- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1505-1506

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Olla ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1505

Olla—Olofsborg

1506

Olla /olja] (esp.), eräs esp. kansallisruoka,
voimakas ja maustettu lihaliemi. — O. podrida
(s. o. „mätä pata"), ruokalaji, joka sisältää
monenlaista lihaa, sipulia, vihanneksia, mausteita;
sekoitus.

Ollendorf, Heinrich Gottfried (1803-65)
nimisen saks. kielenopettajan mukaan on
saanut nimensä nyt jo vanhentunut ,,0:n
kielenopetusmenetelmä", jonka mukaan etupäässä
sanojen ja lauseparsien sekä äidinkielestä
vieraaseen kieleen käännettävien lauseiden
(enimmäkseen jotenkin irrallisten ja jokapäiväisten
kysymyksien ja vastauksien) koneellisella oppimisella
koetetaan hankkia kieltäoppivalle tarpeellinen
sanavarasto ja kieliopillinen pohja kuin myös
n. s. ,,avaimen" avulla tahdotaan tehdä opettaja
tarpeettomaksi.

Olli Kekäläinen, A. I. Arwidssonin käyttämä
salanimi.

Ollikka, maatila .Jääsken pitäjässä.
Omistajat : senaattori Wilhelm Forsman, valtioneuvos
Carl Fredrik Forsman, presidentti Paul Emil
Forsman ja nyk. (1914) hovioikeudenneuvos
Arthur William Forsman. A. Es.

Ollila, rautatieasema (IV 1.),
Viipurin-Pietarin rataosalla. Kuokkalan ja Valkeasaaren
asemien välillä, 93 km Viipurista, 36 km
Pietariin.

Ollivier f-vii’], Émile (1825-1913), ransk.
valtiomies; tuli 1847 asianajajaksi; oli
helmikuun vallankumouksen jälkeen hallituksen
komissaarina Marseillessa, missä kukisti työväen
metelin; toimi vista 1849 asianajajana
Pariisissa; valittiin 1857 lainsäätäjäkuntaan, missä
aluksi kuului ,,viiden miehen" vastustusryhmään;
asettui kuitenkin sittemmin sovinnolliselle
kannalle Napoleon lll:n hallitukseen ja tuli tammik.
1870 oikeusministeriksi ja johtavaksi
ministeriksi saaden kansanäänestyksellä toukok. sam. v.
hyväksytyksi valtiosäännön muutoksen, jonka
mukaan Napoleonin keisarivallasta tuli
perustuslaillinen monarkia. Vaikka O. ei ollut
sotapolitiikan harrastaja, otti hän kuitenkin, niinkuin
hän sanoi, „kevyellä sydämellä" vastataksensa
sodan julistamisesta Preussia vastaan heinäk.
1870, mutta kukistui jo elok. sam. v. heti
Ranskan ensimäisten tappioitten jälkeen, eikä sen
jälkeen ollut mukana valtiollisessa elämässä;
julkaissut m. m. teoksen ,,L’empire libéral", jossa
puolustaa politiikkaansa. J. F.

Ollongren 1. Ä 11 o n g r e n [-c-], suom.
aatelissuku. jonka esi-isä Olavi, Pepotin omistaja
Porvoon pitäjässä, eli 1400-luvun keskivaiheilla;
Niilo Olavinpoika mainitaan sitten 1480 Porvoon
pitäjän nimismiehenä. Tämän pojanpoika Niilo
Pietarinpoika on 1553-55 Porvoon läänin
voutina, mutta häntä syytetään monista
väärinkäytöksistä, niinkuin nimismiesvirkojen myynnistä,
verojen kannosta suuremmilla ja suorituksesta
pienemmillä puntareilla y. m., sekä tuomitaan
linnaoikeudessa Turussa „kunink. majesteetin
varkaana" hengiltä jouluk. 1556. Tuomiota ei
kuitenkaan näy pannun täytäntöön, koska O.
senkin jälkeen mainitaan, vaan nähtävästi on
hän omaisuudellaan saanut ostaa henkensä. Hänen
samanniminen pojanpoikansa, joka naimisensa
kautta oli tullut Haikon herraksi, kirjoitettiin
1625 suvun puolesta Ruotsin ritarihuoneeseen,
jolloin hän vaakunastaan sai nimen ..O. i
Fin-48. VI. Painettu 14.

land". Suku sammui 1806. [Jaakko Teitin
va-litusluettelo Suomen aatelistoa vastasin 1555-56.)

