- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1535-1536

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Omistusoikeus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1535

Omistusoikeuskanne — Ompelu kirjaus

1536

julkaisemisesta, ehdolla että tämä oikeus on
teoksen nimilehdellä tai alkulauseessa varattu.
Mukaelmien painatus on kielletty. Aikakaus- ja
sa-nomalehtikirjoituksia, romaaneja ja novelleja
lukuunottamatta, voidaan julkaista samanlaisessa
julkaisussa toisessa valtiossa, ellei
uudestaan-julkaisemista nimenomaan kielletä, joka kielto
aikakauskirjoihin nähden voi tapahtua
kollektiivisesti joka numeron nimilehdellä: lähde on aina
mainittava. M. m. kinematografiset esitykset,
valokuvat erinäisillä ehdoilla, kliseat,
nuottilaa-tat y. m. sellaiset ovat suojatut. Ranskan kanssa
tehty sopimus on voimassa 3 v., Saksan kanssa
tehty 5 v. vahvistuksesta ja siksi kunnes vuoden
irtisanomisaika on umpeenkulunut. Mitä tulee
siihen kysymykseen, missä määrin nämä
sopimukset ovat Suomelle velvoittavat, on
huomattava — vaikka kokonaan syrjäyttääkin
kysymyksen sovintokirjojen julkaisutavasta, joka
herättää epäilyksiä —, että ne sisältävät erinäisiä
määräyksiä, jotka eivät sovellu 15 p.
maaliskuuta 1S80 annettuun asetukseen, jonka
säännökset hallitsija on oikeutettu
vastavuoroisuuden ehdoilla julistamaan sovellutettaviksi
ulkomaalaisiinkin tuotteihin. Koska Suomen
asetuksen mukaan suomalaisella kirjailijalla on vain
5 v:n suojelusaika teoksensa kääntämiseen
nähden muihin kuin kotimaisiin kieliin, ei
ulkomaalaiselle ilman lain muutosta voida myöntää
pitempää suojelusaikaa; kun kuitenkin
sovintokirjoissa säädetään, että ..sen suojeluksen
kestä-vyys, jonka sovintokirja tarjoo kirjallisille ja
taiteellisille teoksille, määrätään sen maan
lainsäädännössä, missä tekijäoikeuden suojelusta
vaaditaan", lienee mahdollisuus tässä kohdin
sovintokirjoja laillisesti soveltaa, mutta niin, että
määräys 10 vuoden suojeluksesta jää tehottomaksi.
Suuremmassa määrässä epäilyttävä on
sovintokirjan määritys siitä, mitä »kirjallisella ja
taiteellisella teoksella" on ymmärrettävä, joka
määritys on laajempi kuin Suomen asetuksen. Asian
täytyy näin ollen, kussakin yksityisessä
tapauksessa, jäädä tuomarin harkinnasta riippuvaksi.
Täysin selvälle ja lailliselle tolalle tulisi asia
tietenkin siten, että Suomen eduskunnalle
annettaisiin esitys sellaisista lainmuutoksista, joita
sovintokirjan Suomessa soveltaminen edellyttää.

Teollinen omistusoikeus (ks. t.).
Kansainvälinen unioni teollisen
omistusoikeuden turvaamiseksi ks.
Teollinen omistusoikeus.

El. K. d- E. N. S.

Omistusoikeuskanne ks. Omistusoikeus.

Omladina /-<’-/, oik. nuorisoyhdistys; serb.
nimitys, jota käytettiin serb. ylioppilaiden
Unkarissa 1860-luvulla muodostamista yhdistyksistä.
Näillä yhdistyksillä oli alkuansa vain kirjallisia
harrastuksia, mutta v:sta 1866 ne ajoivat
valtiollisia tarkoituksia, serbialaisten valtiollista
yhdistämistä y. m., ja joutuivat sekä Unkarissa
että Serbiassa hallituksen vainon alaisiksi. —
Myöskin Böömissä syntyi tsek. o., joka 1893 pani
toimeen levottomuuksia.

Omne vivum ex ovo (lat.), »kaikki elollinen
munasta" (s. o. syntyy, kehittyy munasta),
Har-veyn (ks. t.) esittämä lauselma vastakohdaksi
opille, jonka mukaan eliöt saattaisivat kehittyä
elottomasta aineesta (vrt. Alkusynty).
Nykyään lauselmaa usein käytetään laajemmassa

muodossa „omne vivum ex vivo", »kaikki
elollinen (syntyy) elollisesta". I. V-s.

