- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1525-1526

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - O'Meara ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1525

0’Meara—1

Omenapuu

1526

uat. — O. oli mitiitöu kylä, kun mahdi 1884 teki
sen valtansa pääkaupungiksi; 2 p. syysk. 1898
lordi Kitcliener voitti 0:n luona perinpohjin
nialidilaiset.

0’Meara [oume’ira], Barry E d \v a r d
11770-1836). irl. lääkiiri; oli lääkärinä Belleroplion
laivalla, jolla Napoleon 1815 vietiin Englantiin:
oli sitten Napoleonin lääkärinä St. Helenassa,
mutta kun hän ei mukaantunut Hudson Löwen
vaatimuksiin, oli hänen pakko luopua
toimestaan 1818; moitti useissa kirjoituksissa sitä
tapaa, jolla Hudson Löwe kohteli Napoleonia:
julkaissut keskustelunsa Napoleonin kanssa
nimellä ..In Exile. a voice from St. Helena" (1822).

J. F.

Omega Ikreik. 6-mc’ga), kreik. kirjaimiston
viimeinen kirjain, il, 0J = ö. ..Alpha ja omega" =
alku ja loppu.

Omega-lypsykone, ruots. kartanonomistaja
Ivar Lindströmin keksimä, osakeyhtiö Omegan
Ruotsissa (Flenissä) valmistama. Se toimii
imien kompressorikoneen avulla, jota käytetään
sälikö- tai muulla voimalla. O. palkittiin 1913
kultamitalilla kilpailussa Englannissa (vrt.
Lypsykone). E. v. K.

Omeletti (ransk. omclette). munakas,
muna-pannukakku. — O m e 1 e t t e au e o n f i t n r e s
[omele’t ö köfity’r], hillomunakakku.

Omen [ö-J (lat.), enne. ennemerkki.

Omena (marjamainen hedelmä) 011 maailman
•enin käytettyjä ja laajimmalle levinneitä
hedelmiä. jota käytetään moneen eri tarkoitukseen,
pääasiallisesti kuitenkin tuoreena nautittavaksi,
kuivaamiseen ja viinien valmistamista varten,
ks. Hedelmäviljelys, Omenapuu ja
O m e n a v i i n i. B. W. Tl.

Omenaeetteri, valerianahapon amyliesteri:
omenalta tuoksuva, hajuvesi- ja
makeisteollisuudessa käytetty neste. S. S.

Omenahappo, acidtim malicitm, yleisimpiä
kasvihappoja. esiintyy joko vapaana tai
ka-lium- sekä kalkkisuoloina etenkin happamissa,
raaoissa hedelmissä ja marjoissa, kuten omenissa
ja pihlajanmarjoissa, joista se voidaan helposti
eristää kalkin ja rikkihapon avulla. Värittömiä,
hajuttomia, happamenmakuisia. veteen helposti
liukenevia kiteitä. Lääkkeenä käytetty e-rtractum
ferri pomatum sisältää o:n rautasuolaa. S. S.

Omenakoi 1. leveäsiipinen o. (Simæthis
partana). pieni perhonen, jonka etusiivet ovat
leveästi kolmikulmaiset, ruskeat, enemmän tai
vähemmän siniharmaajauheiset, mutkistunein
mus-tahkoin poikkijuovin. ulkoreunaa pitkin kulkee
ruosteenpunainen poikki juova: takasiivet ovat
yksiväriset, tummanruskeat. Siivenkärkien väli
10-12 mm. Toukka täysikasvuisena n. 12 mm
pitkä, hyvin vilkas, väriltään
vaaleanvihreän-keltainen. pää vaaleanruskea, selässä lukuisia
pieniä mustia pilkkuja. Elää omenapuun lehtien
yläpinnalla, etenkin kääpiöpuilla, ja kutoo
leh-denkärjen kokoon hienolla silkkiverkolla.
Vähitellen se syö lehtien yläpinnan rikki, joten ne
ruskettuvat ja kuivettuvat. E. R.

