- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1561-1562

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Opetusoppi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1561

luonnontiedon opetukseen. — Opetus saattaa
tapailtua myös harjoittamalla, kuu opettaja
esiintyy oppilaiden edessä niiden tehtävien suo
rittajana, jotka oppilaiden on opittava. Tämä o.
tulee kysymykseen etupäässä niin sanotuissa
harjoitusaineissa, kaunokirjoituksessa,
piirustuksessa, käsitöissä, muovailussa, laulussa ja
voimistelussa, mutta osittain muissakin opetusaineissa.
[M. Soininen, ,,Opetusoppi" II, 1911.] O. M-e.

Opetusoppi, se kasvatusopin osa, joka
käsittelee opetusta, pyrkii määräämään eri
opetusaineiden merkitystä ja tehtävää opetuksessa sekä
osoittamaan parhaat menettelytavat opetukselle
asetetun päämäärän saavuttamiseksi. [Soininen,
,,Opetusoppi" I II, 2 :nen pain. 1907, 1911.]

Opetusruno ks. Opetusrunous.

Opetusrunous 1. didaktinen runous on se
runouden laji, jonka tarkoituksena on
opettaminen ja selittäminen. Varsinaisen runouden kanssa
sillä yleensä ei ole muuta yhteistä kuin muoto.
0:n laajaan alaan kuuluvat: varsinaiset
opetus-runoelmat, opettavaiset kertoelmat [,,esimerkki",
vertauspuhe 1. parabeli (ks. t.) ja eläinfabula (ks.
t.) 1. faabeli], deskriptiivinen runous
(luonnonkuvaus), opettavaiset lyyrilliset runoelmat,
sananlaskut ja arvoitukset. — Varsinaisia
opetusrunoel-mia on syntynyt etenkin runouden alkuaikoina,
sekä silloin kun runouden kukoistus jo on
lakas-tumaisillaan ja se tavoittelee uutta sisällystä.
Monet muinais-ajan kansat ovat opetusrunoelmissa
tuoneet esiin uskonnolliset käsityksensä ja useat
filosofit esittäneet niissä mietteitänsä.
Varsinaisessa opettamistarkoituksessa on niinikään
Ver-giliuksen „Georgica" ja Horatiuksen ,,De arte
poetica" laaditut. Sellaisissa opetusrunoelmissa,
jotka tulkitsevat uskonnollista innostusta tai
luonnonihailua, voi kyllä olla paljonkin
tosi-runollisuutta ; mutta toiset käsittelevät vain
kuivia tieteellisiä ja puhtaasti käytännöllisiä aiheita,
nk. mehiläisten hoitoa, silkinviljelystä,
metsäkoi-rien harjoittelua, erinäisiä tauteja, tähtitiedettä,
kasvatusta y. m. Uudemman ajan
opetusrunoili-joista mainittakoon: ranskalaiset Boileau ja
De-lille, saksalaiset Opitz, Haller ja Tiedge,
englantilaiset Pope ja Young, ruotsalaiset Gyllenborg,
Leopold, Valerius ja Wallin. 1700-luvulla, jolloin
pseudoklassillinen aisti kirjallisuudessa pääsi
vallalle, oli o. suosituimpia runoudenmuotoja. —
Vanhemmasta suom. kirjallisuudesta mainittakoon
hengellinen opetusrunoelma, Salamniuksen
,,Ilolaulu Jesuxesta". [Godenhjelm, ..Runousoppi"
(1909).] U. Kr-n.

Opetustapa. Aikaisemmin erotettiin
opetusopissa opetusmenetelmää esitettäessä toisistaan
opetustapa, opetusjuoksu ja opetusmuoto.
Tällainen jako on esim. Clevellä ..Koulujen
kasvatusopissa". Kun on määrättävä, millä tavoin
opetus-esine on oppilaille esiteltävä, jotta opetuksen
tarkoitus parhaiten saavutettaisiin, silloin on puhe
o:sta. Siinä erotetaan kolme menettelytapaa:
epideiktinen 1. näyttävä,
kombinatorinen 1. yhdistävä sekä
demonstra-tiivinen 1. todistava. Ensiksimainittu
tarkoittaa mahdollisimman selvän havainnon
aikaansaamista esillä olevasta opetusesineestä joko
sopivien opetusvälineiden tai havainnollisen
kuvauksen ja kertomuksen avulla. Kombinatorinen o.
ve-too parhaasta päästä mieltämiseen ja sen määränä
on yhdistää ja järjestää saavutettava tieto. De-

1562

monstratiivineu o. taas pyrkii sitovin todisteluin
tekemään tiedon oppilaan omaksi, tullen
alkeisopetuksessa käytäntöön varsinkin matematiikassa
[Z. J. Cleve, „Koulujen kasvatusoppi" (1886).]

