- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1553-1554

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ontelokangas ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1553

Ontelokangas—Ooppera

1554

vin usein, myöskin suvuttomasti silmikoimalla.
Molemmat tavat saattavat esiintyä samalla
lajilla, joten syntyy sukupolvenvuorottelu (esim.
suvuton polyyppi, suvullinen meduusa). —
O. jaetaan kahteen toisistaan hyvin
poikkeavaan pääryhmään sienieläimiin (Porifera)
ja polttiaisel äimiin (Cnidaria),
viimemainittuihin taas kuuluvat hydrozoit
(Hyd-rozoa), liuska meduusat (Scypliozoa), k
o-rallieläimet (Anthozoa) ja k am
painaneet it (Ctenophora). I. V-s.

Ontelokangas, sellainen kaksinkertaisena
kudottu kangas, jonka päällys- ja aluskangas
sidotaan toisiinsa, joko ainoastaan syrjistään niin.
että putkimainen kangas muodostuu, tai kankaat
sidotaan toisiinsa muualtakin pitkin määrättyjä
viivoja. Saumattomia säkkejä, letkuja,
lampun-svdämiä y. m. kudotaan o:na siten, että
koneeseen asetetaan kahden kankaan loimi samalla
kertaa. Kutoessa syöstävä vie kuteen ensin
aluskan-kaan loimeen kulkiessaan esim. vasemmalta
oikealle, ja päinvastaiseen suuntaan kulkiessaan se
vie kuteen päällysloimeen, siis vuoroon
päälly.s-ja aluskankaaseen. Kankaat sitoutuvat toisiinsa
vain sen kautta, että kude vaihtuu syrjissä
kankaasta toiseen. Kun säkin pohja tahdotaan
kutoa, sidotaan muodostuvan putkeu ylä- ja
alakan-gas yhteen. Monissa kankaissa sidotaan
pääilys-ja aluskangas toisiinsa siten, että sitomispaikat
muodostavat suora- tai käyräviivaisia kuvioita.
Monet sänkypeite-, ja yleensä pikee- ja
matelaasi-nimillä kulkevat kankaat kuuluvat näihin. Myös
kin sellaisia o:ita kudotaan, joissa eriväriset
päällys- ja aluskankaat kuvioiden mukaan
kulkevat toistensa läpi. Niissä paikoissa, joissa
kankaat kulkevat toistensa läpi, siis kuvioiden
rajaviivoissa, ne ovat sidotut, muualla on ontelo.
Täten kudotaan etenkin käsikutomoissa
pöytäliinoja y. m. E. J. N ’

Ontogenia (kreik. ta onta = tosiolevainen. ja I
gignesthai = syntyä), yksilökehitys, ks.
Polven-tumisoppi ja Sikiö.

Ontojärvi, järvi Sotkamonreitissä. n. 1 penink.
Kuhmoniemen kirkolta länteen, suurin pit. 18 km,
suurin lev. n. 10 km, korkeus n. 158 m yi.
merenp. 0:n itäpäähän laskevat Lentuanjärven,
Lammasjärven y. m. yhtyneet vedet n. 10 km
pitkää, kapeahkoa vesireittiä myöten. O :n
länsipäähän taas pohjoisesta tulevat Vuosangan-,
Kuiva- ja Kellojärven ynnä lukuisain muiden
pikkujärvien vedet Vieksinjokea myöten.

L. H-n en.

Ontologia (< kreik. on = oleva), oppi
olevaisesta 1. se filosofian osa, joka koettaa selvittää
millainen tosiolevainen on. Monet filosofit
käsittävät o:n olevan = metafysiikka (ks. t.).
Entisaikaan tarkoitettiin o:11a tavallisesti
metafysiikan ensimäistä, yleisintä osaa. joka selitteli
niitä olevaisen ominaisuuksia, jotka soveltuvat
yhtäläisesti kaikkeen olevaiseen, sekä
aineelliseen että sielulliseen. A. Gr.

Ontologinen todistus Jumalan olemassaolosta,
ks. Jumala.

Onttolaskimo ks. Verisuonet.