Omenakukkakärsäkäs (Anthonomus
pomonani, n. 4-4.5 mm pitkä, kärsäkkäihin (ks. t.)
kuuluva kovakuoriainen, väriltään mustanruskea,
peitinsiivet punaisenruskeat. molemmissa vinosti
taapäin kulkeva. mustareunainen vaaleampi
poikkijuova. Naaras kaivaa pyöreän reiän omena-

puun kukkasilmuihin ja laskee kuhunkin yhden
munan. Jalaton, paksu, vähän käyristynyt,
vaikeahko toukka syö kukkien siitososia, josta on
seurauksena, että kukkasilmu kuihtuu ja
ruskettuu, tulee kuin hallan panemaksi. E. R.

Omenakääriäinen (Carpocapsa pomon elia .
kääriäisperhonen, jonka harmaanläikehtivissä
etusiivissä on lukuisia säännöttömiä
poikkijuo-via; takanurkassa iso, pitkulainen, punertavan
tummanruskea, kullankiiltävän viivan
reunustama täplä, jota siiven juuressa sysimusta viiva
rajoittaa. Takasiivet yksivärisen harmaat.
Siivenkärkien väli 15-20 mm. Toukka, yleinen n. s.
omenamato. 16-jalkainen, nuorena
valkean-keltainen. täysikasvaneena kellanpunainen 1.
heikosti lihanvärinen, pää ruskea, niskakilpi
punaruskea, vaaleasti kahtiajaettu, peräkilpi
vaaleanruskea : ruumiissa harvakseltaan tummempia
nystyröitä. jotka kantavat yksinäisiä karvoja.
Tulee 20-25 mm :ii pituiseksi. Elää yksitellen
omenoissa. Koteloituu lumivalkeaan soikeaan
kotelo-koppaan kuoreusirujen y. m. s. alle omenapuiden
rungoilla. E. R.

Omenamato, omenakääriäisen (ks. t.)
toukka.

Omenan pikkumittari (Eupithecia
rectangu-lata). mittariperhonen. jonka siivet ovat
likaisen vihreät tai ruskeat, enemmän tai vähemmän
selvästi tummasti poikkijuovaiset: takasiipien
alapinnan keskellä oleva juova melkein
suora-kulmaisesti mutkistunut. Siivenkärkien väli
n. 18 mm. Toukka n. 12 mm pitkä,
kellanvih-reä tai kellanpunainen, selässä leveä
punaisen-ruskea pitkittäisviiru; aikaisin keväällä se syö
itselleen tien omenan kukkasilmuihin, jotka
kuihtuvat ja ruskettuvat, myöhemmin se käy
myöskin avautuneiden kukkien ja lehtien kimppuun
— lehden reunat se kehrää yhteen muutamilla
yksinkertaisilla rihmoilla. E. R.

Omenapuu (Virus malus), ruusukasvien
heimoon kuuluva, punervan valkeakukkainen puu.
jonka lehdet ovat puikeita tai pyöreämäisiä.
ly-hytkärkisiä tai tylppiä. Kukat sarjassa.
Vartaloiden tyvet yhtyneitä. Hedelmä marjamainen.
Villinä metsäpuuna kasvaa meilläkin
harvinaisena Etelä-Suomessa lehdoissa ja kivikkorinteillä
tavallisesti piikkinen
P. malus* silvestris.
Pohjoisin löytöpaikka
Korpilahti. — Viljellyt
laadut ovat
kehittyneet vuosituhansien
kuluessa ja niiden
syntymiseen ovat
ottaneet osaa monet eri
lajit, joista
tärkeimmät ovat: P. malus,
P. baccata, P.
pruni-folia, P. silvestris,
P. dasyphylla y. m.
Euroopan ja Aasian sekä useat ameriikkalaiset
lajit, joiden vaikutus on vasta aivan alulla.
Jokainen siemenestä kasvatettu puu edustaa eri
laatua, joista arvokkaimmat lisätään
suvutto-iiialla tavalla. Suomessa pääasiallisesti
oksastamalla ja vähemmässä määrässä silmikoimalla ja
taivukkaista, joka viimemainittu monistamistapa
on hyvin yleinen kansan keskuudessa. — 0:ita
viljellään pääasiallisesti Pohjois- ja Keski-Euroo-

Kukkiva omenapuun oksa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0791.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free