0. M-e.

Opetusvapaus on olemassa siellä, niissä
jokaisen on estämättä sallittu julkisesti, suullisesti tai
kirjallisesti, julistaa mitä oppia ja
maailmankatsomusta hyvänsä, oli sitten kysymys tieteestä
tai uskonnosta. Ehdottoman o:n rajoitusta
voidaan sekä valtion että kirkon puolelta pitää
välttämättömänä silloin, kun on kysymys
sellaisen opin julistamisesta, joka suorastaan uhkaa
niiden olemassaoloa. Protestanttisuus tunnustaa
periaatteessa o:n, mutta säilyttääksensä
erikoisuutensa ovat yksityiset kirkkoylidyskunnat
katsoneet tarpeelliseksi rajoittaa julistajainsa o:tta
vaatimalla heiltä lupauksen. Katolisessa kirkossa,
jossa erehtymättömällä paavilla on ylin
ratkaisuvalta uskoa ja oppia koskevissa asioissa, ei o:tta
ole olemassa, niinkuin myöskin tämän kirkon
esiintyminen u. s. modernismia vastaan selvästi
osoittaa.

Ophidia ks. Käärmeet.

Ophioglossum vulgatum, käärmeenkieli. pieni
saniaiskasvi, jonka maanalaisesta varresta
kohoavassa ainoassa lehdessä kasvullinen osa on
pitkulainen, pesäkkeellinen taas tasasoukka ja liereä.
Etupäässä merenrannoillamme
liarvinaisenpuolei-sena kasvava. K. L.

Ophion undulatus ks. L o i s p i s t i ä i s et.

Ophisaurus ks. Seltopusik.

Ophiuroidea ks. Käärmetähdet.

Opiaatti, opiumia sisältävä valmiste.

Opie [ouplj, John (1761-1807), engl.
taidemaalari : Lontoon taideakatemian professori.
Maalasi enimmäkseen historiatauluja (esim. ..Rizzion
kuolema", 1787) ja aikanaan suuresti suosittuja
muotokuvia. O. esiintyi myöskin
taidekirjaili-jana. E. R-r.

Opilionida ks. Lukit.

Opimius, Lucius, room. konsuli 121 e. Kr.
joka johti senaatinpuolueen taistelua
kansantribuuni C. Gracchusta vastaan, missä taistelussa
Gracchus kaatui. O. oli yksi niitä lähettiläitä,
jotka Numidian kuningas Jugurtha (ks. t.)
lahjoi (v. 115) ; tästä syystä O. ajettiin maanpakoon
ja kuoli siellä.

Opinioni (lat. optniö), mielipide, yleinen
mielipide.

Opinioni-lautakunta (ks. Opinioni),
Ruot-sin valtiopäiväin 3 v:ksi kerrallaan valitsema
48-miehinen valiokunta, jolla on valta ehdottaa
korkeimmasta oikeudesta erotettaviksi enintään kolme
jäsentä, jos katsotaan että niillä ei ole yleistä
luottamusta. 0 :n ja konstitutsionivaliokunnan
ehdotuksesta voivat valtiopäivät syyttää
valtio-oikeudessa koko valtioneuvostoa tai muutamia sen
jäseniä. J■ F.

Opintokirja, määrätyn kaavan mukainen
kirjanen, johon merkitään ne luennot ja harjoitukset,
joihin ylioppilas on ottanut osaa, sekä ne
opinnäytteet, jotka hän on suorittanut. Jokaisella
oppiarvon saavuttamattomalla ylioppilaalla tulee
olla o. Siihen on myös lukukausi-ilmoitus
rehto-rinkansliassa merkittävä.

Opintovakuutus ks. Henkivakuutu s.

Opisthobranchiata ks. T a k a k i d u k s i s e t.

Opisthodomos (kreik., = ..takahuone"), muuta-

Opetusoppi—Opisthodomos

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0809.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free