Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Omankäden oikeus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1523
Omavarainen—Omdurman
1524
sujensa välillä. Muotoon nähden o. esiintyy
verraten yhtäläisenä eri ihmisillä silloinkin,
kun he elävät eri kulttuuri- ja kehitysasteilla ja
kuuluvat eri kansoihin. Sitävastoin o:n käskyt
sisällykseltään suuresti vaihtelevat eri kansoilla
ja kulttuuriasteilla. Tämä erotus tekee
mahdolliseksi sen käsityksen, että o. aina on yksilön
korkein siveellinen tuomioistuin ja siinä
merkityksessä ..erehtymätön", vaikka o. samalla
objektiivisesti katsottuna voikin erehtyä. Ajattelijat,
jotka kuten Kant ja Fichte väittävät, että o.
on sisällyksellisestikin täysin erehtymätön,
joutuvat ristiriitaan sen tosiasian kanssa, että
re-hellisimmänkin oman vakaumuksensa mukaan
toimiessaan yksilö voi toimia ristiriidassa sen
kanssa, minkä syventynyt siveellinen tietoisuus
ja olosuhteiden tarkempi ymmärtäminen osoittaa
oikeaksi. Yksilön o. on sisällykseltään
valistuksen ja kehityksen alainen, samoinkuin yleisessä
historiallisessa kehityksessä o:n vaatimukset
tajutaan eri asteilla erisisältöisiksi. Sisällyksen
puolesta empirismi, jonka mukaan o. ei ole
mikään alkuperäinen sielunkyky, vaan
kokemuksesta riippuvainen, ja evolutsionismi. joka
käsittää o:n käskyt kehitysaatteen valossa, voivat
nojautua varsin vaikuttaviin todistusaineksiin.
Vaikeampaa on kieltää intuitsionismilta, joka
pitää o:oa synnynnäisenä, ihmisluontoon
alku-peräisesti kuuluvana taipumuksena, oikeutusta,
jos pääpaino pannaan o:n muodolliseen puoleen.
Tämä käsitys voi saada tukea uudenaikaisen
sosiologiankin esiintuomista havainnoista, joissa
kyllä voimakkaasti korostetaan 0:11 sisällyksen
vaihtelevaisuutta ajan ja olojen mukaan, mutta
samalla esitetään todistuksia siitä, että o.
siveellisenä tunteena esiintyy silläkin kehitysasteella,
jota tämä tutkimus on taipuvainen pitämään
primitiivisenä. nimittäin n. s. villikansojen
edustamalla. Niinpä esim. E. Westermarck esittää
todistuksia siitä, ettei o. varsinkaan katumuksen
ja siveellisesti varoittavien tunteiden muodossa
puutu alhaisimmilta luonnonkansoilta (..The
ori-gin and development of moral ideas" I. 1906.
sivv. 124-1301. Sosiologinen tutkimus on meidän
aikanamme taipuvainen tähdentämään o:n
yhteyttä yhteiskunnallisen tietoisuuden kanssa ja
kieltämään sitä katsantotapaa, että yksilöllinen
o. on siveellisen tietoisuuden lähtökohta. Se
siveellinen arvostelu, jonka yhteiskunnan jäsenet
esittävät toistensa teoista noudattaen arvostelun
perusteina yhteiskunnan vallitsevia tapoja, on
tämän katsantotavan mukaan alkuperäisempi
kuin yksilön omaan itseensä kohdistuva
siveellinen arvosteleminen. Joskin o:n
kehityshistoriallinen kulku voi olla tällainen, niin tämän
nojalla ei kuitenkaan sovi kieltää, että o. sen
siveellisen itsetietoisuuden ja itsensätuntemisen
asteella, jota etiikin historiassa Sokrates
perustavalla tavalla edustaa, on jotakin muuta kuin
vain ..yhteiskunnallinen kaiku": tätä astetta
voidaan sanoa vapaan o:n 1. siveellisen
persoonallisuuden asteeksi. Tällä asteella yksilö ei
harkitsematta tunnusta yhteiskunnan tapoja tai
yleensä ulkonaisia auktoriteetteja siveellisesti
sitoviksi, vaan hän pyrkii kehittämään o:nsa
..praktilliseksi järjeksi", s. o. yhdistämään
siveelliset velvollisuudet johdonmukaiseksi ja
eheäksi kokonaisuudeksi ja ymmärtämään ne
sisäisen ihmisolemuksen määrääväksi keskukseksi.
