- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1583-1584

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oranjen vapaavaltio-siirtomaa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1583

Oratunturi—Oravaisten taistelu

1584

Oravia pesällään.

...Jeesuksen oratoriumin pappien veljeskunta",
jouka Paavali V vahvisti 1613. Veljeskuntaan on
kuulunut useita eteviä tiedemiehiä, kuten Richard
Simon, Malebranche, Mabillon y. m., jotka ovat
oratorium-veljeskunnalle hankkineet
tieteellisyyden maineen. E. K-a.

Oratunturi, tunturi n. 2 penink. itään
Sodankylän kirkolta ja 7 km Orajärven itäpäästä;
korkeus 472 m yi. merenp. (Orajärven korkeus
177 m yi. merenp.). L. H-nen.

Oratuomi ks. P r u n u s.

Orava (Sciurus vulgaris), vilkas ja
nopealiikkeinen jyrsijä, jonka solakka ruumis on n. 21 cm.
häntä n. 17 cm pitkä. Pää isohko, pj-styt
korvat tupsupäiset; takajalat etujalkoja vahvemmat,

kynnet hyvin
terävät : häntä tuuhea,
litteä (karvat
sivuille suuntautuneet) , istuvassa
asennossa pystyssä
ja eteenkaartunut,
selkää peittäen,
tästä tieteell. nimi
Sciurus (< kreik.
skiä’ = varjo ja urä’
= häntä). Väri
kesällä päältä
punai-senruskea, alta
vaa-leankellahtava, talvella meillä päältä
harmaa, alta
melkein valkea, eteläisemmissä seuduissa päältä
har-maansekaisesti ruskea. Asustaa metsissä,
mieluimmin havu- tai sekametsissä, ja on erittäin
taitava kiipeilijä ja hyppääjä — myöskin
kiipeillessä se itse asiassa liikkuu lyhyitä hyppyjä
tehden. Maassakin o. liikkuu sangen nopeasti ja
ui taitavasti. Ravinnokseen se käyttää meillä
etupäässä männyn ja kuusen siemeniä, puiden
silmuja y. m. kasviaineita, tehden siten jonkun
verran vahinkoa metsille. Se ei kuitenkaan
halveksi eläimellistäkään ravintoa ja voi etenkin
pikkulintujen pesimäaikana tehdä paljon
vahinkoa syömällä munia ja poikasia. Talveksi se
kokoo ravintovarastoja onttoihin puihin y. m.

— O. on yksiavioinen. Pesä on pallomainen,
oksista rakennettu, sisältä sammalilla ja jäkälillä
verhottu, kahdella aukolla varustettu. Yleensä
se on korkealla puussa oksien välissä, joskus
myös ontossa puussa. Naaras synnyttää
touko-t. kesäkuussa 3-4 sokeaa ja alastonta poikasta.

— O. asustaa koko Euroopassa ja Pohjois-Aasian
metsäseuduissa. Etenkin viimemainituissa
seuduissa se on arvokkaan harmaan talvinahkansa
takia suuren pyynnin esineenä. Ihmisen ohella
on näätä o:n pahin vihollinen. — 0:n sukuun
kuuluu n. 75 lajia, Austraaliaa ja napamaita
lukuunottamatta on edustajia kaikissa
maanosissa. I- V-s.

Orava, vanha veroluku. Keskiajalla ja uuden
ajan alussa suorittivat Ruotsi-Suomessa ja
Novgorodin Karjalassa metsästämään kykenevät
miehet jousiluvun (ks. t.) mukaan turkisveroa.
erittäinkin oravannahoissa (ks. Veronahka).
Maanviljelyksen, kaskiviljelyksen. edistyessä
muuttui turkisvero vähitellen maasta
suoritettavaksi vilja- ja rahaveroksi, maaveroksi.
Erittäinkin Savossa on nykyaikaan saakka säilynyt kan-

san tiedossa suhde maatilan suuruutta
osoittavan veroluvun oravan ja manttaalin väliliä.
Niinpä „oravan" tila vastasi ’/4 manttaalia,
,.päätön orava" oli */„ m. [V. Voionmaa,
»Suomalaisia keskiajan tutkimuksia."]

