- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1509-1510

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oluthiiva ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1509

Oluthiiva—Olympia

1510

0:ta pantaessa käytetään erilaisia
mäskäys-ja käyttämistapoja (ks. Mallasjuomat).
Alhaisessa lämmössä varastokellareissa
säilytettynä o. kirkastuu munanvalkuaisaineiden
osittaisen saostumisen takia, sen hiilihaponpitoisuus
suurenee ja siinä muodostuu erinäisiä aineita,
jotka antavat sille ominaisen tuoksun.

O. sisältää pääasiallisesti vettä, alkoholia,
hiilihappoa. sokerilajeja kuten maltoosia,
munanval-kuaisaineita. orgaanisia happoja kuten maito-,
meripihka- ja parkkihappoa. glyseriiniä.
orgaanisia ja epäorgaanisia suoloja kuten fosfaatteja,
haihtuvaa öljyä y. m. Näiden määrä eri o.-lajeissa
on muutamien analyysien mukaan prosenteissa
lalkoholinpitoisuus tilavuusprosenteissa)
seuraava :

Olutlaji. [-Kkstraktin-pitoisuus Alkoholin-pitoisuus Sokerin-pitoisuus Hapon-pitoisuus Tuhkan-pitoisuus Proteinin-pitoisuus Fosforihapon-pitoisuus-] {+Kkstraktin- pitoisuus Alkoholin- pitoisuus Sokerin- pitoisuus Hapon- pitoisuus Tuhkan- pitoisuus Proteinin- pitoisuus Fosforihapon- pitoisuus+} Ora.-p.
Münchenin varas-
to-o....... 6.90 4.64 2.oo 11.17 0.21 0.51 0.0X3 1,020H
Münchenin vienti-o. 1,4K 0.19 1.94 0.23 0.23 0.» 0.069 1.0225
Pilsenin o..... 5,35 4.43 1.20 0.19 — — - 1,0150
Kulmbachin vienti-o. 1.90 0.74
Berliinin (tumma) o. 6.17 4.7* - - — — — 1.0552
„ (vaalea) o. 3,01 3,30 - 0.30 O.ii 0.31 0,050 1,0565
Englantilainen stout 5,27 <.64 0.R0 0,43 0.31 0.30 — 1.0540
Pukkiolut . . . . /,2l 5,86 1,81 0.16 0,26 0,73 0.090 1,0210

0:n väri riippuu käytettyjen maltaiden
laadusta. Kun maltaita kuivattaessa käytetään
kosteata yli 100° :nkin nousevaa lämpötilaa, saadaan
tummia maltaita, joista esim. Münchenin,
pukki-ja Kulmbachin olut valmistetaan; kuivassa, n.
70° :n lämpötilassa saaduista maltaista
valmistetaan vaaleata olutta esim. Pilsenin olutta. 0:n
maku on sitä karvaampi, mitä enemmän
humalia käytetään vierrettä keitettäessä. Väliin
käytetään humalien asemesta myrkyllisiäkin
karvas-aineita. 0:n makua parantaa suuresti hiilihapon
enentäminen. Hyvässä o :ssa on hiilihappoa
0.38 %; jos tämä määrä enenee O.oi niin
paranee oluen maku ja pysyväisyys jo huomattavasti.
Hiilihapoton olut happanee helposti. Hyvän o:n
merkki on sen suuri vaahtoamiskyky. joka
johtuu pääasiallisesti munanvalkuaisaineista.
Vaahdon tulee olla lumivalkeaa, hienoa, kermamaista
ja kauan kestävää. 0:n pitää olla aivan
kirkasta. Sameneminen voi johtua maltaiden
huonosta sokeroitumisesta. huonosta mäskäämisestä.
jonka tähden munanvalkuaisaineet saostuvat,
metallien (tinan) kosketuksesta ja useimmiten
ylimääräisen hiivan, bakteerien ja homesienien
turmiollisesta vaikutuksesta.

O. on nautintoaine, koska se sisältää alkoholia
ja muutamia humalan aromaattisia aineita.
Samalla se on hiilihydraatin-,
munanvalkuaisaineen-ja ravintosuolanpitoisuutensa takia pidettävä
ravintoliuoksena. joskin hyvin laimeana. Se
sisältää mainitut aineet helposti sulavassa muodossa.
Sen pitkällinen ja runsas käyttäminen saa usein
aikaan luonnotonta verevyyttä ja lihavuutta.

