Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ominaispaino ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
152!)
Ominaispaino- Omistajahypoteekki
1530
tyy ja vetäytyy kokoon., ei voida määrätä
kaasun o:öä säilyttämällä tilavuutta
muuttumattomana. Sensijaan voidaan kaasun painetta
pysytellä kokeen aikana jotenkin samana. Kaasun o.
on siis määrättävä vakinaisessa paineessa.
Va-kinaispaineisen kaasun o. (c) on suurempi kuin
vakinaisvolymisen kaasun o. (c,J, sillä kun kaasu
laajenee paineen pysyessä muuttumattomana,
suorittaa se ulkonaista työtä. Tähän kuluu lämpöä.
Jos taas kaasu lämpiää tilavuuden ollessa sama,
niin sellainen lämmön kulutus ei tule
kysymykseen. Suhde ’_on useilla kaasuilla (vety, happi,
ci
typpi, ilma) n. l,4o, toisilla n. l.so (hiilihappo,
vesihöyry, ammoniakki). Aineiden o:t kasvavat
yleensä lämpötilan kohotessa paitsi n. s.
ideaalisten kaasujen, joiden o:t ovat jotenkin
riippumattomat lämpötilasta (sekä paineesta). Suurin
havaittu o. on nestemäisellä vedyllä = 6. Alla
luetellaan muutamien aineiden o:öjä:
Vaski ......... 0,095
Rauta ......... 0,n4
Lasi .......... 0,i98
Jää ........... O.502
Elohopea ...... O.osä
Väkiviiua .....0,eoo
Ilma ....................0,238
Happi ..................0,2i8
Vety ....................3,409
Dulonjr ja Petit ovat todistaneet, että
useimpien jähmeiden alkuaineiden (sekä typen)
atomi-lämpö s. o. atomipainon ja o:n tulo on
suunnilleen sama = 6.4 (poikkeuksia: rikki 5,4:
vety 2.j; hiili 1,8 j. n. e.). Jähmeiden
yhdistysten molekylaarilämpö (molekylaaripainon ja
o:u tulo) = niihin sisältyvien alkuaineiden
atomi-lämpöjen summa. U. 8 :n.
Ominaispaino 1. spesifiikkipaino,
kappaleen painon ja samankokoisen + 4 asteisen
vesimäärän painon suhde. Metrijärjestelmässä
sama luku ilmoittaa veden painon ja tilavuuden
suuruutta, kun käytetään vastaavia yksikköjä
(kg ja dm3; g ja cm3). Siinä järjestelmässä
saadaan siis kappaleen o. (s) jakamalla sen painon
ja tilavuuden lukuarvot (p ja v), siis on s = ^L
v
ja p-v.s. Koska kappaleet laajenevat ja niiden
aine harvenee lämpötilan kohotessa, kuuluu o:n
tarkkaan tuntemiseen myöskin tieto siitä, missä
lämpötilassa se on määrätty. Jähmeiden
kappaleiden o. on helposti laskettavissa Arkhimedeen
lain (ks. t.) nojalla. Kappale punnitaan ilmassa
ja sitten havaitaan, käyttämällä hydrostaattista
vaakaa (ks. t.), paljonko kappale menettää
painostaan veteen upotettuna. Kappaleen painoii ja
viimemainitun painomenetyksen suhde on
kappaleen o. Vettä kevyemmän kappaleen o:oa
tutkittaessa kiinnitetään siihen apukappale, jonka
painomenetys vedessä on ennaltaan määrätty.
Vedessä liukenevan kappaleen o. saadaan
havaitsemalla. paljonko se menettää painostaan toisessa
o:ltaau tunnetussa nesteessä, jossa se ei liukene.
Jauhomaisen aineen o. lasketaan siten, että sen
tilavuus määrätään volumenometrillä (ks. t.),
aine punnitaan ja muodostetaan painon ja
tilavuuden suhde (ks. edellä esitettyä kaavaa).
