- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1565-1566

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oppenheim ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1565

Oppenheim—Oppiaika

1566

kunnassa, Reinin vas. rannalla; 3.696 as. (1905).

Goottilainen kirkko Katharinenkirche
(1200-ja 1300-luvuilta), Landskron niinisen linnan
(1000-luvulta) rauniot: teollisuus sekalainen. —
Muistomerkkinä 30-vuotisesta sodasta, jolloin
ruotsalaiset useaan kertaan valloittivat 0:n, on
,,Scli\vedensäuIe"; „Kriegerdenkmal" ranskalais-,
saksalaisen sodan muistoksi. - - O. on rakennettu
Bauconica nimisen roomal.-linnoituksen paikalle.

E. E. K.

Oppenheim
Iiii im 7, Heinrich Bernhard
(1819-80), saks. taloustieteilijä ja politikko; otti
osaa v:n 1848 liikkeisiin ja oli sen jälkeen 11
vuotta maanpaossa; edustajana Saksan [-valtiopäivillä 1873-77 kuuluen kansallisvapaamielisiin;
hän saattoi käytäntöön sanan
,,katederisosialis-tit" (ks. t.); teoksia: „Der Kathedersozialismus"
(1872), y. m.

Oppenheim, Hermann (s. 1858), kuuluisa
saks. hermolääkäri ja tunnettu tiedemies, tuli
1893 professoriksi Berliiniin. Julkaissut suuren
joukon tieteellisiä teoksia ja oppikirjoja
hermotautien alalta.

Oppenheim
häimj, Lassa Francis
(s. 1858), saks.-engl. oikeusoppinut, etupäässä
kansainvälisen oikeuden tutkija, tuli dosentiksi
Bieisgaun Freiburgiin 1885 ja ylim. professoriksi
1889, oli professorina Baselin yliopistossa [-1891-1905. O. siirtyi sitten Englantiin ja tuli 1908
kansainvälisen oikeuden professoriksi Cambridgen
yliopistoon. O., joka on kansainvälisen oikeuden
instituutin (Institut de droit international) jäsen,
on kirjoittanut huomattavia teoksia sekä
rikosoikeuden ja rikosprosessioikeuden että,
erittäinkin viime aikoina, kansainvälisen oikeuden
alalta-Jälkimäisistä mainittakoon ..International law"
(2 :nen pain. 1912-13), „Die Zukunft des
Völker-rechts" (1910). O. on edistysmielisiä
kansainvälisen oikeuden tutkijoita. H. E.

Oppenheimer /-häimer], Franz (s. 1864),
saks. taloustieteilijä; toimi.lääkärinä v:een 1896
ja sittemmin sanomalehtimiehenä, kunnes
antautui kokonaan talous- ja yhteiskuntatieteelliseen
kirjailijatyöhön. O. sanoo yhteiskunnallista
järjestelmäänsä »vapaamieliseksi sosialismiksi".
Hänen käsityksensä mukaan nykyiset
yhteiskunnalliset epäkohdat ensi sijassa johtuvat siitä, että
maan käyttö on monopolin kautta ehkäisty
vil-jelyshaluisilta; teoksia: „Die
Siedelungsgenossen-schaft" (1896), „Grossgrundeigentum und soziale
Frage" (1898), ,,Das Bevölkerungsprinzip des
T. R. Malthus" (1901), „Das Grundgesetz der
marxschen Gesellsehaftslehre" (1903), ..Der Staat"
(1907), „Theorie der reinen und politisclien
öko-nomie" (1910), „Sozialismus und soziale Frage"
(1913).

Oppenord [opanö’rJ, Gilles Marie
(1672-1742), ransk. arkkitehti ja koristetaiteilija,
Har-douin-Mansart’in oppilas ja, 8 v. Italiassa
opiskeltuaan, aikansa vaikutusvaltaisimpia
taiteilijoita. O. on rokokon luojia ja suoritti m. m.
Pa-lais royalin sisäkoristustyöt, mutta sai
suurimman maineen Hiiquier’n kaivertamilla,
huomattavilla sominituksillaan. U-o N.

Oppermann, Adolf (s. 1861). tansk.
metsän-hoitomies. V:sta 1883 assistenttina, v :sta 1887
dosenttina ja v:sta 1895 professorina
metsätaloudellisella osastolla ..Landbohøjskole"ssa
Kööpenhaminassa. V :sta 1901 Tanskan metsätieteellisen tut-

kimustoiminnan johtajana. 0:n julkaisuista
mainittakoon: ,,Bidrag til det danske Skovbrugs
Historie 1786-1886" (1887); „Skovene og
skov-bruget i forhold til samfundet" (1897); „Vrange
boge" (1908), ..Ilaandbog i skovbrug" (yhdessä
L. A. Hauchin kanssa, 1902). O. Ltli.

