- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1507-1508

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Olla ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1507

Olokohtainen —Olut

1508

Olokohtainen ks. Objekti.

Olomuoto ks. Olotila.

Olonets /-o’-/ (suom. Au n uksen
kaupunki), piirikunnan pääkaupunki Venäjällä,
Aunuksessa, 17 km itään Laatokasta
Alavoisen-joen (Olonkan) varrella, sen alkuhaarojen Yllösen
ja Mägriä-joen yhtymäkohdassa; 1.820 as. (1010),
joista satakunta suomalaista. —
Puolisenkv-m-mentä kirkkoa, pari koulua, sairaala. — O. on
vanha kaupunki; mainitaan ensi kerran 1137.
V. 1649 se linnoitettiin suojaksi ruotsalaisia
vastaan, ja siitä tuli vojevodin asuinpaikka. Oli
1773-82 Aunuksen provinssin pääkaupunkina, ks.
myös A u n u s.

Olotila 1. o 1 o m u o t o. Kappale voi
olotilaansa nähden olla joko jähmeä,
nestemäinen (sula) tai kaasumainen.
Kappale on jähmeä, kun sillä on määrätty sekä
tilavuus että muoto, nestemäinen, jos tilavuus on
määräsuuruinen mutta muoto epämääräinen
(riippuva astiasta, jossa sitä pidetään);
kaasumainen kappale on sekä muodolleen että
tilavuudelleen riippuvainen astiasta, jossa sitä
säilytetään. Jähmeän kappaleen kohesioni (ks. t.)
tekee melkoista vastustusta voimalle, joka pyrkii
muuttamaan sen muotoa. Jos voima on pienempi
kuin kimmoisuusraja (ks. Kimmoisuus),
niin kappale voiman herettyä vaikuttamasta
ottaa takaisin entisen muotonsa. Nesteelläkin on
koliesionia, mutta sillä ei ole pyrkimystä
säilyttää muotoansa. Sen molekylit eivät toisin
sanoen pyri pysymään määrätyssä asennossa
toisiinsa nähden, vaan suljahtavat helposti
toistensa ohi. Kaasuilla ei ole yhtään koliesionia.
Ne laajenevat päinvastoin itsestään, kunnes joku
este laajenemiselle ilmestyy. Nesteet vastustavat
kovin kokoonpuristamista, mutta kaasut taas
ovat suuressa määrin puristuvaisia. Useimmat
kappaleet voivat esiintyä siihen vaikuttavien
olosuhteiden (paineen ja lämpötilan) muuttuessa
vuoroin kaikissa kolmessa o:ssa. U. 8 :n.

Olrik, Axel (s. 1864), tansk. tiedemies,
nykyään etevin kansanrunoudentutkija
Skandinaa-viassa. tuli pohjoismaisen kansanrunouden
dosentiksi Kööpenhaminan yliopistoon 1897,
nimitettiin saman aineen professoriksi 1913. Alkoi
tutkimalla 1200 tienoilla eläneen tansk.
historioitsijan Saxo Grammaticuksen esittämiä
muinaistaruja, kriitillisesti erottaen niissä
tanskalaiset ja norjalais-islantilaiset ainekset
(,,Kil-derne til Sakses oldhistoria" I II, 1892-94).
Toimitti jatkoa Sven Grundtvigin julkaisemaan tansk.
ritarilaulujen kokoelmaan, jossa jokainen
balladi toisintoineen ja ulkomaalaisille vastineineen
esitetään (,.Danske ridderviser" I. III. 1898-1912).
Julkaisi tutkimuksia Tanskan vanhemmasta
san-karirunoudesta selvitellen niihin liittyviä
vanhoja tietoja suomalaisistakin heimoista
(,.Dan-marks heltedigtning" I. II. 1903-10). Suomalaiselle
tieteelle vielä tärkeämmät ovat hänen skand.
mytologiaa koskevat tutkimuksensa. Niistä
laajin käsittelee kuvitelmia maailman lopusta („Om
Ragnarök" I. II. 1902-14). Muista ovat enimmät
ilmestyneet aikakauskirjassa Danske Studier. jota
hän yhdessä kielentutkijan Marius Kristensenin
kanssa on toimittanut v:sta 1894. Tansk.
kan-sanrunouskokoelma Kööpenhaminan
kuninkaallisessa kirjastossa on hänen perustamansa (1905)
ja mallikelpoisesti järjestämänsä (ks. Virittäjä

1914. s. 77). samoin yhdistys Tanskan
kansan-muistojen säilyttämiseksi, jonka esimiehenä hän
on toiminut sen perustamisesta alkaen (1908).
On kansainvälisen kansanrunouden tutkijain
liiton (Folklore Fellows) perustajia (1907). K. K.

