- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1581-1582

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oranjen vapaavaltio-siirtomaa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1581

Oranjen vapaavaltio-siirtomaa — Oratoriaanit

1582

tai suippo kopje. — Terveellinen ilmasto on
kuivain länsituulten vaikutuksesta kuiva ja
kuuma, kuitenkin hieman kylmempi kuin
Kap-rnaassa. V:n keskilämpötila on 16,2°C; yöt
ovat usein sangen viileät. Vuotuinen sademäärä
lännessä vain 457 mm, idässä 762 mm. —
Pää-joet ovat Oranje-joki Vaal ja Caledon nimisine
lisäjokineen; muut joet ajoittaisia, vedettöminä
3-4 kk. Jokien uomat tav. uurtuneita 15-25 m
syvälle tasangon pintaan. — Kasvullisuus
enimmäkseen heinä-aroa; aikaisemmin suuret alat
peittänyt mimosa-pensaikko on hävitetty. Jokien
laaksoissa tavataan puistoja. — Alkuaan
tavattoman runsas eläimistö on suuresti huvennut;
useat lajit on kokonaan hävitetty, gnu ja
antiloopit ovat harvinaisia. — Asutus jakaantuu
neekereihin y. m. mustaihoisiin (basuto-,
sulu-kafferi-, hottentotti- ja busmanniheimoja), joita
sekarotuisten kera 1911 oli 352,985 henkeä, ja
enimmäkseen holl. sukuperää oleviin
valkoihoisiin (ensimäiset asettuivat O. v:oon 1824), joita
1911 oli 175,189 henkeä. Viimemainituista
miespuolisia oli 60%. — V. 1880 O. v :ssa oli
kaikkiaan 133,518 as., 1890 207,503 as., 1904 387,315
as. Valko-ihoisten suhteellinen lukumäärä aleni
1880-1904 45,7% :sta 36,s%:iin. —
Pääkirkko-kunta on holl. reformeerattu kirkko. —
Elinkeinot. N. */5 väestöstä saa elatuksensa
maataloudesta. Maanviljelys keskittynyt etupäässä
saderikkaampaan itäosaan (Caledon-joen laakso
on Etelä-Afrikan vilja-aitta); se tuottaa
maissia, vehnää, durraa, kauraa, perunoita,
vihanneksia, hedelmiä, tupakkaa. Karjalaumoja pidetään
kuivemmassa Länsi-O. v:ssa; 1911 hevosia oli
220,725, nautakarjaa 1,286,234, lampaita 8,587,638,
sikoja 164,656 kpl. Vuorityö tuottaa timantteja
länsiosista (arvoltaan 40,e milj. mk. 1911;
Jagers-fonteinin ja Koffyfonteinin kaivokset), kivihiiltä
pohjoisosista (431,000 ton. 1911), suolaa,
rautamalmia, rakennuskiveä y. m. Teollisuus aivan
kehittymätöntä. — Ulkomaan kaupassa O. v.
kuuluu Etelä-Afrikan liiton tullipiiriin;
tärkeimmät vientitavarat: timantit, karja, villa,
kivihiili, vehnä, kananmunat. Tuontitavaroita (joista
90% tulee Englannista tai sen alusmaista) ovat
etupäässä teollisuustuotteet. Tiliv. 1908-09
viennin arvo oli 89.7 milj. mk., tuonnin arvo 74.3
milj. mk. — Kap-kaupungista Transvaaliin
ms-nevä rata kulkee O. v:n kautta; lisäksi O. v:ssa
on muutamia muita ratoja, m. m. Durbaniin
Na-talissa. — Opetusolot. Ylempi opetus on
liiton opetusministeriön valvonnan alainen;
alemmat ja keskikoulut ovat maakunnallisia
laitoksia. Nyk. viimemainituita hallituksen
omistamia tai kannattamia kouluja on n. 600, joissa
22,000 oppilasta. Opetuskieli on hollanti ja
englanti. -— Hallinnon etunenässä on liiton
kenraalikuvernöörin nimittämä administrator;
hänen rinnallaan on 25-jäseninen maakuntaneuvosto,
jolla on päätösvalta paikallisissa asioissa.
Pääkaupunki Bloe m fontein. Liiton
parlamenttiin O. v. valitsee 8 senaattoria ja 17 edustajaa. •—
R a h a-a siat ovat liiton maakunnilla yhteiset.