Oppermann, Heinrich Albert (1819-70),
saks. valtiomies ja kirjailija, toimi
asianajajana sekä valtion viroissa ja oli pitkät ajat
Hannoverin kuningaskunnan kansaneduskunnan
jäsenenä, kuuluen oppositsioniin, valittiin 1867
Preussin alahuoneeseen. Julkaissut romaaneja,
m. m. „Pombal und die Jesuiten" (1845) sekä
val-tiohistoriallisia teoksia, kuten „Zur Geschichte
des Königreichs Hannover 1832-60" (1860-62)
y. m.

Oppert, Julius (1825-1905), ranskalaistunut
juutal. orientalisti Hampurista, muinais-pers. ja
ass. nuolenpääkirjoituksen selityksen
tienraivaajia, mainio kielinero, uuttera kirjailija; otti osaa
Ranskan valtion Mesopotamiaan lähettämään
retkikuntaan 1852, oli v:sta 1857 vertailevan
kielitieteen professorina Pariisissa. Luettelo 0:n
teoksista ja kirjoituksista, jonka W. -Muss-Arnolt
julkaisi sarjajulkaisussa ,,Beiträge zur
Assyrio-logie" II, käsittää 366 numeroa. O. oli Suomen
ensimäisen assyriologin K. F. Enebergin
opettaja. ’ K. T-t.

Oppiaika, se aika, jonka oppilaitokset
vuosittain ja päivittäin työskentelevät. Yliopisto
s-s a m m e lukuvuosi lasketaan syysk. 1 p :stä
toukokuun 31 p:ään ja se jakautuu kahteen
lukukauteen : syyslukukauteen, joka kestää syysk.
1 p:stä jouluk. 15 p:ään, ja kevätlukukauteen,
joka ulottuu tammik. 16 p:stä toukokuun 31 p:ään.
Luennot alkavat, yleisen yliopiston
avaustilaisuu-den jälkeen, 15 p. syysk. ja 20 p. tammik.
Pääsiäislomaa on 3 päivää ennen ja jälkeen
pääsiäisen, helluntailomaa helluntailauantaista
seuraavaan keskiviikkoon mainitut päivät mukaan
luettuina. Luentoja ja harjoituksia pidetään
pitkin päivää alkaen klo S aamulla. —
Oppikouluissamme o. on ollut
erinäisten muutosten alaisena viimeisenkin puolen
vuosisadan aikana. 1862 v:n asetuksen mukaan
lukuvuosi käsitti kaksi lukukautta: kevätlukukauden
tammik. 15 p:stä toukok. 31 p:ään ja
syyslukukauden syysk. 1 p:stä joulukuun 20 p:ään. 1872
v:n koulujärjestyksessä (12 §) syyslukuk.
määrätään alkavaksi syysk. 1 p:nä ja päättyväksi
jouluk. 15 p:nä, kevätluk. alkavaksi tammik.
15 p:nä ja päättyväksi kesäk. 15p:nä. V. 1883
palattiin pääasiassa 1862 v:n asetuksen kannalle:
syyslukuk. ulottuu syysk. 1 p :stä jouluk. 20 p:ään
ja kevätlukuk. tammik. 14 p :stä toukok. 31 p :ään.
Sama oppiaika säädettiin 1S85 myös
tyttökouluille. ja se on edelleen voimassa valtion
oppikouluissa ; myös yksityiskouluissamme
noudatetaan pääasiassa samaa oppiaikaa. Päivittäinen o.
on yleensä oppikouluissamme kaksi jaksoinen
(klo 8-11 ja 1-3 tai 8-10 ja 12-3) käsittäen 5,
toisinaan 6 tuntia. — Seminaareissa
lukuvuosi alkaa elok. 20 p:iiä ja päättyy kesäk.
10 p:nä. Joululomaa on neljä viikkoa ja
pääsiäislomaa kuusi päivää. Kansakouluissa
on vuotuinen o. maalla 36 viikkoa, kaupungissa 32.
Päivittäinen o. on alemmassa kansakoulussa
yleensä 4. ylemmässä 5 tuntia. — Muissa maissa
on vuotuinen o. yleensä pitempi kuin meillä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0811.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free