- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1579-1580

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Opus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1579

seurasivat muut samanlaiset yhdistykset; 1798
perustettiin suuri loosi Irlantia varten, 1808
ensi-mäinen Englantia varten. Englannin ja
Irlannin unionin jälkeen 1800 liitto kasvoi entistä
mahtavammaksi, sen jäsenet hankkivat käsiinsä
tärkeimmät valtio- ja kunnallisvirat. Varsinkin
■0’Connellin katolisten vapauttamista tarkoittavan
kiihotuksen jälkeen o:ien taistelu katolisuutta
vastaan kävi kiivaaksi; sen ohessa he ahdistivat
vapaamielistä puoluetta. Katolilaisten vapautusta
1S29 he eivät kuitenkaan voineet estää; he
joutuivat ristiriitaan hallituksen kanssa ja
hajoi-tettiin 1830-luvulla. Kuitenkin orangistit ovat
myöhemminkin esiintyneet, vaikkei heidän
entinen järjestönsä enää ole olemassa. G. R.

Orangelogit, o r a n g e-1 o o s i t, ks. O r a n g
e-1 o d g e s.

Orangeria
äze-J (ransk. orangerie), alkuaan
oranssien („orange") y. m. Cifras-lajien [-viljelemiseksi rakennettu suojus, sittemmin kasvihuone
yleensä, ks. Ansari.

Orang-utani (malajil. nimi orang-utan =
,,metsäikminen") 1. oranki (Simia salyrus),
n. 1.35 m pitkä aas. ihmisenmuotoinen apina,
eroaa muista antropoideista (ks. t.), kuten
gorillasta ja simpanssista, m. m. punaisen t.
punaisen-ruskean pitkän karvapeitteensä sekä
käsivar-siensa suuremman pituuden puolesta —- o-.n
seistessä pystyssä ulottuvat kädet nilkkoihin saakka;
kämmen ja sormet ovat pitkät ja kapeat.
Kasvot ja muut paljaat paikat ihoa tumman
harmaansiniset. Otsa korkea, nenä sisäänpainunut,
huulet kuonomaiseksi paisuneet, korvat pienet,
ihmisen korvien muotoiset, kurkussa iso ihopussi,
vanhoilla koirailla leventää kasvoja
molemminpuolinen poskipoimu. O. asustaa Borneon ja
Sumatran soisissa vuoristometsissä, eläen melkein
yksinomaan puissa, joissa se liikkuu pitkien
käsivarsiensa varassa yhtä nopeasti kuin ihminen
kävelee maassa. Kavintona ovat etupäässä
erilai-eet hedelmät. O. ei rakenna pysyviä pesiä, vaan
10-15 m korkeudelle maasta tilapäisiä
makuusijoja, joissa se viettää vain yhden tai muutamia
öitä. -— Vankeudessa o. on osoittautunut sangen
liyväluontoiseksi, mutta hitaaksi ja
välinpitämättömäksi. 7. V-s.

Orania (saks. Oranien), useat ruhtinassuvut,
joilla on nimensä Etelä-Kanskassa olevasta
Oran-gesta-, tämä alue oli eri ruhtinaskuntana 18:unen
vuosis. alkuun, jolloin se yhdistettiin Ranskaan.
Orange oli jo 800:n paikoilla eri kreivikuntana,
ruhtinaskunnaksi sen korotti Fredrik Barbarossa
1163. Sittenkun kolmas 0:n ruhtinassuku oli
sammunut 1530, joutui se lienélle,
Nassau-Pillen-burgin kreiville. Ollen lapseton hän määräsi
Orangen serkulleen Vilhelm I :lle,
Nassau-Dillen-burgin kreiville (Hollannin tasavallan
perustajalle), joka Renén kuoltua 1544 otti O :n prinssin
nimen; hänen sukuansa O :n nimi useimmiten
tarkoittaa. Vilhelmin kuoltua 1584 arvonimi ja
ruhtinaskunta siirtyivät hänen pojilleen Filip
Vil-helmille (k. 1618), Moritsille (k. 1625) ja Fredrik
Henrikille (k. 1647), sitten viimemainitun
pojalle Vilhelm II :lle (k. 1650) ja pojanpojalle
Vilhelm III:lle; näistä kaikilla paitsi
ensin-mainitulla oli samalla useimpain Alankomaiden
maakuntien maaherran arvo. 0:n nimi siirtyi
sentähden myös maaherraa kannattavalle
puolueelle Alankomaissa, sekä. Vilhelm TTT:n pääs-

