- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1567-1568

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oppenheim ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1567

Oppiarvo—Oppikoulu

1568

Niin esim. tulee Ruotsissa 1905 v:n asetuksen
mukaan oppikoulujen olla toimessa 38 viikkoa,
joten loma-aika supistuu n. 14 viikkoon, kun se
meillä tekee n. 18 viikkoa. Norjassa on
koulu-loma samoin 13-14 viikkoa. Tanskassa 63
arkipäivää yksityiset lupapäivät siihen laskettuina.
Preussissa loma-aika ei saa kestää päälle 10 Va
viikon, (vrt. Lukuvuosi.) O. M-e.

Oppiarvo. Yliopistolla meillä niinkuin
muissakin maissa on säännösten mukainen oikeus
antaa eri tiedekuntain kautta oppiarvoja.
Tiedekuntain antamat o :t ovat filosofisessa
tiedekunnassa kandidaatin-, maisterin-, lisensiaatin- ja
tohtorinarvo, muissa tiedekunnissa kandidaatin-,
lisensiaatin- ja tohtorinarvo. Kandidaatin- ja
lisensiaatinarvo, niihin kuuluvine oikeuksineen,
saavutetaan suorastaan tutkinnon nojalla.
Maisterin- ja tohtorinarvo saavutetaan filosofisessa,
tiedekunnassa promotsionin ja diploomin tai myös
yksistään diploomin kautta ; lääketieteen
tohtorin-arvon saavuttaa lääket. lisensiaatti vasta
väitöskirjan nojalla. Mainittakoon myös, että kaikilla
tiedekunnilla on oikeus juhlallisessa
promotsio-nissa antaa kanslerin suostumuksella
kunniatoh-torinarvo sellaisille kotimaisille ja ulkomaisille
miehille, jotka erittäin arvokkaiden tutkimusten
tai muiden tieteiden edistykseksi olleiden
ansioiden perusteella katsotaan olevan tällaisella
kunnianosoituksella muistettavat [Hjelt,
,Ali-opistoa koskevia säännöksiä", 1912, s. 19. 58. 93].

O. M-e.

Oppikirja. Aina siitä asti, kun kirjapaino
keksittiin, on kirjoista oppiminen joko yksinomaan
tai suullisen opetuksen täydennyksenä ollut yleistä.
Nykyajan kouluissa o:t ovat enin käytettyjä
opetusvälineitä kaikessa tietopuolisessa opetuksessa
ja kaikilla opetuksen asteilla alkuopetuksesta
yli-opisto-opetukseen asti; ja o:ja ilmestyy
runsaasti aapiskirjasta alkaen laajoihin, eri
tieteisiin opastaviin teoksiin saakka. Nykyään on jo
olemassa täydellinen suomenkielinen,
alkeisopetuksessa käytäntöön tuleva oppikirjamsuus, joka
on syntynyt ja rikastunut rinnan
suomenkielisen koulun kehityksen kanssa. On myös omalla
kielellämme joukko tieteellisessä opetuksessa
tarvittavia o:ja. Kumminkin käytetään
korkeakouluissamme eri tieteissä varsin yleisesti suurilla
sivistyskielillä kirjoitettuja o:ja. —
Opetusmenetelmäin edistyessä o:tkin ovat uudistuneet.
Hyvältä o;lta vaaditaan, että se on esitystavaltaan
tarkka ja asiallinen, yksipuolisesta
subjektiivisesta katsomustavasta vapaa. Senlisäksi on
tärkeää, että esitystapa on selvää ja helposti
ymmärrettävää, alemmassa opetuksessa käytettävässä
lisäksi havainnollista. — Voimassa olevain
asetusten mukaan (1872 v :n koulujärjestys 80 ja 81
§, 1866 v:n kansakouluasetus 12 ja 16 §) kuuluu
uusien koulu-o:jen hyväksyminen Koulutoimen
ylihallitukselle; muita kuin ylihallituksen
hyväksymiä o:ja ei saa kansa- ja oppikouluissa
käyttää. O. M-e.