K. G.

Olmi (Proteus anyuineus), Kärntenin, Krainin
ja Balkanin-niemimaan karstimaiden
maanalaisissa vesissä
asustava 25-28 cm pitkä,
ohutruumiinen
pyrs-töllinen sammakkoeläin. Pää on
etuosassaan litistynyt
pitkähköksi,
tylppäpäiseksi kuonoksi.
Vartalo on liereä,
etu- ja takaraajat
hyvin surkastuneet,
kaukana toisistaan; etujaloissa on kolme,
takajaloissa kaksi varvasta. Pyrstö sivuilta
litistynyt ja eväsaumalla varustettu
uima-pyrstö. O. hengittää koko ikänsä ulkopuolisilla
tupsukiduksilla, joita on kolme kummallakin
puolen kaulaa; keuhkot ovat surkastuneet.
Alituisessa pimeydessä eläen o. on menettänyt
näkökykynsä, silmät ovat aivan surkastuneet,
piilossa ihon alla. O. voi kuitenkin
erehtymättömän varmasti ja nopeasti pyydystää niitä
pikkueläimiä, joita se käryttää ravinnokseen. Väri on
kellanvalkoinen tai vaaleanpunertava, mutta
tummuu valossa. /. F-s.

Olmütz [-myts] (tsek. Olomouc), kaupunki
Itävallassa, Määrissä, March-joen oikealla
rannalla usean rautatieradan risteyksessä,
Määrin toinen pääkaupunki; 22,245 as. (1910), joista
n. % saksalaisia. — Lujien linnoitusten
paikalle on vista 1888 laitettu puistokäytäviä
ja kaupunginpuisto. Huomattavia
rakennuksia: goottilainen tuomiokirkko (rak.
1300-lu-vulla), St. Mauritius-kirkko (1000- ja
1100-luvuilta), evankelinen kirkko, arkkipiispanlinna,
raatihuone kappeleineen (jossa hist. museo) ja
merkillisine kelloineen, seurakunnantalo.
kirjastotalo y. m. Ruhtinasarkkipiispan ja
tuomiokapitulin istuin; teologinen tiedekunta (jäte 1581
perustetusta, 1855 lakkautetusta yliopistosta),
saks. ja tsek. ylälukio, yläreaalikoulu,
opettaja-ja 2 opettajatarseminaaria, kauppa-akatemia,
kauppakoulu, pari museota, kirjasto (80.000 nid.,
2.500 käsikirj., 1.000 inkunaabelia), teatteri.
-Olut-, mallas-, metallitavara-, soittokone-,
kemiallisia, sokeri- y. m. tehtaita; vilkas
maalaistuotteiden kauppa. — 0:n läheisyydessä on
Heilige Berg, jossa premostratenssiluostari ja
paljon käytetty pvhiinvaelluskirkko. — O. on
todennäköisesti roomal. keisarikunnan aikaisen
.1/ons Julii uimisen linnan paikalla. V. 1055
O. mainitaan ensikerran Premyslidien alaisen
Määrin ruhtinaskunnan pääkaupunkina.
Piispanistuin v :sta 1063 (arkkipiispanistuiu v:stal777);
1100-luvulla 0:iin asettui saksalaisia.
Hussilais-sodissa O. oli katolisten tukena. V. 1640 Määrin
hallitus siirrettiin Brünniin. V. 1642 Torstenson
valloitti 0:n ja preussilaiset 1742.
Viimemainitut piirittivät sitä turhaan 1758. V. 1850 0:ssä
Preussin, Itävallan ja Venäjän edustajat
päättivät Preussille nöyryyttävät Oin
punktatsio-n i t, jotka koskivat Saksan sekasorron
selvittämistä. E. E. K.

Olof ks. Olavi.

Olofsborg ks. Savonlinna.

Olmeia.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0781.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free