- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1585-1586

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oravaisten villatehdas ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1585

Oravaisten villatehdas—Ordin

1586

Pohjanmaalla vetäydyttävä Himangalle ja Savossa
Iisalmen kirkon pohjoispuolelle. K. G.

Oravaisten villatehdas, Oravaisten pitäjässä,
4 km Oravaisten satamasta ja 18 km Jepuan
asemalta, omistaja Oravais fabriks a.-b.,
pääoma (v :sta 1907) 600,000 mk., toimitusjohtaja
E. Trummer, isännöitsijä Axel Uddström. O. v. per.
1880-luvun puolivälissä trikootehtaaksi,
muutettiin muutaman v:n perästä kehruutelitaaksi ja
kutomoksi. Omistajan jouduttua 1893
vararikkoon O. v. siirtyi nyk. omistajalle. Kangaspuita
nyk. 50, kehräpäitä 3,200. Valmistus käsittää
sarkoja, erilaisia pukukankaita, saaleja,
sänky-huopia y. m. sekä karstalankaa. Muut
lanka-lajit ostetaan. Valmistuksen arvo 1 milj. mk.
(1893 200,000 mk.) ; työväestö n. 190 henkeä.
Työläisten lapsia varten yhtiö ylläpitää alempaa
kansakoulua; kirjasto. — Tehdasteollisuuden
ohella yhtiö harjoittaa melkoista maanviljelystä:
maatila on pinta-alaltaan 700 ha. Työväestö
(torppareita lukuunottamatta) 30 henkeä.

E. E. K.

Oravala, maatila (verotila, ennen
everstiluutnantin virkatalo) Valkealan pitäjässä Harjun
asemalta 7 km luoteeseen,
käsittää 2,09 manttaalia, 1,743 ha.
Laivaliike Voikasta (4 km) ja
Leininselältä. — Tila kuului
1700-luvun lopulta v :een 1830
Bruun-suvulle, sitten Stenij-suvulle
(1830-69) ja v :sta 1869
Hornborg-suvulle. Nyk. omistaja (1914)
senaattorinrouva A. Hornborg.

A. Es.

Oravanmarja (Majanthemum
bifolium), matala, valkokukkainen,
punamarjainen, herttalehtinen
Li-Ziacece-heimon kasvi. Tavallinen
varjokkaissa metsissä. K. L.

Oravi 1. Oravitaipale,
sulaton kanava,
Savonlinnan-Joen-suun kulkuväylällä, n. 3 penink.
Savonlinnasta, Haukiveden ja
Joutsenveden välillä; pit. 237,5 m. pohjan lev. 7,4
m, veden syv. 2,? m. Rak. 1859-61 (60.400 mk:n
kustannuksella) ja uusittiin 1881; sen yli rak.
kääntösilta 1891. — Luotsiasema. L. H-nen.

Oravilahti, Rääkkylän pitäjän entinen nimi.

Oravitaipale ks. Oravi.

Orbigny [-binji’], Alcide Dessalines d’
(1802-57), ransk. paleontologi, v:sta 1854
professorina Pariisin Jardin des Plantes-laitoksessa.
Etelä-Ameriikassa v. 1826-34 suorittamansa
matkan kokemuksia O. kuvailee teoksessaan:
,,Voy-age dans 1’Amérique méridionale" (1835-49).
Muista teoksista huomattavimmat ovat:
suurisuuntainen, keskeneräiseksi jäänyt ja muiden
jatkama ..Paleontologie frangaise" (1840-60) sekä
.,Cours élémentaire de paleontologie et géologie
stratigraphiques" (1851-52). Näillä teoksillaan
O. suuresti on edistänyt yksityiskohtaisempaa
kivettymäin tuntemista ja niihin perustuvaa
stra-tigrafista jaoittelua. Uskollisena Cuvier’n
oppilaana hän edustaa käsitystä eri-ikäisten
fauna-ryhmien täydellisestä riippumattomuudesta ja
useammasta (27-28) toisiaan seuranneesta
luomis-tapahtumasta. V. A. K-io.

Orbis (lat.), piiri, ympyrä: maanpiiri. — O.
piet n s (,,maalattu maailma"), Comeniuksen

Oravanmarja.
1 kukalla, a
lie-delmistü.