Kysymys o:n suhteesta uskonnolliseen
tietoisuuteen ei ole niin helposti ratkaistu kuin ne
otaksuvat, jotka panevat painoa siihen seikkaan,
että o. eri kielissä esim. kreikassa, latinassa,
saksassa ja ruotsissa (synei’désis, conscientia,
Ge-irissen, samvete) muka merkitään yhdyssuhdetta
osoittavilla sanoilla. Tästä he nimittäin
tahtovat tehdä sen johtopäätöksen, että sanaan
sisältyy merkitys: se ihmisen tietoisuus, joka
hänellä on yhteinen Jumalan kanssa (o. = „Jumalan
ääni" ihmisessä). Mainituissa kielissä o:oa
merkitsevällä sanalla on alkuaan yleisempi
merkitys, nimittäin merkitys itsetietoisuus 1. itsetaju
tai taju, tieto yleensä, samoinkuin suomessa
tunto sanalla on muitakin merkityksiä kuin o.,
siveellinen tunto. Sen mieltäkiinnittävän
ajatuksen voi näistä kielellisistä seikoista saada, että
o. on määrätty itsetietoisuuden muoto, mutta
kysymys o:n suhteesta uskonnolliseen
tietoisuuteen on toista tietä ratkaistava (ks.
Siveellisyys. Uskonto). [Gustaf Johansson. „Det
kristliga samvetsbegreppet och dess historik"
(1876).] Z. C.
Omavarainen on tavallisessa puheessa
vastakohta lainavaroja käyttävälle. Irtolaisasetuksen
mukaan kuuluu irtolaiskäsitteeseen m. m., ettei
henkilöllä ole elatusta omista varoistaan eikä
jonkun toisen huolenpidon kautta (ks. I r t o 1 a
i-s u u s). El. K.
Oma vekseli, vekseli, joka on asetettu
vek-selinantajan itsensä lunastettavaksi, ks. V e
k-s e 1 i.
Omavelkainen ks. Takaus.
Omberg, horstivuori Etelä-Ruotsissa.
Itä-Göötanmaalla, Vetternin itärannalla. 10 km
pitkä. 3 km leveä. 263 m yi. merenp. (175 m
yi. Vetternin pinnan). Se on syntynyt
karkearakeisesta graniitista, hiekkakivestä. liuskeesta
ja siluurisesta kalkista. — Kaunis näköala.
Ombrofiili (kreik. ombros = rankkasade, ja
philos = ystävä), saderikkaissa seuduissa viihtyvä
ja usein erikoisilla suojeluskeinoilla (esim. kova
päällyskelnm. vahapeite. pisarakärki y. m.
troopillisten sademetsäin puiden lehdissä) varustettu
kasvi. Vastakohtana ovat ombrofobit, joista
tyypillisimmät ovat varsinaiset kuivakkokasvit
(ks. t.l. Xe ovat niin täydellisesti mukautuneet
kuivuuteen, että runsas sateentulo voisi
vaikuttaa niihin suorastaan tuhoavasti. I. V-s.
Ombrofobi ks. Ombrofiili.
Ombrometri (kreik. ombros = sade, ja metrov
= mitta) sateenmittari. vrt.
Ilmatieteelliset kojeet.
Ombrometrografi (kreik. ombros = sade,
nlet-ron = mitta ja graphein = kirjoittaa),
itsemerkit-sevä sateenmittari (kosteudensadon mittari).
O. suunnitellaan esim. siten, että kosteutta
vastaanottava astia (vrt. Ilmatieteelliset
kojeet) on asetettu vaakakuppiin, joka painuu
alaspäin kosteuden painosta, sikäli kuin sitä
karttuu astiaan, jolloin vaa’an varsi merkitsee
liikkeen kellolaitoksen pyörittämän silinterin
pinnalle. (U. S:n).
Omdurman, kaupunki Englannin Sudanissa,
.Viilin vas. rannalla 3 km Khartumin alapuolella
vastapäätä sitä: 48.000 as. (1912). — Asumukset
savimajoja: muutamia mahdikapinasta
tunnettuja rakennuksia. Norsunluu-, strutsinsulka- ja
arabikumin kauppaa: karja- ja kamelimarkki-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
