- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1531-1532

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ominaispaino ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1531

Omistusliite—Omistusoikeus

1532’

teistön omistaja kiinnittää maatilansa
haltia-velkakirjan vakuudeksi, tai jos hän myöhemmin
saa sellaisen haltuunsa ilman itse velkakirjaan
tehtyä kuittausmerkintöä. niin o. on epäilemättä
olemassa. Yksimielisiä ollaan myöskin siitä, että
jos kiinnityksen perusteena oleva saaminen on
tullut maksetuksi pakkohuutokaupassa tai
jäänyt maksamatta huolimatta kiinnityksestä ja
huutokaupan loppuunsaattamisesta, panttioikeus
sen vakuudeksi myöskin on rauennut. J.
Serlachius on sitä mieltä, että panttioikeus tosin
raukee todellisen lunastuksen kautta, mutta jos
pantinhaltia muun saannon kuin pakkomyynnin
kautta on tullut panttiesineen omistajaksi (ei
siis jos panttiesineen omistaja on tullut
panttioikeuden ja sen perusteena olevan saamisen
haltiaksi), tai jos kiinteistön omistaja perinnön,
testamentin, naimaoikeuden tai muun sellaisen
saannon kautta on tullut panttioikeuden
haltiaksi, silloin o. on olemassa. Käytäntö lienee
taipuvainen suojelemaan henkilöä, jolle perinnön
t. m. s. saannon kautta kiinnitetyn velkakirjan
haltiaksi tullut omistaja on sen siirtänyt ja.
päinvastoin henkilöä, jolle kiinteistön omistajaksi
tullut velkakirjan haltia sen on luovuttanut,
ainakin jos hän on hyvässä uskossa. Suotavaa olisi
että asiaan ennakkopäätöksen tai lainselityksen
kautta saataisiin varmuus. El. K.

Omistusliite 1. possessiivisuffiksi,
ks. Omistusmuoto.

Omistusmuoto, suomalais-ugrilaisissa y. m. m.
kielissä sellainen sijamuoto, jossa erikoinen
omistusliite 1. possessiivisuffiksi
on ilmoittamassa omistajan persoonaa. Suomessa
omistusliite on sijapäätteen jäljessä, mutta esim.
unkarissa sen edellä (esim. talo-ssa-ni = unk.
liäza-TO-ban). Indoeur. kielissä omistajan
persoonaa ilmoitetaan adjektiivisilla
possessiivipronomineilla (esim. lat. domus meus =
taloni). A. K.

Omistusoikeus (ruots. eganderätt, saks.
Eigen-tum) on laajin, periaatteellisesti rajaton,
subjektiivinen esineoikeus (ks. t.) vastakohtana
rajoitetuille esineoikeuksille, jotka juuri sitä
rajoittavat, milloin niitä on perustettu 1. konstitueerattu
o:n objektiin, esineeseen. Kaikkien
esineoikeuksien vastakohtana ovat saamisoikeudet, joissa
oikeus ei kohdistu esineeseen, vaan suoritukseen,
toisen henkilön tekoon tai tekemättä
jättämiseen. Tämän tähden on käsitteenmukaisesti
väärin sanoa, että henkilö omistaa saamisen;
poikkeuksena ovat haltiapaperit, koska henkilö niissä
omistaa paperin, joka yksinään sellaisenaan
oikeuttaa saamiseen ja sentähden käy esineen
verosta. Omistus on oikeudellinen suhde
esineeseen. kuu taas hallinta on pelkästään
tosiasiallinen suhde, joka saattaa olla ristiriidassakin
jonkun omistus- tai muun hallintaan oikeuttavan
oikeuden kanssa. Paitsi tavallista merkitystä on
sanalla o. toinen n. s. immateriaalisen o :n merkitys,
jolloin sen objektina ei ole konkreettinen esine,
vaan jolloin se käsittää oikeuden käyttää
hyväkseen jotakin henkensä tuotetta ja estää muita
sitä käyttämästä. Näitä oikeuksia ovat:
kirjallinen ja taiteellinen o. ja
teollinen o. (ks. alempana).

