Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Omistusoikeus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1533
Omistusoikeus
1534
omaan saantoni ieheensä, kunnes oikeuskysymys
on saatu ratkaistuksi. Jos omaisuus voitetaan
haltialta pois, on hiinen saantomiehensä
velvollinen korvaamaan sen vahingon, joka haltialle
syntyi senkautta, että hän on tehnyt moititun
sopimuksen. Tämä n. s. eviktsionivelvollisuus 011
olemassa aina. paitsi milloin saanto oli puhdas
lahja tai saantomies pani ehdoksi
luovutussopimusta tehtäessä että kaupanvastuuta ei ole. tai
haltia jätti haastamatta kaupanvastaajan
valvomaan moitekanteesta riippuvia etujaan. — Koska
hallinta 011 valtion oikeussuojeluksen alainen
(hallinnanturva säädetty m. m. Maakaaren 18
luvussa ja Rikoslain 16:14:ssä), on tieteisopissa
riidelty siitä onko olemassa »subjektiivista
oikeutta hallintaan". Kun hallinnalla o.-riidassa
on niin tärkeä merkitys, että todistusvelvollisuus
kuuluu sille, joka vaatii itselleen o:tta mutta
jonka hallussa esine ei ole. niin on tärkeätä,
että hallinta ensin palautetaan sille, jolta se on
oikeudenvastaisesti riistetty, ennenkuin
o.-kvsy-mys ratkaistaan. Sitävarten on
hallintoviranomainen velvollinen antamaan virka-apua (U. L.
7: 14 ja R. L. voimaanpanoaset. 12 §). Mikäli
pyydetään oikeusturvaa tuomioistuimelta, on
käytettävissä hallintakanne, saks. Klage atis friiherm
Bcsitz, Rak. K. 10:6. Tämän jälkeen
ratkaistaan sitten o.-kysymys. EI. K.
Kirjallinen ja taiteellinen sekä
teollinen o. 011 osa yksityisoikeudesta ja
sen määräykset koskevat 1) suomalaisen
kirjailijan ja taiteilijan teosta, olkoonpa se
ilmestynyt Suomessa taikka sen ulkopuolella, ja
2) semmoisen ulkomaisen kirjailijan ja
taiteilijan teosta, joka oleskelee Suomessa ja
teoksensa täällä julkaisee, taikka, puheen ollessa
teollisesta omistusoikeudesta, keksintöä,
tavaramerkkiä j. 111. s., jota käytetään hyväksi elinkeinon
harjoittamisessa Suomessa. Kansainvälinen
kirjallinen j. n. e. o. on kussakin maassa osa sen
maan kansainvälisestä yksityisoikeudesta;
Suomessa se 011 osa suom. kansainvälisestä
yksityisoikeudesta, jos hallitsija hänelle kuuluvalla
vallalla on päättänyt kansainvälisen sopimuksen
sekä lain säätämässä järjestyksessä on
hyväksytty sellaiset säännökset, joita sopimuksen
täytäntöönpano vaatii.
Voimassaolevan 15 p:nä maalisk. 1880 annetun
keis. aset. kirjailijain ja taiteilijain oikeudesta
työnsä tuotteisiin pääsäännökset ovat seuraavat:
yksinomainen oikeus monistaa ja levittää tekijän
todellisella nimellä varustettua kirjaa ja sen
veroista tuotetta on kirjailijalla ja hänen
kuoltuaan hänen perillisillään 50 v. kuluessa
kuolemasta. Kirjailijan kuoltua tai tekijän nimettä
julkaistun teoksen ulosanto-oikeus on oikeuden
omistajalla 50 v. kuluessa siitä, kuin teos ensi
kerran julkaistiin. Käännösoikeus kotimaiseen
kieleen 011 koko turva-aikana, käännösoikeus
ulkomaiseen kieleen 5 v. kuluessa siitä, kuin teos ensi
kerran julkaistiin. Kääntäjällä on käännökseensä
nähden yhtäläinen oikeus kuin kirjaili jalla 011
alkuteoksen suhteen. Näiden oikeuksien rikkominen,
laiton jälkipainaminen sekä laiton taideteosten
jäljitteleminen, rangaistaan sakoilla aina 2,000
mk :aan asti ja tuotteen menettämisellä, jonka
ohella 011 säädetty vahingonkorvausvelvollisuus.
