Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Omphale ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1547
Ondangua—Onkivesi
1548
väin ja 1S74-76 Saksan valtiopäivien jäsenenä;
teoksia: „Atlien und Hellas" (1865-66), „Die
Staatslehre des Aristoteles" (1870-75),
„öster-reich und Preussen im Befreiungskrieg" (1876-79) ;
julkaissut suuren kokoelmateoksen »Allgemeine
Geschichte in Einzeldarstellungen", johon itse
kirjoitti ,,Das Zeitalter Friedrichs des Grossen"
(1881-83), „Das Zeitalter der Revolution, des
Kaiserreichs und der Befreiungskriege" (1885-87)
ja „Das Zeitalter des Kaisers Wilhelm I"
(1890-91). — 2. August O. (s. 1844),
taloustieteilijä, edellisen veli; v:sta 1878 professorina
Bernissä; teoksia: „Adam Smith in der
Kultur-geschichte" (1874), „Adam Smith und Immanuel
Kant" (1877), ,,Die Maxime Laissez faire et
laissez passer" (1886), ,.Geschiclite der
National-ökonomie" (I, 1902) ; julkaissut Quesnayn
,,Oeuvres économiques et philosophiques" (1888).
(J. F.)
Ondangua, lähetysasema Ondongassa
Ambomaalla, perustanut lähetyssaarnaaja Aug.
Petti-nen (1890). Seurakunnan väkiluku (1913) 544
henkeä, koululaisia n. 470. Aseman piiriin kuuluu
5 sivuasemaa ja siellä toimii yhden suomalaisen
lähetyssaarnaajan ja 2 opettajattaren lisäksi
9 alkuasukasopettajäa. V. P.
Ondonga, eteläisin Ambokansan heimoista,
asuu saks. Lounais-Afrikan pohjoisosassa,
lukumäärältään n. 40,000. O. on v :sta 1870 ollut
Suomen Lähetysseuran lähetysalana: nykyään
siellä on 5 lähetysasemaa ja sen lisäksi
seminaari-ja sairaala-asema. Kristinuskoon kääntyneiden
lukumäärä n. 2,650. TJ. P.
On dit [6 dl] (ransk.). „sanotaan": huhu,
juoru.
Onega (Onesskoe ozero) ks. Äänisjärvi.
Onegalaiset muodostumat, Äänisjärven
pohjoispään tienoilla ja pienemmällä alueella
Suo-järvellä esiintyvä vuorilajiryhmä, joka on
muodostunut vihertävän- tai ruskeanharmaista
liete-kivistä. mustista, hiilipitoisista dolomiiteista sekä
emäksisistä eruptiivivuorila jeista.
Viimemainituista osa on oikeita vulkaanisia vuorilajeja.
Dolomiiteissa on aina 2 m vahvuisia
välikerroksia ehungiitiksi nimitettyä antrasiittilajia,
joka on vanhin tunnettu kivihiilimuodostuma.
O. m. ovat vanhempia kuin Fennoskandian
(jotu-nilaiset) rapakivivuorilajit ja liittyvät
yläosastona jatulilaisiin muodostumiin. E. M-nen.
0’Neill foni’l], kuuluisa irl. suku. kotoisin
Ulsterista, missä eräät tämännimiset
klaanipääl-liköt 10:nnellä ja 11 :nnellä vuosis. olivat
irlantilaisten johtajina heidän taisteluissaan norj.
viikinkejä vastaan; 13-17 :nnellä vuosis. suvun
jäsenistä useat, olivat englantilaisia vastaan
tehtyjen kansallisten kapinain etunenässä.
Viimemainituista on tunnetuin Hugh O. (1540-1616).
Tyronen jaarli, joka johti Elisabetin hallitessa
syntynyttä kapinaa, aluksi menestyksellä, kunnes
hänen 1603 täytyi alistua. Peläten joutuvansa
syytteeseen valtiopetoksesta hän 1607 pakeni
Roomaan, missä kuoli. J. F.
Oneiromantia (kreik. oneiromante’ia, <
onei-ros = uni, ja mantelia = ennustaminen), unien
selittäminen, unista ennustaminen.
Onerva, L. (s. 1882), suom. kirjailijatar, alkup.
nimeltään Onerva Lehtinen, yliopp. 1901.
julkaissut runokokoelmat ,.Sekasointuja" (1904).
