Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Opettajainvalmistus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1557
Opettajainvalmistus Opettajakokous
1558
korkeakoulussa) ja olipa sitä antamassa mies tai
nainen (opettajatar). Tämän ohella on
seminaarien, oppi- ja korkeakoulujen opettajista
käytännössä useita virallisia erikoisnimityksiä.
Seminaareissa lehtori ja opettajatar sekä
yliopettaja (mallikoulussa). Oppikouluissa
nykyisin nuorempi lehtori (aikaisemmin
kollega) ja vanhempi lehtori
(aikaisemmin lehtori) sekä normaalilyseoissa lisäksi
yliopettaja, yliopistossa professori
(varsinainen ja ylimääräinen), apulainen,
dosentti, lehtori sekä
harjoitusmestari.— Kiertokoulunopettajain valmistus
tapahtuu n. s. pikkukouluseminaareissa, joissa
oppijakso on yksivuotinen. Kansakoulunopettajia
valmistavat seminaarit, joita nykyjään Suomessa
ou 8 (niistä 2 ruotsinkielistä) ja joissa oppijakso
on 4-vuotinen. Jatko-opiston käyneet sekä
ylioppilastutkinnon suorittaneet saavat
virkakelpoisuuden kansakouluopettaj a toimeen suorittamalla
lukuvuoden kestävän oppijakson seminaarissa. —
Etupäässä tyttökoulun opettajain valmistusta
varten on maassamme 2 jatko-opistoa, suonien- ja
ruotsinkielinen: niissä 011 oppijakso 3-vuotinen.
— Seminaarien lehtorien, valtion lyseoiden ja
muutamain tyttökoulun opettajain valmistus
tapahtuu osittain yliopistossa, osittain
normaalilyseoissa. Erityistä opettajatutkintoa ei ole,
vaan opettajiksi aikovat suorittavat filosofian
kandidaattitutkinnon tai
opettajakandidaatti-tutkinnon (ks. Opettajakandidaatti),
jonka jälkeen seuraa virkakelpoisuuden
saamiseksi kahden lukukauden auskulteeraaminen
normaalilyseossa, julkiset opettajanäytteet ynnä
kasvatusopin tutkinto. ks. Kansakoulu,
Oppikoulu. 0. M-e.
Opettajainvalmistus ks. O p e 11 a j a.
Opettajakandidaatti, nimitys, jonka saa
ylioppilas suorittamalla erityisen yliopistollisen
tutkinnon, mikä tuottaa oikeuden erinäisiin
virkoihin maan oppikouluissa.
Opettajakandidaattitut-kintoon kuuluvat alustavina yksityinen
kuulustelu jumaluusopissa sekä kirjoitusnäyte
äidinkielellä. Varsinainen tutkinto käsittää viisi,
pääasiallisesti filosofisen tiedekunnan hist.-kielit, tai
fyysis-matemat. osaston oppialaan kuuluvaa
ainetta. Vaatimukset ovat samanmukaiset kuin
filosofian kandidaattitutkinnossa, ainoastaan sillä
erotuksella, että korkeinta arvosanaa ei vaadita
missään aineessa. Jos tutkintoon sisältyy
jumaluusopillisia tieteitä (dogmatiikka,
kirkkohistoria), on tutkittavan osoitettava niissä sitä
opil-lisuutta kuin jumaluusopin opetusta varten
koulun eri asteilla on tarpeen. Uusissa kielissä
vaaditaan taito käyttää puheessa ja kirjoituksessa
kysymyksessä olevaa kieltä. Opettajakandidaatti
on, suoritettuaan säädetyt opettajanäytteet ynnä
kasvatusopin tutkinnon, pätevä
alkeisoppilaitos-ten nuoremman lehtorin virkoihin, jos
tutkinnossa on saanut ainakin lähinnä korkeimman
arvosanan virkaan kuuluvissa pääaineissa (1872
v:n koulujärj. 51 §). 0:ksi nimitetään myös
jokaista normaalilyseossa auskulteeraavaa
filosofian- tai opettajakandidaattia. [Hjelt,
,,Yliopistoa koskevia säännöksiä" (1912).] 0. M-e.
Opettajakokous, yleensä kokous, jonka
koulun-opettajat pienemmässä tai laajemmassa piirissä
pitävät yhteisten asiain käsittelyä varten. Eri
maissa on tullut tavaksi pitää yleisiä o.ia,
joissa oppikoulujen tai kansakoulujen opettajat
käsittelevät koko maata koskevia
koulukysymyk-siä, onpa ruvettu järjestämään
kansainvälisiäkin o:ia. — Armoll. julistuksessa tammik.