O:n saanto ja oikeusturva.
Saanto-tavat ovat joko alkuperäisiä 1. originäärisiä, joi
loin uusi o. ei perustu entiseen, vaan syntyy

itsenäisesti tai kumoamalla entisen o:n. ja
johdannaisia 1. derivatiivisia. jolloin uusi omistaja
nojaa oikeutensa entisen omistajan oikeuteeu.
Alkuperäisiä saantoja ovat: pakkoluovutus,
esineen valmistaminen aineksista 1. spesifikatsioui
(Kauppakaari 12: 12), esineiden yhteenliittäminen,
sekoittaminen, sato tai tuotto, valtaaminen, löytö
(Rikoslain voimaanpanoasetuksen 9 ja 10 §),
ylimuistoinen nautinta (Maakaaren 15 luku) ja
n. s. ekstinktiivinen 1. irtaimen esineen entisen
o:n lakkauttava saanto. Valtaaminen 1.
okku-patsioni eroaa löydöstä siinä, että edellisessä
tapauksessa esine on omistajaton joko alun
pitäen (villit eläimet, luonnontuotteet) tai
omistajan hyljättyä sen: jälkimäisessä tapauksessa
on olemassa omistaja, vaikka häntä ei tunneta.
Jälkimäiseen ryhmään luetaan myös laivalöytö
ja meri hylky (Merilaki 168-170 §§), vaikkakin
omistaja tällöin on saattanut hyljätä esineen.
Ylimuistoinen nautinta on todellinen saanto,
se-perustaa o:n. Sitävastoin on määräaikainen
kaksi-kymmenvuotinen nautinta, jonka vakiintunut
ui-mitys on vanhentuminen, preskriptsioni (kunink.
aset. 14/5 1805), ja joka luonteeltaan on
samal-lainen kuin säätäväinkin vanhentuminen (keis.
aset. ®’n 1868), prosessioikeudellinen
puolustuskeino kanteen katkaisemiseksi 1.
prekludeeraami-seksi. Sen avulla estää uusi omistaja
tutkimuksen väitetyn saantonsa laillisuudesta, hän siis
periaatteellisesti vain puolustaa omaa. eikä moiti
toisen saantoa. Tärkein ekstinktiivisen saannon
tapaus on se, kun henkilö hyvässä uskossa saa
rahaa tai lialtiapaperin (Ulosottolain
voimaanpanoasetuksen 12 §). Toinen tapaus on se. kun
henkilö on saanut irtaimen esineen
lainaksi-saajalta tai tallettajalta, joiden huostaan
esine-on uskottu, jolloin hän on velvollinen
ainoastaan lunastusta vastaan luopumaan esineestä
(Kauppakaaren 11:4 ja 12:4). — Johdannaiset
saannot ovat: perintö ja testamentti, lahja sekä
luovutus. Ei kuitenkaan ole olemassa mitään
yleistä luovutussopimusta, vaan ainoastaan
määrättyjä luovutussopimuksen lajeja, nim. kauppa,
vaihto ja hallinnansaanti, ruots. införsel, ynnä
sen ohellinen pantiksi pannun maan
huudattaminen (Maakaari 9:3 ja 7). Ei mikään o:n
luovutus ole abstraktinen, s. o. sellainen sopimus,
joka pelkän muotonsa nojalla siirtää omistuksen
(ja siis vastaisi saamisoikeuksien alalla
vekseli-sitoumusta) . Ne ovat kaikki kausaalisia, s. o.,
vaaditaan causa, peruste, jona on vastikkeen anto.
Sivistyneellä yhteiskunta-asteella ovat
johdannaiset saannot verrattomasti alkuperäisiä
tärkeämmät. 0:n oikeusturva eli
omistusoikeus-kanteet ovat kahta lajia: jos omistaja itse 011
esineen hallinnassa, mutta vieras henkilö häntä
tässä häiritsee, niin omistaja voi pyytää
oikeudelta kieltoa vieraalle häiritsemästä hänen
omistustaan (actio negatoria, Rak. K. 10:6 ja
O. K. 10: 14. jossa ..luvatou viljely" on
puhtaasti riita-asiain luontoinen). Jos taas
omistaja ei ole hallinnassa, on hänen
oikeudensaanti-keinonaan saannon, kiinteistöön nähden
maan-saannon. moittiminen, ruots. Idander å fång, lat.
rei vindicatio (Maakaaren 11 luku). Se. jonka
saantoa moititaan, on oikeutettu, mutta ei
velvollinen. haastattamaan saantomiehensä, jota
laissa nimitetään kaupanvastaajaksi, ruots.
hemviiman, vastaamaan ja tämä taas kääntymään

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0794.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free