonka takaruumis on jonkun
verran sivuilta litistynyt. Väri musta,
sitruunankeltaisin kuvioin, jotka takaruumiissa
muodostavat kapeita poikkivöitä. Toukka, joilta
käsnä-jalat puuttuvat, on väriltään vaikeahko, pää
tummanruskea, ruumiin takapää suipoksi
venynyt: se asustaa eräiden heinälajien. m. m.
viljakasvien (rukiin, ohran, vehnän) korressa ja
aiheuttaa valkotähkäisyvden. Myös toisia samalla
tavoin eläviä lajeja tavataan meillä. E. R.

Olkiruokinta, yksipuolinen olkien
syöttäminen karjalle, tapa. jota kehittymättömissä oloissa
on paljon käytetty. O. on taloudellisesti
turmiollinen ja kannattamaton, kun eläimet siten
eivät saa riittävästi tarvitsemiansa
ravintoaineita. E. v. K.

Olkiselluloosa, paperin valmistuksessa käytetty
kuitumassa, jota valmistetaan tavallisten
viljalajien oljista, keittämällä puhdistettuja ja
silpuiksi hakattuja olkia natriumkarbonaatin ja
natriumhydraatin tai natriumsulfidin,
natriumkarbonaatin ja natriumhydraatin
vesiliuoksessa. Tällöin liukenevat oljista muut aineet
paitsi selluloosa, joka kootaan ja käytetään
parempia kirjoitus- ja painopaperilajeja
valmistettaessa raaka-aineena. Olkiselluloosa on
hienokui-tuisempaa kuin muut tavalliset paperin
raaka-aineet ja sopii siitä syystä etupäässä
käytettäväksi sellaisissa papereissa, joita tahdotaan
tasa-ja hienopintaisiksi. O :aa valmistetaan etupäässä
Saksassa. Ranskassa ja Hollannissa. A. S-r.

Olkiteollisuus, erilaisten esineiden valmistus
oljista käsin tai koneella palmikoimalla,
kutomalla ja sitomalla. 0:n tuotteista mainittakoon
olkikorit. matot, köydet sekä etenkin olkihatut.
Kutoma- ja palmikoimistöihin käytetään
etupäässä vehnän ja rukiin olkia, jotka ovat
leikattavat vielä vihertävinä ennenkuin ovat täysin
kehittyneet. Sen jälkeen oljet lajitellaan,
valkaistaan sekä hienompia töitä varten halkaistaan
ja katkotaan solmut pois. Paras n. s.
mnrznlano-olki hattuja varten saadaan eräästä Toscanassa
viljellystä kesävehnästä, jonka oljet ovat
hienoja ja sitkeitä. Kun oljet on saatu halutun
värisiksi, pehmitetään niitä jonkun aikaa
vedessä ja palmikoidaan sitten enimmäkseen
kotitöinä hattutehtaiden lähitienoilla 3-. 4-. 5-. 7-. 8-.
jopa 19-kuituisiksi litteiksi nauhoiksi, joista
hattuja valmistetaan siten, että ensin käsin
ommellaan pyöreä hatunpohjan alku, ja sitä
levitetään neulomalla sen ympäri nauhaa kiinni
reunastaan ja koneella muodostamalla vähitellen
hatun kupu ja lieri. Lopuksi painetaan hatulle
kuumennettavien mallien päällä selatiinia tai
liimaa sideaineena käyttäen lopullinen tarkempi
muotonsa. Muihin olkikudoksiin,
ikkunanverhoi-hin. pöytäliinoihin, mattoihin j. n. e. käytetään
loimilangoiksi liinaa, jopa silkkiäkin ja kuteiksi
sileiksi valssattuja, usein erivärisiksi värjättvjä
olkia. V. H.

Olkivanuke ks. Olkimassa.

Olkkala, ratsuvelvollinen säteri Vihdin
pitäjässä 4.5 km kirkolta pohjoiskoilliseen, käsittää
siilien kuuluvat 3 entistä augmenttitaloa
mukaanluettuina 1.60- manttaalia, 2,050.23 ha. —
Tiilitehdas. sähkölaitos, puolet Olkkalan tullimyllystä
ja sahasta (vrt. Kouria). Kapearaiteinen
rautatie Ojakkalan seisaliduslaiturilta (ks.
Ojakkala). — 1500-luvun puolivälissä oli 0:n
omistajana nimismies Simo Eerikinpoika. Hänen
suvullaan. joka 1639 aateloitiin saaden nimekseen
Ekestubbe, oli tila aina v:een 1786. Viimem. v.
se oston kautta siirtyi von Glan-suvulle ja siltä
samoin oston kautta 1814 professori Juhana
Gadolinille, joka vuorostaan 1843 möi 0:n
vävylleen professori Gustaf Gabriel Hällströmille.
jonka suvulla tila edelleen on. Nyk. omistaja
(1914) maanviljelysneuvos Emil af Hällström. —
Päärakennus on vv:lta 1843-45. Entinen
taite-kattoinen päärakennus 1700-luvulta vanhoine
kaa-keliuuneineen ja maalattuine kangastapetteineen
on myös jäljellä. Kartanossa säilytetään
professori Gadolinin kirjasto ja luennot (n. 4.000
nidettä) ja professori Hällströmin kirjasto ja
käsikirjoituksia. A. Es.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0780.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free