Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ontelokangas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1 555
Ooppiumi—Opettaja
1556
uudelleen herättämiseen. Vastakohtana
siihenastisen taidemusiikin polyfoniselle kuorotyylille
kehitettiin o.-sävellvksessä ensi sijassa
soololaulua (ks. Monod ia). Toisaalta pyrittiin siinä
tarkasti sanojenmukaiseen resitatiivityyliin,
toisaalta taas laulujen lyyrillinen tunnelma
pukeutui kukkeaan melodiikkaan, jossa koloratuuri sai
yhä huomattavamman aseman. O.-sävellyksen
varhaisimman tyylikauden etevin edustaja oli
Monteverdi, joka teoksissaan pyrki todelliseen
draamalliseen vaikutukseen, mikäli sen ajan
taidekeinot myönsivät. Tämä tyyli sai tyyssijan
Ranskassa (Lully, Rameau) ; mutta Italiassa, ja
sieltä käsin leviten Euroopan yli, o.-sävellys
muuttui konserttimaiseksi, pintapuoliseksi ja
sovinnaisiin muotoihin kangistuneeksi. Siitä se
taas kohoutui pysyväiseen taidearvoon Gluckin.
Mozartin ja Weberin teoksissa, kunnes Wagner
ryhtyi sen perinpohjaiseen uudistamiseen.
Sen-jälkeen o.-tyyli on joutunut monenlaisten
kokeilujen alaiseksi, pääsemättä täyteen ja
kaikinpuoliseen ratkaisuunsa. — Suomessa ovat o : ja
säveltäneet Pacius, uranuurtajana, sekä
uudenaikaiseen tyyliin tähdäten Melartin, Merikanto,
Palmgren ja Launis. Suomenkielisiä o.-esityksiä
toimeenpantiin Helsingissä jo 1873-79,
kansallisen ensi-innostuksen ajalla (ks. Bergbom).
Sittemmin on ollut pakko tyytyä
tilapäis-esitvk-siin. joiden lukumäärä ja laatu vähitellen on
lähennyt säännöllistä o.-toimintaa. Pysyvämmälle
pohjalle on pyrkinyt „Kotimainen ooppera", jonka
perustivat Aino Ackté ja Edvard Fazer v. 1911.
Suomalaisten o.-näytäntöjen ohella on eri
seu-rueitten toimesta silloin tällöin esitetty myös
ruotsin-, venäjän- ja italiankielisiä. Viime
vuosina on tilapäisiä o.-esityksiä toimeenpantu yhä
useammin mvös maaseutukaupungeissamme.
/. K.
Ooppiumi ks. O p i u m i.
O’ospori ks. Itiö.
Oost, Jacques van vanh. (n. 1601-71) ja
hänen poikansa Jacques van O. nuor.
(1639-1713), alank. Bruggesta kotoisin olevia
taidemaalareita. jotka maalasivat uskonnollisia ja
historiallisia tauluja sekä muotokuvia it.
eklektikko-jen, varsinkin A. Carracci’n, sekä Rubensin ja
van Dyekin tapaan. E. R-r.
Op., mus., lyhennys lat. sanasta opus = teos.
Säveltäjien on tapana n. s. op.-numerolla (esim.
Op. 1) osoittaa, missä järjestyksessä heidän
sävellyksensä ovat syntyneet taikka tulleet
julkisuuteen. I. K.
Opaali (lat. opalus, kreik. opa’llios, < sanskr.
upala-jalokivi), kivennäinen, kokoomukseltaan
amorfista piidioksidia (Si02) ja vettä (3-13 %).
Kovuus 5.3-6,3. om.-p. 1.9-2,s. O. esiintyy
nystyrä-mäisinä ryhminä, raon- ja onkalontävtteinä
vulkaanisissa vuorilajeissa. Värin ja
läpinäkyväi-syyden mukaan erotetaan useita muunnoksia
kuten vesikirkas 1 a s i-o. 1. h y a 1 i i 11 i. kirkkaissa
väreissä hohtava (opaliseeraava) j a 1 o-o.,
läpinäkyvä, punainen t u 1 i-o., juovikas p u u-o..
ruskea tai vihreä, läpinäkymätön m e n i 1 i i 11 i.
Kauneimpia o.-muunnoksia käytetään jalokivinä.