Omnia mea mecum porto (lat.), »kaikki
omaisuuteni on mukanani", s. o. minulla ei ole
mitään, jonka menettämisen kautta kärsisin
vahinkoa.

Omnia vincit amor (lat.), »kaikki voittaa
rakkaus" (Vergilius, Eelogon libri 10, 69).

Omnibus (lat.), »kaikille"; määrätyllä
matkalla säännöllisiä kulkuvuoroja tekevät ja
matkustajaliikennettä välittävät katetut vaunut;
he-vosraitiotievaunu, myös raitiotievaunu yleensä.

Omnivora (lat. omnis = kaikki, ja vorä’re =
niellä), kaikkiruokaiset, eläimiä, jotka syövät
sekä kasvi- että eläinruokaa. P. B.

Ompelukirjaus, kudotun kankaan
koristaminen erinäisillä pistoilla, jotka muodostavat
kankaalle koristeellisen mallin. Lankana käytetään
puuvilla-, pellava-, villa-, silkki-, kulta- ja
hopealankaa, riippuen kulloinkin työhön käytettävän
kankaan laadusta. Kirjauksen voi’ jakaa kahteen
päälajiin: sellaiseen, jossa pistot kulkevat
kankaan loimi- ja kudelankojen mukaan (ristipistot,
gobeliinipistot y. m.), ja sellaiseen, jossa pistot
ovat kankaasta riippumattomia ja seuraavat
ainoastaan piirrettyä mallia (varsipistot,
häivepis-tot, vinopistot, ristikkopistot y. m.).
Risti-p i s t o-o m p e I u a ovat esim. vanhat
kansallis-pukukoristeet, joissa usein hyvinkin hienolle
palttinalle on ommeltu koko kankaan täyttävä malli
niinkin pienillä pistoilla, että ne kulkevat
ainoastaan yhden loimi- ja kudelangan yli.
Nykyaikaisessa ompelussa käytetään kyllä samaa
om-pelutapaa, mutta pistot ovat suurempia ja
kangas karkeampaa. Kuvakudosta jäljittelevissä
ompeluissa käytetään gobeliinipistoja,
jotka ovat pystysuoraan tai vinoon määrättyjen
lankojen yli kulkevia pistoja ja jotka
täyttävät koko kirjailtavan pinnan. —
Varsipistot ovat pistoja, joissa sisään- ja
ulospistokoli-dat ovat samalla viivalla, jälkimäisen
ulospisto-kohta edellisen sisäänpistokohdassa. Ommeltu
muodostaa nyöriltä näyttävän viivan, jota
kasvi-malleissa käytetään varsien ompelemiseen ja josta
ne ovat nimensäkin saaneet. Varsipistoja
käytetään myöskin vierekkäin kulkevina
pisterai-toina täyttämään suurempia pintoja. H ä i v
e-ompelussa täyttävät eripituiset, suorat
pistot ommeltavan pinnan. Vanhemmissa ompeluissa
käytettiin sitä kasvimalleihin, jolloin
erivärilli-sillä ja monivivahteisilla silkkilangoilla
koetettiin saada luonnollisen kukan kaikki
värivivah-dukset ommeltuunkin. Uudemmassa
ompelukir-jauksessa käytetään häiveompelua suurempien
pintojen täyttämiseen. Vino pisteitä
käytetään pienempiin lehtimuotoihin ja leveämpiin
varsiin. Balkanin sota, joka saattoi muotiin
kirjavat, moniväriset naisten kaulukset, tuotti
om-pelukirjaukseenkin eräänlaiset »slaavilaiset" 1.
»balkanilaiset pistot", joita suomeksi on alettu
nimittää ristikko pistoiksi. Ne ovat
helpot ommella ja täyttävät hyvin suuretkin pinnat,
niissä kun työn nurjalle puolelle tulevat pistot
ovat aivan lyhyet ja koko lankamäärä senkautta
jää oikealle puolelle.

K o r k o-o m p e 1 u k s i nimitetään sellaista
ompelua, jossa ommeltu kuvio kohoo kuperana
kaukaasta. Sitä ommellessa kuvio ensin täytetään
puuvillalangoilla, pitkin kuviota kulkevilla pis-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0796.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free