1657 julkaisema kuuluisa oppikirja (maailma
kuvissa), joka on havainto-opetuksen alkaja. —
O. romanus, roomalainen maailma, Rooman
valtakunta.

Orbiston [öbVstan], eräiden Robert Owenin
kannattajain Glasgow’n läheisyyteen 1826
perustama kommunistinen siirtola, hajosi jo 1827
johtajan, Comben kuoltua.

Orbita (lat.), silmäkuoppa, ks. Silmä.

Orbitaaliliike (lat. orbita < orbis = piiri) ks.
Aallokko.

Orca ks. Miekkavalas.

Orcagna [orkan’ja] (n. 1308-68), it.
taidemaalari, rakennustaiteilija ja kuvanveistäjä, jonka
varsinainen nimi oli Andrea di Cione ja
liikanimi Arcagnuolo, mistä muodot Orcagnuolo
ja Orcagna ovat johdetut. O. on Giotton
huomattavin seuraaja Firenzessä, jossa hänen
pääteoksensa ovat S. Maria Novella kirkon
Strozzi-kappe-lin freskot „Viimeinen tuomio" ja muotojensa
ylhäisellä viehkeydellä vaikuttava ,,Paratiisi" ynnä
Kristusta valtaistuimella esittävä
miniatyyrimäi-sen siro alttaritaulumaalaus v :lta 1357; samaan
kappeliin Danten mukaan maalattua ,,Helvetti"
freskoa arvelee Vasari 0:n vanhimman veljen
Nardo di Cionen tekemäksi. Lontoon
kansallisgalleriassa on m. m. 0:n alttarikuva ,,Maarian
kruunaus". Arkkitehtinä O. johti v:sta 1355
rakennustöitä Firenzen Or San Michelessä, jonka
alakerroksen kirkkoon hän valmisti 1359
tunnetuimman veistoteoksensa: ison marmorisen
alttari-tabernaakkelin, joka runsaine ja värikkäine
ko-ristuksineen on it. gotiikan kauneimpia
koru-teoksia. E. R-r.

Orchardson [ötiädssn], Sir William
Quil-ler (1835-1910), skotl. taidemaalari, on maalannut
sekä muoto- että varsinkin historia- ja laatukuvia,
joista tunnetuimpia ovat Sir Walter Gilbeyn
muotokuva (1891) ja kuningatar Viktoriaa
esittävä iso ryhmätaulu (1899), Lontoon
Tate-galle-riassa olevat tunnelmaltaan sentimentaaliset
,,Napoleon Bellerophon laivalla" (1881) ja perhekuva
..Hänen äitinsä ääni" (1888) sekä ,,Voltaire
Sul-lyn herttuan luona" (1883, Hampurin
Kunsthal-lessa). 0:n värityksessä on hienon harmaa tai
kellanruskeanvoittoinen sävy. E. R-r.

Orchidaceæ ks. Kämmekkäät.

Orchis ks. Kämmekkä.

Orcus (lat.), alk. „Mana" 1. Manalan jumala,
sittemmin tavallisesti merkitykseltään: Manala,
Tuonela, vrt. H a a d e s.

Orda ks. Kultainen orda.

Ordaliot (kesk. lat. ordiVlium, < anglosaks.
or-däl = tuomio) ks. Jumalan tuomiot.

Orderi (ransk. ordre, < lat. ördö = järjestys),
määräys, käsky, tehtävä; kaup., tavaratilaus;
asiamies, henkilö, jolle velkapaperi siirretään.

Orderik 1. Ordericus Vitalis
(1075-n. 1143), normannilainen munkki ja
historiankirjoittaja; teoksessaan ,,Historia eeclesiastiea"
O. antaa tärkeitä historiallisia tietoja
Normandian, Englannin ja Italian normanneista
1000-ja 1100-luvuilla.

Ordin, Kesar Filippovits (k. 1892), ven.
hovimestari; julkaisi „Moskovskija vedomosti" ja
..Russkij vestnik" lehdissä joukon Suomen
valtiollista erikoisasemaa ja suomalaisten
^separatismia" vastaan suunnattuja artikkeleita, joista
syntyivät kirjat „Konstitutsija Finljandii" (1888)" ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0821.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free