E. M-nen.
Opaalilasi, maitolasin näköistä, himmeästi
läpinäkyvää lasia, joka heijastaa punertavia säteitä
etenkin kun sen fosfaatinpitoisuus on pieni.
Opaskivettymä ks. Johtofossiilit.
Opera ks. Ooppera.
Opera omnia (lat.), kaikki teokset, kootut
teokset. — Opera superogationis (lat.),
, yli velvollisuuden tehdyt työt", hyveen
harjoitukset, jotka käyvät yli katolisen kirkon
vaatiman mitan ja ovat siis ylimääräisenä ansiona,
ks. A n e.
Operari sequitur esse [-ä’-] (mlat.),
poimiminen seuraa olemista" 1. ..toiminta johtuu
olevaisesta", lausuu determinismin katsantotavan:
miten ihminen toimii, se johtuu aina välttämättä
siitä, että hän on sellainen kuin hän on.
Lause-tapa oli tavallinen jo keskiaikaisen skolastiikan
väittelyissä. Nykyaikana on m. m. Schopenhauer
ottanut sen omakseen oman katsantotapansa
ilmi-lausujana. A. Gr.
Operatiivinen, operatsionia Iks. t.) koskeva,
operatsionilla käsiteltävä, hoidettava.
Operatsioni (lat. operä’ri = toimittaa. < opus
= työ), toimitus, toimi (esim. sotatoimi). —
Lääket., lääkärintyöaseilla suoritettu mekaaninen,
elimistöön kajoava toimenpide sairauden tai
vamman parantamiseksi. Tavallisesti o. suoritetaan
jollakin leikkausaseella. jolla lääkäri lävistää ihon
ja. jos näyttäytyy välttämättömäksi, myöskin
muita ruumiin pehmeitä osia päästäkseen
taudin-pesään. Tällaista sanotaan veriseksi o:ksi
erotukseksi verettömästä o:sta, jossa
iho-peite jää ehyeksi kuten esim. kangistuneita
niveliä oiottaessa v. m. Puhutaan myös s u b k
u-taanisista 1. ihonalaisista o:ista, joissa
lääkäri pistää ohut- ja kapeateräisen veitsen ihon
alle siten puhkaistakseen jänteitä y. m. Kun o.
tuottaa potilaalle tuskaa, käytetään
huumauskei-noja tunnottomuuden aikaansaamiseksi, joko
tekemällä koko ruumis tajuttomaksi ja tunnottomaksi
(vleisnarkoosi; ks. Nukutus) tai
tekemällä tunnottomaksi vain se kohta, jossa o.
on suoritettava (paikallinen
tunnottomuus). Lääkäri voi täten päästä käsiksi
ruumiin suuriin onteloihin, avaamalla pääkallon
(trepanatsioni) tyhjentää mätäpesän tai
poistaa aivoista kasvannaisen; avaamalla
rintakehän (thorakotomia) kajota
keuhkovikoi-hin tai ommella umpeen sydämen seinämään
tulleen haavan: vatsaleikkauksella (1 a p a r o t
o-m i a) vatsaontelosta poistaa sairaan elimen esim.
umpisuolen lisäkkeen tai tässä ontelossa olevia
kasvannaisia. Lääkärin on joskus ankarien
vammojen, kuolion tai suurten kasvannaisten
parantamiseksi, poistettava suurempia tai pienempiä
osia ruumiin jäsenistä (amputatsioni.
eksartikulatsioni). O :eja tehdessään
lääkäri noudattaa mitä ankarinta puhtautta ja
varovaisuutta estääkseen mitään likaa tai
tarttuma-ainetta käsien, o.-aseiden ja sidetarpeiden
välityksellä pääsemästä haavaan ja aikaansaamasta
häiriöitä sen parantumisessa (antiseptiikka
ja aseptiikka). vrt. Kirurgia. II j. v. B.
Opereerata, toimittaa operatsioni (ks. t.).
Operetti (,.pienoisooppera"), aik. sävelnäytelmä.
joka oli tavallista oopperaa lyhyempi, tahi jossa
laulettavia osia oli tavallista vähemmän, tahi joka
aiheensa ja tyylinsä puolesta kuului
„pienois"-taiteeseen. Nykyään o :11a tarkoitetaan
pila-oopperaa. 7. K.
Opettaja, yhteisnimitys kaikille opetusta
antaville henkilöille, tapahtuipa opetus sitten
yksityisesti taikka koulussa (kierto-, kansa-, oppi-,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