Onttosarviset (Cavicornia), märehti jäin ryhmä,
jolle on ominaista sarvien rakenne: otsassa on
kaksi luutappia, tohloa, joita ontot, koko elämän
pysyvät sarveistupet ympäröivät. 0:iin
kuuluvat nautaeläimet (Bovin æ. ks. Lehmä).

lampaat (Ovis), vuohet (Capra) ja
antiloopit (Antilopina). I. V-s.

Ontuminen, joko synnynnäisten jalkavikojen
tahi taudillisten ilmiöitten, alaraajoissa olevien
nivel- tai lihastautien aikaansaama tahi
myöskin hermoston taudeista aiheutuva epätasainen
astuminen, mikä aina perussyyn mukaan
saattaa käydä jotenkin erilaiseksi.

Onus (lat. mon. onera), taakka, rasitus, vero,
velvoitus.

Onychophora ks. Käsnäjalkaiset.

Onyksi, kalsedonimuunnos, jossa on selviä,
tummempia ja vaaleampia kerroksia, joko
valkeita ja mustia (tavallinen o.) tai valkeita ja
punaisia (sard o.). Kalsedonia voidaan myöskin
keinotekoisesti värjätä tällaiseksi. 0:sta
valmistetaan koriste-esineitä (kameoita ja intaglioita)
siten, että kuvio veistellään yhdenväriseen
kerrokseen ja toinen, erivärinen kerros jätetään
pohjaksi. E. M-nen.

Onyksmarmori, vaalea, kellertävän tai
vihertävän juovikas, läpikuultava marmorilaji. Sitä
saadaan nykyään pääasiallisesti Meksikosta.

Onza, unssi, ennen Espanjassa ja osaksi vielä
nyk. esp. Ameriikassa 1) paino; 2) kultaraha,
sama kuin doblon (ks. t.) ; tämänniminen
raha oli ennen myöskin Sisiliassa = n. 13 Smk.

Oode ks. O o d i.

Oodi (< kreik. ödC < aoidé’ = laulu),
laulu-runoelma, lyyrillinen runo (esim. Horatiuksen
o:t); erikoisesti o :11a tätä nykyä tarkoitetaan
lennokasta, usein vapaisiin rytmeihin laadittua
ja korkeimmilleen kohonnutta haltioitumista tai
innostusta ilmaisevaa lyyrillistä runoa. 0. E. T.

Oodi, fys., ks. 0 d.

O’oforitis, munasarjantulehdus. ks.
Nais-taudit.

0’ogamia (kreik. oo’n = muna, ja gamcs = häät),
munasiitos, ks. Siitos.

0’ogonio ks. Munapesäke.

0’ogonium ks. Munapesäke.

0’oliitit. pieniä, pyöreitä konkretsionimaisia
kalsiumkarbonaatti- ja myös rautahydroksidi
-rakeita, joita on kemiallisesti saostunut joko
muinaisiin merenlahtiin tai kalkinpitoisten.
kuumien lähteiden vedestä. Täten on epäorgaanista
tietä saattanut muodostua kokonaisia kerroksia
n. s. o’o 1 i i 11 i s t a kalkkikiveä.

E. M-nen.

0’ologia ks. Munaoppi.

Oomega ks. Omega.

Oomycetes ks. Leväsienet.

Ooppera 1. opera, s ä v e 1 d r a a m a
(laulu-draama, musiikkidraama), näytelmä, joka
kokonaan tahi pääasiallisesti esitetään laulamalla.
Nimitys johtuu it. kielestä, jossa se alkuaan
tarkoitti vain yleensä sävelteoksia (opera in
musien). Draamallisen sävellyksen tullessa
musiikkituotannon etualalle tämä yleisnimitys
kohdistui erikoisesti, jopa yksinomaan siihen,
syrjäyttäen sen varhaisemmat ja asiallisemmat
nimitykset (melodramma. dramma per musica). —
Säveldraamoja olivat oikeastaan jo kreik.
klassilliset tragediat yksinkertaisessa ylevyydessään,
samoin enimmäkseen myös keskiajan naiivit
kirkolliset mvsterionäytelmät. Uuden ajan
o.-sävel-lys sai alkunsa Italiassa (Firenzessä) 1500- ja
1600-luvun vaihteessa. Aiheen sille antoi sen
ajan yleinen pyrkimys antiikkisen sivistyksen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0805.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free