Nesteiden o. samoin kuin jähmeidenkin määrätään
Arkhimedeen lain avulla. Punnitaan sopiva
apu-kappale (tavallisesti lasipallo), joka uppoaa
tutkittavassa nesteessä ja vedessä, mutta ei liukene
niissä, ensin ilmassa ja sitten mainittuihin
nes-teiliin upotettuna, jolloin painomenetykset tule-
vat tunnetuiksi. Edellisen painomenetyksen suhde
jälkimäiseen on nesteen o. Nesteiden o :ja
määrätään nopeaan ja mukavasti M o h r i n v a a’a 11 a.
Sen rakenne perustuu tietoon, että saman
kappaleen painomenetykset eri nesteissä ovat
verrannolliset näiden o:hin. Nesteiden o:jen tarkka
määrääminen 011 mahdollinen myös
pyknomet-rin avulla. Se on n. 10-20 cm3:n sisältöinen
lasipullo, jonka kaulassa on pykälä. Pyknometri
täytetään samassa tietyssä lämpötilassa vuoron
perään tutkittavalla nesteellä ja vedellä pykälää
myöten ja punnitaan. Saaduista painoista
vähennetään pyknometrin paino. Edellinen
painoero jaettuna jälkimäisellä antaa nesteen o:n
sanotussa lämpötilassa. Sekä jähmeiden kappaleiden
että nesteiden o:ja määrätään mvös
areomet-rillä (ks. t.). Kaasun o:n määräämistä
varten täytetään ontto, hanallinen 8-10 litran
sisältöinen lasipallo tällä kaasulla ja punnitaan.
Sitten pumputaan pallo ilmattomaksi ja punnitaan
uudelleen. Painojen erotus, jaettuna pallon
ontelon ennakolta määrätyllä tilavuudella, antaa
kaasun o:n. Tällainen tutkimus edellyttää, että
kaasun painetta, lämpötilaa ja kosteutta pidetään
tarkasti silmällä. Koska kahden kaasun o:jen
suhde aina on sama, kun vain niiden paineet
ja lämpötilat ovat samat (mitkä taliansa), niin
ilmaistaan tavallisesti kaasun o. ei veteen vaan
ilmaan verrattuna. — Muutamien aineiden o:t
veteen verrattuna:
Iridium ........ 22,s
Platina ........ 21,5
Rauta ......... 7,8
Jää ........... 0.92
ilmaan verrattuna:
Kloori ......... 2.45 Vety ......... 0,o«9.
V. S :n.
Ominaistakaus ks. T a k a u s.
Ominaisuus, log., on havainnollinen ilmiö tai
ajatusmääre. jota ei ajatella itsekseen olevaksi,
vaan erään itsenäisesti olevan, sitä kannattavan
eli sitä omistavan olion (ks. t.) määräykseksi.
i. Gr.
Ominaisvastustus, sähkövastustus johtajassa,
jonka pituus on 1 ja läpileikkauksen pinta-ala 1.
Omistajahypoteekki 1.
omistajapantti-oikeus. O. on olemassa, kun omistus- ja
panttioikeus samaan esineeseen säilyvät samalla
henkilöllä. Saks. oikeudessa o. on laajalti
tunnustettu. Jos omaisuus on ennakolta kiinnitetty
saamisen vakuudeksi eikä tätä saamista sitten
synnvkkään. niin on omistajalla o., samoin jos
saaminen lakkaa n. s. konfusionin 1. velallisen
velvollisuuden ja velkojan oikeuden yhtymisen
kautta samassa henkilössä, tai jos saaminen
vanhenee j. n. e. Paitsi hypoteekkia. joka edellyttää
saamista kiinteistön omistajalta, tuntee saks.
lainsäädäntö myöskin n. s. Grundschuld-velan,
joka ei edellytä minkäänlaista velkasuhdetta eikä
persoonallista velallista, vaan jossa maatila itse
on ikäänkuin olioituneena velallisena, ja seti
muunnoksen Renlcnschuld, jolloin maatilasta
suoritettava rahasumma ei ole yhdellä kertaa, vaan
määrää joittain, suoritettava. ja molemmissa
näissä tapauksissa saattaa omistaja merkityttää
itsensä kiinteistökirjaan (GrundbuchJ
suorituksen saajaksi. Mitä tulee suom. lainsäädäntöön,
niin oltaneen yksimielisiä siitä, että jos kiin-
Korkki ..............0,24
Elohopea ............13,«
Rikkihappo .... l.ss
Väkiviina ..........O.s
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