..Runoja" (1908), ..Särjetyt jumalat" (1910),
„IItakeilot" (1912), novellikokoelmat
„Murtovii-voja" (1909), ,,Nousukkaita" (1911), ..Mies ja
nainen" (1912) ja romaanit „Mirdja" (1908),
„Inari" (1913). 0:n runot, joissa tuntuu
esikuvia kotoisesta sekä myöskin ransk. lyriikasta,
kuvastavat etupäässä elämäntuskaa ja
pyrkimystä ajatuksen vapautumiseen. Samat
pohja-tunnot ilmenevät hänen romaaneissaan ja
kertomuksissaan. joissa ulkokohtaisella tarkkuudella
eritellään subjektiivisten tunteiden eri
vivahduksia. V. T.
One-step [na’n-s1ep] (engl., = vksi askel),
Pohjois* Ameriikasta 1912 Eurooppaan levinnyt ja
suurta suosiota saavuttanut tanssi, jossa parit
liikkuvat kävelyaskelin ja näiden kanssa
vuorottelevin pyörähdyksin hitaanlaisessa tahdissa.
Ongandjera. eteläisimpiä ambolaisheimoja, asuu
saks. Lounais-Afrikassa. länteen päin Ondongasta,
lukumäärältään 12-15,000. Heimon keskuudessa
aloitti lähetyssaarnaaja M. Rautanen v. 1871
lähetystyön. joka 1873-1903 oli keskeytettynä;
viimemain. v. lähetyssaarnaaja Liljeblad perusti
Nakeeken aseman, joka 1909 huonojen
vesisuh-teiden vuoksi hyljättiin. Nykyään on toimessa
Omupupupuun perustettu lähetysasema Rehobot.
Kristittyjen lukumäärä v. 1913 82 henkeä.
U. P.
Onginta ks. Kalastus.
Oniipa, lähetysasema Ondongassa Ambomaalla,
perustanut lähetyssaarnaaja P. Kurvinen (1872).
Sittemmin asema oli autiona 1876-88, kunnes
sinne asettui lähetyssaarnaaja F. Hannula.
Hänen sekä A. Savolan johdolla tämä asema
kehittyi Ambomaan suurimmaksi; siihen kuului
(1913) 815 pakanakristittyä ja 590 koululaista.
Nykyään varsinainen asematyö on siirretty pois
0:sta ja jaettu muiden asemien kesken. Sen
sijaan tänne on sijoitettu (1913) seminaari
alku-asukasopettajien valmistamista varten. 0:n
läheisyydessä on Onandjokuen lähetyssairaala
(valm. 1911), jossa toimii suom. naislääkäri (joka
1908-11 toimi 0:ssa) ja kaksi sairaanhoitajaa.
U. P.
Oniscus ks. Siirat.
Onkamo, rautatieasema (V 1.)
Sortavalan-Joensuun rata-osalla. Tohmajärven ja
Tikkalan asemien välillä, 93 km Sortavalasta. 40 km
Joensuuhun; etäisyys Helsingistä 584 km.
Onkel Adam ks. Wetterbergh. K. A.
Onkel Sam ks. Uncle Sam.
Onki ks. Kalastus.
Onkilahden konepaja (ruots. Metvikens
mekaniska verkstad) Vaasassa, omistaja
v :sta 1899 A.-b. Metvikens mekaniska
verkstad Onkilahden konepaja o.-y.,
osakepääoma 150.000 mk.. vararahasto 50.000 mk.;
toimeenpaneva johtaja Alfr. Wessberg. Konepaja
per. 1895. laivaveistämö ja vetotelakka
rakennettiin 1902: valmistus (höyrykoneita,
höyrvpan-nuja. lokomobiilejä. höyryaluksia, saha- ja
myllv-koneita) 1913 arvoltaan 379,000 mk. (1896
45,000 mk.). Työväestö 100 henkeä (1914);
sai-rausapurengas. E. E. K.
Onkivesi, järvi Iisalmenreitissä,
Nerkoonjär-ven ja Maaninganjärven välissä; pit. n. 25 km,
pinta-ala 137 km2 ja korkeus 85 m yi. merenp.
Nerkoonjärvi laskee Nerolivirran kautta 0:een;
idempänä yhdistää Nerkoon kanava saman
järven 0:een. O. laskee Viannonkosken kautta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
