- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1539-1540

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ompelukirjaus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1539

Ompelukone

1540

noilla ja suomensukuisten Volgan-seudun känsö- j
jen asumusaloilla. Osaksi on nykyisissä
ompeluksissa havaittu tuohon aikaan palautuvia
koriste-muotojakin (kuva 4), jotka pakanuuden ajalla
kuitenkin tehtiin pronssilangalla (kuva 5). Näitä
tekotapoja käyttämällä tehdyt ompelukoristeet
lienevät vanhinta lajia suomensukuisten
kansojen keskuudessa. Ne tavataan etupäässä
karjalaisten harakkojen 1. sorokkojen (ks.
Puku) lakimuksissa, setukaisten ja
moksa-mordvalaisten (Kargasenossa Tanibovin lääniä)
päähineliinojen päissä (kuva 6) ja muutamissa
vuoritseremissien liinoissa (kuva 7). Kuosi on
samanlainen kankaan kummallakin puolella.
Tähän lajiin kuuluvia ompeluksia nähdään myös
Joutsenon vanhoissa esiliinoissa reikäompeluksina
(kuva 8). — Muista tekotavoista ovat
tärkeimmät ristipisto (kuva 9) ja n u o r a n e n 1.
matonen, joka syntyy siten, että ommellaan
vinoon sarja samansuuntaisia pistoksia (kuvissa
12-14). Reunan vahvistamiseksi ja
koristami-seksi ommellaan luot o s (ks. t. ja kuva 10) ja
n. s. kukonharja (kuva 11). — Ompelus
tehdään tavallisesti erivärisillä villalangoilla
palt-tinapolijalle, jolloin kankaan rihmat joka
pistosta varten lasketaan. Tämä tarkka menettely
on sitonut kuvamuodot geometrisiin kaavoihin.
Kasvi- ja eläinaiheisetkin koristeet ovat
vähitellen muuttuneet geometrisiksi (ks. poronkuvia
Tverin karjalaisilla ja tseremisseillä; kuvat
12-14). Tämä riippuvaisuus tekniikasta on sitä
huomattavampi kun monissa Volgan ryhmän ja
obin-ugrilaisissa kuoseissa kuvien rajaviivat
ensiksi ommellaan, mikä tekotapa miltei kokonaan
puuttuu karjalaisilta ja setukaisilta. — Näissä
koristeissa on myöskin aiheita, jotka ovat
kulkeneet kansasta kansaan ammoisilta ajoilta asti,
kuten väärä pä (svastika) (kuva 15), rosetti,
kannuksen pyörä (kuva 16) ja Volgan
ryhmän ja obin ugrilaisissa kuoseissa eläin kahden
puolen (alkuaan elämän) puuta. — Paljon
eroavaisuuksia on olemassa ompelukoristeiden välillä
eri kansoilla, joten ne muodostavat kansallisia
ryhmiä, jotka joskus paljonkin poikkeavat
yleisestä leimasta. Jyrkimmin eroavat toisista
erzä-mordvalaiset verkontapaiset kuosit. — Suomen
karjalaiset ovat antaneet kullekin koristeelle
oman nimensä; tämä nimenantotapa tavataan
vain harvoissa tapauksissa Volgan
suomalais-kansoilla. Sitävastoin ovat näillä kuvien
muodot paljoa lukuisammat ja konstikkaammat kuin
karjalaisilla, joiden kuoseja kuitenkin värien
puolesta kiitetään kauneimmiksi. [Falke.
..Geschicht-licher Gang der Stiekerei" (Zeitsclir. fiir bild.
Kunst III) ; Boek, „Geseliichte der liturg.
Ge-wänder des Mittelalters" (3 :s osa 1871); La)’.
..Südslav. Ornamente" (1871) ; Stassoff.
,.L’orna-ment national russe" (1872) ; Lessing, „Muster
altdeutscher Leinenstickerei" (1878); Pulszky ja
Fischbach. ..Ornamente der Ilausindustrie
Un-garns" (1879) : Lipperheide. ..Ornamente altitaL
Leinenstickerei" (1881); Wendler, „Stickmuster
nach Motiven aus dem 16. Jalirh. in Farben
ge-setzt" (1881) ; de Farey, „La broderie du XI.
sitcle jusqu’ ä nos jours" (1892); Th. Schvindt,
..Suomalaisia koristeita. I. Ompelukoristeita ja
kuoseja" (1895); A. O. Heikel, ..En blick på
bro-deri- och väfnadsornamentikens historia" (18S8),
sama, ,.Mordvalaisten pukuja ja kuoseja" (Suom.-

ugr. seuran Travaux ethnogr. I. 1899) ; sama,
„Tscheremische Stickornamentik" (Suom.-ugr.
seuran Travaux ethnogr. VI) ; J. J. Tikkanen, ,,Finsk
ornamentik" (Finsk tidskr. 1900) ; sama,
,,Fin-nische Textilornamentik" (Finl. Rundschau I,
3-4); Julia Wichmann. ,,Beiträge zur ethnographie
der tscheremissen" (Suom.-ugr. seuran Travaux
ethnogr. V, 1913).] vrt. Ornamentiikka.