Olsböle [Ms-], ratsutila Tenholassa, käsittää
alaisine tiloineen 12j3 manttaalia. — Tila kuului
1500-luvun jälkimäiseltä puoliskolta v :een 1737
Juusten- (aateloituna Gyllenlood ) suvulle.
Yiime-main. v:sta ovat sen omistaneet everstiluutnantti
J. A. Löwenhult, kapteeni K. Fr. Toll.
tehtaan-patruuna Matts Augustin. E. A. Rancken, J. E.
von Rancken ja v:sta 1832 Bruncrona-suku. jonka
hallussa Eriksbyn ja Karsbyn tilat samassa
pitäjässä myös ovat. A. Es.

Olshausen [san], Justus (1800-82). saks.
orientalisti, professori Kielissä 1823,
kirjastonhoitaja ja professori Köuigsbergissä 1853,
Berliinin kultusministeriumissa yliopistoasiain
esittelijä 1858-74. Pääjulkaisuja: ..Die
Pelilevilegen-den auf den Mtinzen der letzten Sassaniden"
(1843), j.Kommentar tiber die Psalmen" (1857)
ja ,,Lehrbuch der hebräischen Sprache" (1861).

K. T-t.

Olt, Aluta-joen (ks. t.) unk. nimi.

Olten, kaupunki Sveitsissä, Solothurnin
kan-tonissa. Aarin varrella; 8,876 as. (1905).
Rautateiden tärkeä solmukohta, Sveitsin
valtionrautateiden suurimmat konepajat y. m.
teollisuuslaitoksia. — Sveitsin vanha-katolisen liikkeen
pää-pesä.

Oltermanni ks. O 1 d e r m a n n i.

Olufsen, Ole (s. 1865). tansk. upseeri
ja tutkimusmatkailija; matkusteli 1896-97 ja
1898-99 Keski-Aasiassa. Julkaisuja:
„Through-the Pamir" (1904), ..Meteorological observations
from Pamir 1898-99" (1903). .,01d and new
architecture in Khiva, Bokhara and Turkestan"

(1904), „A vocabularv of the dialect of Bokhara"

(1905), ..Gennem Pamir" (1906). — Tanskan
kunink. maantieteellisen seuran sihteeri v:sta
1903; nimitettiin professoriksi 1909. E. E. K.

Olukonda, lähetysasema Ondongassa
Ambomaalla. perustettu 1871. ollen vanhin nykyisistä
lähetysasemista Ambomaalla ja tärkein sen
kalitta, että siellä on toimessa suom. lähetysalan
esimies lähetyssaarnaaja M. Rautanen, joka 1870
maahan tulleena 1880 siirtyi 0:aan. V. 1913 oli
aseman piirissä 873 pakanakristittyä sekä n. 1,000
koululaista. 14 sivuasemaa ja 23
alkuasukasopet-tajaa. — Nykyään saksalainen postiasema.

U. P.

Olut, maltaista, humalista ja vedestä,
mäskää-mällä ja alkoholikävmisen (pää- ja
jälkikäymi-sen) avulla valmistettu, väkevä mallasjuoma.
Jälkikäyminen ehkäistään välistä
pastöriseeraa-malla.

0:n laatu on suuresti riippuvainen sekä
valmistukseen käytettyjen raaka-aineiden laadusta
ja määrästä että valmistus- ja säilytystavoista.
Käytettävien maltaiden veden-, ekstraktin-,
soke-rinpitoisuus, väri ja sokeroitumisaika ovat o :n
valmistuksessa taloudellisesti tärkeitä tekijöitä.
Samoin on käytettävän veden merkitys suuri, jonka
tähden se on sekä kemiallisesti että
bakterio-logisesti tarkoin tutkittava. Tärkein seikka on,
että käymisen aiheuttaa villeistä hiivalajeista
ja bakteereista aivan puhdas oluthiiva
Saccharo-myces ccrevisiæ (ks. Hiivasienet).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0782.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free