Oppikoulu, yhteisnimitys useille eri
koulu-tyypeille, klassillisille ja reaalilyseoille, poika-,
tyttö- ja yhteiskouluille, jotka eroavat
kansakouluista laajempien oppimääriensä puolesta ja joista
useimmat valmistavat oppilaita korkeakouluihin.
O.-nimitys ei ole varsin vanha, mutta on nykyään
työntänyt miltei kokonaan syrjään aijemmin
käytännössä olleen ,,alkeisoppilaitos" nimityksen. Jo

keskiajan luostari- ja katedraalikoulut olivat
o:n-luontoisia. Ne olivat kirkollisia laitoksia ja
valmistivatkin oppilaita etupäässä kirkon
palvelukseen. Kirkon ohjattavina ja valvottavina
koulut olivat vielä kauan uudellakin ajalla
protestanttisissakin maissa, vaikka niistä ruvettiinkin
antamaan erityisiä koululakeja,
,,koulujärjestyksiä". Ruotsi-Suomen ensimäinen koulujärjestys on
v :lta 1571. Se oli laadittu Saksan
samanaikaisten koulujärjestysten mallin mukaisesti.
Pääpaino pantiin latinan kielen oppimiseen. V. 1611
annettiin valtakunnalle uusi koulujärjestys, jonka
mukaan koulut jaettiin 4-luokkaisiin
maakunta-kouluihin (provi nciales) ja 6-luokkaisiin
katedraalikouluihin (eathedrales). Edelliset
olivat alempia, jälkimäiset ylempiä kouluja
käsittäen kumminkin alempiakin luokkia.
Opetuksen päätarkoitus oli edelleenkin kehittää latinan
kielen ja ,,kaunopuheisuuden" taitoa. V:n 1649
koulujärjestys jakoi koulut pedagogioihin 1.
pikkulasten kouluihin, joita oli oleva kaikissa
kaupungeissa, näitä ylempiin triviaalikouluihin sekä
kymnaaseihin, joita meidän maassamme oli
Turussa (per. jo v. 1630) ja Viipurissa (per.
v. 1637). Tässä koulujärjestyksessä n. s.
reaaliaineet saivat jossain määrin
parannetun aseman ja ,.äidinkieli" (ruotsi) tulee
alaluokilla oppikirja- ja koulukieleksi. Jotenkin
samanlaisena o:mme pysyi sitten 1800-luvulle saakka,
jolloin o:n alempaa astetta ruvettiin nimittämään
ala- ja yläalkeiskouluksi; ylemmästä säilyi
kymnaasin 1. lukion nimitys. Uusia
koulujärjestyksiä annettiin Ruotsin vallan aikana vv. 1693 ja
1724. Viimeksimainittu pysyi meidän
maassamme voimassa aina v :een 1843, jolloin
annettiin uusi kymnaasi- ja kouluasetus, jonka
mukaan koulut jaettiin ala- ja yläalkeiskouluihin,
kymnaaseihin ja tyttökouluihin. Nyt suomen
kielikin sai vaatimattoman sijan o:n ohjelmassa.
Vv. 1856 ja 1862 tehtiin kouluasetukseen jälleen
muutamia korjauksia. Nykyinen
koulujärjestvk-semme on 8 p:ltä elok. 1872. Tämän asetuksen
mukaan, jota on myöhemmin erinäisissä kohdin
muutettu ja täydennetty, valtion koulut
jakautuvat seuraaviin koulumuotoihin:
8-luok-kaisiin. yliopistoon johtaviin klassillisiin ja
reaalilyseoihin, 5-ltiokkaisiin alkeiskouluihin,
joiden oppimäärät ovat sovelletut lyseoiden
vastaavien luokkien oppimääräin mukaan, sekä 5-(7-)
luokkaisiin tyttökouluihin; Helsingissä on lisäksi
3-luokkainen yliopistoon johtava suom. tyttöopisto
(Tyttökoulun jatkoluokat). Pääkaupungissa
toimii suomenkielinen ja ruotsinkielinen
normaalilyseo opettajain käytöllistä valmistusta varten,
joissa kummassakin on täydellinen klassillinen
ja reaaliosasto. Samoin on pääkaupungissa kaksi
jatko-opistoa, suomen- ja ruotsinkielinen, jotka
valmistavat opettajia tyttökouluihin; jälkimäisessä
on myöskin yliopistoon johtava osasto. —
Klassillisia lyseoita, normaalilyseot niihin luettuina, oli
maassamme luku-v. 1912-13 yht. 16, 11
suomen-ja 5 ruotsinkielistä, täysiluokkaisia reaalilyseoita,
normaalilyseot samoin mukaan luettuina,
kaikkiaan 12, 9 suomen- ja 3 ruotsinkielistä, jotapaitsi
neljässä klassill. lyseossa on reaaliosasto.
Oppilaita oli suomenkielisissä klassillisissa lyseoissa
mainittuna luku-v. yht. 2.418, ruotsinkielisissä
667, siis kaikkiaan 3,085. Suomenkielisissä
reaalilyseoissa oli samana luku-v. 2,506, ruotsinkieli-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0812.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free