E. A. P.

Oravainen (ruots. Oravais). 1. Kunta,
Vaasan 1., Lapuan kihlakuntaa,
Vöyrin-Oravais-ten-Maksamaan nimismiesp.; k irkolle Jepuan
rautatieasemalta 21,s km, lähimmältä
laivalaiturilta (meren rannalta) 1,5 km;
Uudestakaarle-pyystä 32,5 km. Pinta-ala 222,a km3, josta
vil-teltyä maata (1910) 6,086 ha (siinä luvussa
puu-tarha-ala 4.33 ha ja luonnonniityt 885 ha).
Manttaalimäärä 135 3/s. talonsavuja 370. torpansavu ja
40 ja muita savuja 333 (1907). 4,359 as. (1913),
joista ruotsinkielisiä 3.944. 806 ruokakuntaa,
joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 471 (1901)’ 547 hevosta, 2,259 nautaa (1911).
— Kansakouluja; 5 ruotsink. (joista 1 yhteinen
Vöyrin kunnan kanssa) ja 1 suomenk.
Kunnanlääkäri yhteinen Vöyrin ja Maksamaan kanssa;
haara-apteekki (Vöyrin pääapteekin). —
Teollisuuslaitoksia: Oravaisten tehdas o.-y.; Kimon
meijeri, 2 myllyä ja saha (Kimo Bruks a.-b:n);
,,Kimon nahkatehdas o.-y."; ,,K. J. Joupers’in
tehdas o.-y." (puulastuvillatehdas y. m.). —
Historiallisia muistoja: Bötesvuoren ,,Ison vihan"
aikuiset piiloluolat; sotataistelu kirkolla 13 p. syysk.
1808 (muistopatsas) ; Schwerinin silta; Lotta
Svärdin kivi. — 2. Seurakunta,
konsistoril-linen, Turun arkkihiippak., Pietarsaaren
rovas-tik.; perustettu Vöyriin kuuluvaksi kappeliksi
1676, erotettu omaksi khrakunnaksi sen. päät.
18 p :ltä huhtik. 1859 (ensimäinen vakinainen
khra v:sta 1832). Kirkko puusta rak. 1797,
korjattu 1838. L. n-nen.

3. O :n masuuni, Oravaisten pitäjän
Oravaisten kylässä rakennettiin 1737 jo 1703
Pietari Hejkelle annetun lupakirjan perusteella,
valmisti takkirautaa Kimon ruukille (ajoittain myös
Orismalan ruukille) Ruotsista, etupäässä Utön
kaivoksista tuodusta rautamalmista. Lakkautettu
1877. E. E. K.

Oravainen, orava s, kolmas,
kolmannes on vanha mitta, jota ennen aikaan
käytettiin nykyisen Savon maakunnan muodostaneessa
Lapveden, Suur- ja Pikku Savon
kihlakunnissa. 1500-luvulla oli nimitys kolmas eli
kolmannes tavallinen Suur- ja Pikku Savossa, o. 1.
ora-vas taas Lapveden kihlakunnassa. Tämä mitta
oli karpiota, josta nimi kolmannes johtuu, ja
enimmästä päästä joskus ’’I0 silloista
tynnyriä. Nimitys o. (oravas) johtuu nähtävästi siitä,
että viljavero oravamaasta oli tämän mitan
suuruinen. Vaikka sen virallinen käytäntö lakkasi
Kaarle IX :n voutisäännön kautta vuodelta 1602,
käytti rahvas sitä edelleen pitkät ajat omassa
keskuudessaan, vrt. Orava. K. E. M.

Oravaisten taistelu 14 p. syysk. 1808, verisin
sodan aikana, ratkaisi Suomen armeian
kohtalon. Adlercreutz siinä n. 5,000 suomalaisen ja
ruotsalaisen kanssa taisteli Kamenskin johtamia
venäläisiä vastaan, joita oli yli 7,000. Voitto
ensin kääntyi Adlercreutzin puolelle, mutta,
Kamenskin saatua lisävoimia, muuttui tappioksi.
Adlercreutzin täytyi nopeasti peräytyä
pohjoiseen ja 20 p. syysk. Lohtajalla suostua aselepoon,
jonka mukaan suomalaisten sotajoukkojen oli

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0820.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free