Historiasta ks. Buurit, Buurisota,
E t e 1 ä-A f r i k a n liittovaltio. E. E. K.

Oranjen vapaavaltio-siirtomaa ks. Ora
n-j e n vapaavaltio.

Oranssi. 1. ks. Citrus. — 2.
Punaisenkel-taiuen väri. ks. Tervaväriaineet.

Orapihlaja.
(Cratcegus monofpjna.)

Oranssinkukkaöljy ks. Neroliöljy.

Oranssinkuoriöljy ks. P o m e r a 11 s s i n k u
o-r i ö 1 j y.

Oranssiväri ks. Tervaväriaineet.

Orapihlaja (Cratcegus), ruusukasvien heimon
suku, orapiikkisiä puita tai suuria pensaita. Lehdet
usein liuskaiset, kukat
valkeat tai harvemmin
punaiset. Hedelmä jauheinen,
rakenteeltaan »omenamai-nen". Tavataan pohj.
lauhkeassa vyöhykkeessä.
Paljon lajeja, meilläkin
Ahvenanmaalla yksi, C.
mono-\ gyna. Useita käytetään
koristepuina ja usein
pensasaidoiksi. K. L.

Ora pro nobis (lat.). ks.
Ora.

Orasperhonen ks. A g r
o-t i s.

Orastoukka,
orasperho-sen toukka, ks. A g r o t i s.

Oratio förä’tiö] (lat.),
: puhe, rukous.

Orator [urd’-] (lat.), puhuja. —
Oratori-1 n e n, puhetaidollinen.

Oratori (lat. örätö’rium = rukoushuone), mus..
eepillinen sävelteos, aiheeltaan enimmiten
uskonnollinen. Monessa suhteessa o. on ikäänkuin
ooppera vailla näyttämöllistä esitystä. Siitä se
kumminkin oleellisesti eroaa n. s. ,.kertoja"osan
kautta, jossa soolo tai kuoro kuvailee
tapahtumain kulun. Kertomuksen lomissa on lyyrillisiä
ja draamallisia kohtia, joissa toimivien
henkilöjen tahi joukkojen puheet ja tunteet esitetään
taikka kerrottujen tapahtumien yleiset
vaikutelmat kuvastuvat. —- O. sai alkunsa Italiassa
samoihin aikoihin kuin ooppera (noin 1600)
muodostuen n. s. mysteerioista ja moraliteeteista.
Aluksi o. esitettiin nävttämöllisesti: mutta
Ca-rissimi poisti näyttämöesityksen, sepittäen sen
korvaukseksi ,,kertoja"-osan, ja perusti siten
varsinaisen o.-muodon. Esikuvana siihen oli
kärsimyshistorian (passion) kirkollinen esitys, jossa
Raamatusta luettava tahi messuttava teksti jaettiin
kertojan (evankelistan) ja kertomuksessa esiintyvien
henkilöjen kesken. O.-tyylin uudistajana on
pidettävä Händeliä. joka pani pääpainon
kuoro-osiin. Samaan tyyliin ovat sittemmin Haydn ja
Mendelssohn luoneet teoksiaan. Uudemmalla ajalla
on pyritty o:n rakenteessa täydempään
musiikilliseen yhtenäisyyteen ja johdonmukaisuuteen,
jollaiseen Wagner on kehittänyt oopperatyylin.
0:n kehittäjinä tähän suuntaan ovat mainittavat
etenkin Franck, Tinel ja Elgar. Varsinaisen
hengellisen 0:11 rinnalla kehittyi 19:nnellä vuosis.
erikoisena sävellyslajina myös »maallinen" o. eli
n. s. »kuoroteos" (saks. Chorwerlc), joka vain
aiheittensa puolesta eroaa edellisestä (Schumann.
Gade, y. m.). Suomalaisesta kirjallisuudesta
saatua aihetta on täten käsitellyt Gustav Sclireck
(Kuningas Fjalar). Suomenkielinen o.-sävellys 011
vasta alullansa (Krohn, »Ikiaartehet"). I. K.

Oratoriaanit, papillinen veljeskunta Italiassa,
jonka Filippo Neri (ks. t.) v. 1548 perusti
ja Gregorius XIII 1574 vahvisti. Useat etevät
kirkonmiehet, kuten Baronius, ovat veljeskuntaan
kuuluneet. — Ranskassa perustettiin myöhemmin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0819.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free