30 p:Itä 1862 (12 :s kohta) annettiin Suomen
opettajasäädylle (alkeiskoulujen opettajille) oikeus
pitää joka kolmas vuosi, jos niin tarpeelliseksi
havaittiin, yleisiä kokouksia, joihin senaatin
kumminkin oli joka kerta hankittava armoll. lupa.
Jouluk. 19 p:nä 1889 senaatti sai oikeuden
harkintansa mukaan kutsua oppikoulujen (alkeis- ja
tyttökoulujen) opettajat yleisiin kokouksiin,
määrätä kokouksien paikan, puheenjohtajan sekä
ohjelman. Kirkollistoimikunnan kirjeessä lokak.
20 p:ltä 1896 määrätään tarkemmin, keillä oli
oikeus olla osallisena 1897 vuoden kokouksessa ja
miten se oli järjestettävä. Aikaisemmin oli jo
3:nnessa ja 4:nnessä yleisessä o:ssa opettajain
taholta lausuttu se toivomus, että kokoukset
tulisivat määräaikaisiksi ja että niiden valmistelu
uskottaisiin opettajain valitsemalle valiokunnalle.
Tämä toivomus, joka uudistettiin vielä 5:nnessä
yleisessä o:ssa 1897, ei kumminkaan saavuttanut
hallituksen hyväksymistä. Yleisiä o:ia on
maassamme pidetty kaikkiaan 5. Ensimäinen oli
Hämeenlinnassa kesäk. 1863. jolloin prof. Cleve oli
puheenjohtajana ja jolloin m. m. herätettiin
kysymys koko maata käsittävän kasvatusopillisen
yhdistyksen ja erityisen kasvatusopillisen
aikakauskirjan perustamisesta. Seuraava kokous oli
Helsingissä kesäk. 1867: siinä käsiteltiin m. m.
komitean ehdotus alkeisoppilaitosten uudestaan
järjestämisestä. Seuraavat kokoukset on niinikään
pidetty Helsingissä: 3 :s kesäk. 4-7 p:nä 1890.
4 :s kesäk. 19-22 p:nä 1893 ja 5 :s kesäk. 8-11 p:nä
1S97. Kasvatusopillisen yhdistyksen
keskusosaston aloitteesta pidettiin kesäk. 6-9 p:nä 1906
yksityinen yleinen oppikoulujen opettajain kokous
Helsingissä, johon myös yksityiskoulujen
opettajilla oli oikeus ottaa osaa. Paitsi monen monia
opetusopillisia kysymyksiä on kokousten
ohjelmiin kuulunut sellaisia laajakantoisia
koulun-uudistuskysymyksiä kuin keskikouluasia (1890.
1897), yhteiskasvatus (1890. 1906),
opettajanval-mistus ja pohjakoulukysymys (1897) sekä
koulutoimen ylihallituksen uudestaan järjestely (1906).
— Myöskin yhä lisääntyneiden
yksityiskoulu-jemme opettajat ovat pitäneet yhteisiä
neuvottelukokouksia. Ensimäinen oli Helsingissä kesäk. 5-6
p:nä 1893, josta tuloksena oli m. m. eläkerahaston
perustaminen yksityiskouluopettajille. Toinen
kokous pidettiin niinikään Helsingissä kesäk.
4-6 p :nä 1906, jolloin päätettiin perustaa
erityinen yksitviskouluopettajain yhdistys, samoin
kolmas kesäk. 1909. Neljäs oli Tampereella kesäk.
1912. Siinä tarkastettiin m. m. äsken
valmistunut yksityiskoulukomitean mietintö
mainittuja kouluja koskevan lainsäädännön
uudistamisesta. (Sekä yleisten o:ten että
yksityiskouluopet-tajain kokousten pöytäkirjat on julkaistu
painosta. Ensimäisestä vksityiskoulu-o :sta on
selonteko Nya svenska lärovärketin
vuosikertomuksessa 1893-94.) — Maassamme on pidetty vielä
o:ia, joissa erinäisten aineiden opettajat ovat
pohtineet alaansa kuuluvia kysymyksiä. K o t
i-maisten kielten opettajilla oli
tällainen kokous 1909 ja historianopettajilla
yhdessä historiantutkijäin kanssa 1914
(näistäkin kokouksista on julkaistu pöytäkirjat). —
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