0:n historia on hyvin vanha. Sitä
mainitaan jo vanhojen egyptiläisten kirjoituksissa
n. 1300 e. Kr. Plinius kirjoittaa egyptiläisten
valmistaneen viiniä ohrista. Ajanlaskumme ensi
vuosisadalla sen mainitaan olleen germaanien ta-

vallisena juomana. Keskiajalla munkit
valmistivat o:ta luostareissa. 14:nnellä vuosis.
oluenpanija-ammattikunnat valitsivat taruperäisen
flaamilaisen kuninkaan Gambrinuksen
suojelus-pyhimyksekseen. Oluen tapaisia, jo ammoisista
ajoista käytettyjä juomia ovat m. m. venäläisten
kvassi, kiinalaisten samsu ja japanilaisten sakè
(ks. myös Panimo).

Oluen käyttöä ja valmistusta eri maissa 1911
valaisee seuraava taulu:

Maa Tuotanto 1,000 hl:ssa Käytti)
henkeä kohti v:ssa
litroissa.
Yhdysvallat........ 74.280 78
Saksa .......... 69,300 100
Iso-Britannia....... 58,813 119
Itävalta-Unkari....... 25,570 49
Ranska .......... 17.942 44
Belgia.......... 17.800 220
Venäjä.......... 10,100 7
Ruotsi.......... 2,900 47
2,900 87
2.800 107
italia.......... 598 2
Norja.......... 520 23
Suomi.......... 172 5
92 3

S. S.

Oluthiiva ks. Hiivasienet.

Olutpanimo ks. Pani m o.

Olutvero ks. M a 1 1 a s v e r o ja Olut.

Olympia, muinaiskreik. pyhä alue ja
juhlapaikka Elis maakunnan Pisatis nimisessä osassa,
Alpheios-joen ja pohjoisesta siihen laskevan
vuolaan Kladeos-puron kulmauksessa. Kronion
(Kro-noksen vuori) nimisen kummun juurella, n. 20 km
nyk. Pyrgos kaupungista. Syvistä
maakerroksista löydetyt geometris-tyyliset uhrilalijaesineet
(pronssi- ja savikuvaset. kolmijalat, pronssi- ia
saviastiat y. m.) osoittavat, että O.
ikimuinai-sista ajoista asti on ollut pyhä paikka. Siellä
oli Iamidien pappissuvun hoitama Zeuksen
oraakkeli. joka kuitenkin historiallisella ajalla jäi
kokonaan syrjään niiden suurenmoisten
urheilujuhlien (,,0:n kisojen") rinnalla, jotka siellä läpi
koko vanhan ajan joka 4:s vuosi vietettiin
Zeuksen kunniaksi. Vasta kristinuskon päästyä
voittoon ne menettivät merkityksensä; v. 394
j. Kr. ne lakkautti Theodosios Suuri. Temppelit
ja muut rakennukset, taideteokset ja muut
muistomerkit, urheilulaitteet j. n. e. joutuivat
vähitellen häviön alaisiksi; mitä ei ihmiskäsi
hajoitta-nut, sen hävittivät maanjäristykset ja vieremät.
Jäännökset peittyivät vihdoin 3-6 m;n
paksuisten lietekerrosten alle. jotka Kladeos tulviessaan
levitti tasangon yli. V. 1829 ransk. retkikunta
paljasti Zeuksen temppelin jäännöksiä ja korjasi
muutamat korkokuvalliset metooppilaatat
Pariisiin (Louvren museoon). Vv. 1875-81 suoritettiin
E. Curtiuksen aloitteesta Saksan valtakunnan
kustannuksella suurenmoiset, tieteellisen
menetelmän puolesta esikuviksi kelpaavat kaivaustyöt.
Paljastettiin koko pyhä alue ja sen lähin
ympäristö; kaikki löydöt ja löytöseikat merkittiin ja
tutkittiin niitä tarkimmin. Rakennuksista olivat
yleensä vain perustukset paikoillaan, muut
jäännökset olivat enimmäkseen suunnattomina
kiviröykkiöinä. Tarkalla työllä voitiin kuitenkin
määrätä mihin kukin murtokappale kuului;
siten on saatu jotensakin varma käsitys paikan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0783.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free