A. O. II.

Ompelukone, kone, joka suorittaa ompelutyön
mekaanisesti. Ensiksi onnistuttiin koneella
tekemään yksinkertaista ketjuompelusta, jossa
jokainen lankasilmukka menee aina edellisen läpi.
Tällainen neulos tehdään yhdellä langalla; sillä on
se vika. että se purkautuu helposti, jos lanka
sattuu katkeamaan. Kaksilankaisiin neuloksiin
käytetään kaksoisketjuompelusta ja etenkin
jälki-pistosompelusta, joka on samannäköistä kankaan
molemmin puolin sekä lujaa ja vaikeinta
purkautumaan. Käsiompelua lähemmin vastaavia
yksilankaisia ompeluksia varten käytetään myös
erikoiskoneita, esim. Walkerin harsimakonetta,
jossa kangas poimutetaan pihtien avulla ja
työnnetään suoralle neulalle. Yksinkertaisimmin
saadaan harsimaompelusta siten, että yhdistettävät
kankaat poimutetaan yhdessä hammaspyörien
välissä ja sitten työnnetään neulalle.
„Yliluoden"-ompelusta käytetään paljon esim.
säkkiompelu-koneissa ja sitä varten käytetään joko
kävristet-tyä neulaa, joka. samoinkuin
käsiompeluksessa-kin, pistetään kokonaan kankaan läpi, tahi
ruuvin tapaan kierrettyä neulaa, joka pannaan
pyörivään liikkeeseen samalla kuin kangasta
siirretään eteenpäin. Harsinia- ja
,.yliluoden"-ompe-luksissa on langan pituus rajoitettu samoinkuin
käsiompelussakin. Varsinaisia koneompeluksia:
ketju- ja jälkipistosta sitävastoin voidaan tehdä
n. s. päättömällä langalla ja käyttämällä joko
haka- tai silmäneulaa. Hakaneula muistuttaa
sekä näöltään että vaikutustavaltaan tavallista
virkkausneulaa. Konesilmäneula eroaa
tavallisesta etenkin siinä, että sen silmä on aivan
kärjen lähellä; koneneula ei vie lankaa koko
mitaltaan kankaan läpi. vaan ainoastaan määrätyn
matkan; sen varressa on 2 eri pitkää uurrosta
vastakkain. Neulan painuessa kankaaseen lanka
likistyy kumpaiseenkin uurteeseen. Kun neula
nousee jälleen ylös. ei lanka juoksekkaan mukana,
vaan puristuu hankauksen vaikutuksesta kiinni
kankaaseen lyhemmän uurroksen puolella
muodostaen neulan edelleen kohotessa silmukan,
johon silmnkansieppaa ja tarttuu hetkiseksi kiinni,
niin että ne liikkeet ennättävät tapahtua, mitkä
ovat välttämättömiä neuloksen muodostumiseen.
Ketjuompelus voidaan tehdä joko hakaneulan ja
silmukantekijän avulla, tai silmäneulalla
kieppuvaa hakaa käyttäen tahi silmäneulan ja
pyörivän sieppaajan avulla. Ensinmainitussa
tapauksessa muodostuu ..ketju" sille puolelle
kangasta. mistä neula menee sisään. Tällaista
neulaa käytetään etenkin nahkateollisuudessa. O :eissa
tehdään ketjuompelus useimmiten silmäneulan ja
pyörivän sieppaajan eli haan avulla (Wileox &
Gibbs). Jälkipistosompelua varten on käytetty
paljon sukkulaa ia silmäneulaa. Ylälankaa
kul-iettava neula liikkuu pystysuoraan edestakaisin.
Sukkula sitävastoin kieppuu edestakaisin joko
vaakasuoraa viivaa myöden tai vmpyränkaaressa
vaaka- tai pystysuorassa tasossa. Tavallisimmin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0798.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free