1580

tyä Stuart-suvun jälkeen Englannin
valtaistuimelle, englantilais-protestanttiselle puolueelle
Irlannissa (vrt. Orangelodges). V. 1672
Ludvik XIV valloitti Orangen. mutta 1697 0:n suki;
sai maan takaisin. V. 1702 sammui Vilhelm III :eeu
vanhempi 0:u prinssien sukuhaara. Vilhelmin
testamentin mukaan oli Orangen perivä hänen
serkkunsa poika, Johan Vilhelm Friso, Nassau
-Dietzin kreivi, Frieslandin perinnöllinen
maaherra ; sitä vaati myös Preussin kuningas
Fredrik I, Fredrik Henrikin tyttärenpoika. Mutta
Ludvik XIV julisti Orangen avoimena lääninä
kuuluvan Ranskan kruunulle ja suosi Conti’n
prinssin vaatimuksia (Conti oli kaukaista sukua
Orangea ennen hallinneelle Chalon-suvulle). 0:n
perintöriita ratkaistiin siten, että maa annettiin
Conti’n prinssille Ranskan yliherruuden alaisena.
Sekä Preussin kuninkaat että friisiläiset
Nassau-suvun jäsenet säilyttivät kuitenkin edelleen 0:n
prinssin arvon ja vaakunan; samoin tekevät
pe-rintöruhtinaat nyk. Alankomaiden
kuningaskunnassa. G. R.

Oranienbaum (lyhenn. Rambov, suom.
Kääröstä), kaupunki Venäjällä, Inkerinmaalla,
Pietarin kuvernementissa, Suomenlahden
etelärannalla vastapäätä Kronstattia Kaarosta-joen
suussa, rautateitse 40 km Pietarista länteen; 8,911
as. (1910). 1— Pietarilaisten kesänviettopaikka,
kylpylä, Mecklenburg-Strelitzin herttuan
omistama linna kauniine puistoineen, teatteri,
Katariina Il:n eremitaasi, luterilainen kirkko.—O :n
perusti 1714 ruhtinas Mensikov, joka Inkerin
valloituksessa oli saanut alueen Pietari I :Itä.
Peruutettiin 1728 kruunulle. Keisarinna Elisabetin
ja Pietari III :n mielipaikka.

Oranje-joki (engl. Orange, holl. Oranien
Ri-vier, hottent. Garib 1. Gariep), eteläisimmän
Afrikan suurin joki, lähtee Lohikäärmevvuorilta
(3,400 m yi. merenp.), vain 320 km Intian
valtamerestä, virtaa läntistä pääsuuntaa tehtyään
ensin suuren mutkan etelään, laskee kapean,
särkän katkaiseman suun kautta Atlantin
valtamereen; 1,860 km, vesialue 960.000 km2.
Suurimmat lisäjoet: Caledon ja Vaal oik.; lisäksi
0:een yhtyy useita pitkiä ajoittaisia jokia,
jotka sadesäällä ovat tulvillaan, muulloin
vedettöminä uomina. Sellaisia ovat Nosob (Molopo)
ja Oub oik., Hartebeest vas. 0:n oma vesimäärä
on niinikään tavattoman vaihteleva; yläjuoksulla
ukkossateella vedenpinta nousee 6-10 m; 0:11a
ei ole mitään liikennemerkitystä.
Kastelutarkoi-tuksiinkaan sen vettä ei paljoa käytetä, koska
se enimmäkseen virtaa syvässä, canonimaisessa
laaksossa. Keski juoksussa, Hartebeest- ja
Nosob-jokien välissä ovat suuret Auglirabies-putoukset,
ioissa O. 25 km:n matkalla laskeutuu 120 m. —
O. on Oranjen vapaavaltion ja Saksan
Lounais-Afrikan etelärajana Kap-maata vastaan. —
Ensi-mäiset eurooppalaiset kävivät 0:n lähteillä 1836.

E. E. K.

Oränjen vapaavaltio (engl. Orange free state.
1900-10 Oranje-joen siirtomaa, engl.
Orange river colony), sisämaanmaakunta
Englannin Etelä-Af rikan liitossa. Lohikäärme-vuoriston.
Oranje- ja Vaaljoen välissä: 130,502 km2, 528,174
as. (1911), 4 km2:llä. — O. v. on 1,200-1,500 m
korkeaa, etupäässä karroo-muodostumista
syntynyttä aaltoista ylätasankoa. josta siellä täällä
kohoo 100-250 m korkea tasalakinen taffeli-vuori

Orangelogit —Oranjen vapaavaltio

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0818.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free