Laittomaksi jälkipainamiseksi ei kuitenkaan lueta
lyhyempien uäyteotteiden painamista teoksiin tai
koulu- ja muihin sen tapaisiin kirjoihin, tai jos
päivälehtiin taikka aikakauskirjoihin yksityisiä
kirjoituksia ja tiedonantoja muista
aikakautisista kirjatuotteista painetaan, kun nämä
eivät ole kaunokirjallista eivätkä tieteellistä laatua
eikä niiden jälkipainaminen ole pidätetty sekä
jos lähdeteos selvästi ilmoitetaan.
Kustantaja-oikeuden laajuus riippuu erikoisessa sopimuksessa
tehdyistä ehdoista. Jos tarkempi määräys
puuttuu. saa kustantaja julkaista vain yhden
enintään 1,000 kappaleen suuruisen painoksen.
Kunkin maan kotimainen tekijäoikeuksia (joka
on yhteinen nimitys kirjalliselle ja taiteelliselle
o.Ile, ruots. skaparrätt, saks. Urheberreclit)
säännöstelevä laki suojelee yleensä vain sen omia
alamaisia. Voidakseen saada alamaisilleen toisessakin
maassa oikeusturvaa täytyy valtion tehdä tätä
varten kansainvälinen sopimus, joka tav. nojautuu
keskinäisyyden periaatteeseen : ulkomaalainen saa
saman oikeuden kuin oman maan alamainen.
Välttääkseen yksityisiä jokaisen vieraan maan kanssa
erikseen tehtäviä sopimuksia ovat monet valtiot
Bernin konventsionissa 1886 liittyneet K a
lisäin väliseen unioniin kirjallisten
ja taiteellisten teosten
omistusoikeuden turvaamiseksi. Unioniin
kuuluvat: Belgia, Englanti. Ranska. Haiti, Italia,
Sveitsi, Espanja, Tunis ja Saksa, ja siihen ovat
liittyneet Luxemburg 1888. Monaco 1889.
Montenegro 1893 (011 sittemmin eronnut I. Norja 1896,
Japani 1899, Tanska 1903 ja Ruotsi 1904.
Unionilla on Bernissä toimisto ja se julkaisee v:sta
1888 aikakauslehteä „Le droit d’auteur"
(Tekijäoikeus).
Paitsi että Suomen voimassaolevan asetuksen
määräykset, kuten sanottu, koskevat myös
semmoisen ulkomaalaisen kirjailijan ja taiteilijan
teosta, joka oleskelee Suomessa ja täällä
teoksensa julkaisee. 011 tässä asetuksessa
ulkomaalaisista säädetty, että jos ulkomaisen
kirjailijan tekemän kirjatuotteen nimilehdellä on
kään-tämisoikeus pidätetty, se ou voimassa viisi vuotta
sen jälkeen kuin kirjatuote ensi kerran ilmestyi.
Ja lisäksi on asetuksen mukaan hallitsijalla
oikeus julistaa puheenalaisen asetuksen
säännökset osaksi tai kokonaisuudessaan,
molemminpuolisuuden ehdoilla sovellettaviksi myös kirjailijain
ja taiteilijain teok-iin muissa valtioissa, joiden
kanssa sopimus asiasta päätetään.
Venäjällä 011 voimassa tekijäoikeuksia koskeva
laki v:lta 1911. Sitä laadittaessa vaadittiin, että
oikeus ulkomaalaisten teosten kääntämiseen, jolla
011 niin äärettömän suuri merkitys Venäjän
sivistyselämässä, pysytettäisiin vapaana ja
rajoittamattomana. kuten siihenkin asti. Lakiin
pantiin kuitenkin määräys, että käännösvapaus jäisi
riippuvaksi kansainvälisistä sopimuksista, ja
seuraus oli. että niitä onkin tehty Ranskan kanssa
1912 (vanhin Ranskan kanssa tehty sopimus
lienee v:lta 18611 ja Saksan kanssa 1913.
molemmat kaikissa tärkeimmissä osissaan miltei aivan
yhtä kuuluvia. Nämä sopimukset ovat julkaistut
n : oi n a 11 ja 32 ..Kokoelmassa Suomea koskevia
lakeja ja asetuksia, joilla on yleisvaltakunnallinen
merkitys", ja ne ovat tarkoitetut velvoittaviksi
myöskin Suomelle. Sopimukset perustuvat
vastavuoroisuuden. resiprositeetin, periaatteeseen.
Käännösoikeus toisen valtakunnan tai vieraaseen kieleen
on voimassa 10 v:n aikana alkuperäisen teoksen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
