Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oravaisten villatehdas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1587
Ordinaaliset luvut—Oregon
1588
..Fokorenie Finljandii" (..Suomen valloitus",
1889). J. F.
Ordinaaliset luvut (lat. ördinä’lis =
järjestystä koskeva, < ördö = järjestys) ks.
Lukusanat.
Ordinaatta ks. Koordinaatti.
Ordinantia
na’-J (uuslat.), ennen [-käytännössä ollut sana, jolla tarkoitettiin jotakin
hiippakuntaa varten erikseen laadittua asetusta.
Tällaisen asetuksen, jossa oli määräyksiä
jumalanpalveluksesta, pappien virkatehtävistä y. m.,
antoi hiippakunnan piispa. — 0:iksi sanottiin myös
yleensä kirkkoa koskevia asetuksia; tällaisia ovat
uskonpuhdistuksen aikaiset Vesteräsin o:t v:lta
1527 örebron; myös kauppa o:ista puhutaan
1500- ja 1600-luvuilla.
Ordinarius 1-0,’-] (lat.), vakinainen
viranhal-tia. — Kustaa I:n aikana aiottiin Ruotsissa
poistaa piispanvirka, ja niiden sijaan asettaa
oriksi sanottuja kirkon hallitusmiehiä, mutta
yritys ei onnistunut.
Ordinatsioni (lat. ördinä’tiö = järjestely,
määräys, virkaan asettaminen). 1. Lääkärin antama
ohje t. määräys. 2. Papiksivihkiminen (ks. t.).
Ordineerata (lat. ördinä’re), määrätä; asettaa
papilliseen virkaan.
Ordines (lat.), katolisen hengellisen säädyn
arvoasteet; ne ovat: 1. Ordines majores
(piispa, presbyteeri, diakoni, subdiakoni) ; 2. O
r-dines m i n o r e s (akoluutti, eksorsisti, lektori.
ostiarius, kirkonpalvelija).
Ordinääri (lat. ordinarius), tavallinen, keskin
kertainen.
Ordo (lat.), järjestys, riviosasto, luokka, sääty ;
kirkollinen virka (ks. Ordines).
Ord och bild [urd ok], Ruotsissa ilmestyvä
kuvallinen kuukauslehti, per. 1892; toimituksella
haaraosastot Helsingissä, Ivristiaaniassa ja
Kööpenhaminassa; julkaisija K. Wåhlin.
Ordonanssi (ransk. ordonnance, < lat.
ördi-nä’rc =määrätä), käsky, määräys; ylemmän
päällikön luo tai johonkin virastoon asetettu
sotilashenkilö, jonka näiden käskystä on suoritettava
virkatehtäviä (ordonanssiupseeri).
Or doublé [ör dublë’] (ransk.), kullalla
päällystetty vaski, d u b 1 e e-k uita.
Ordovikiumi ks. Siluurisysteemi.
Ordre [ordr] (ransk.), määräys, käskv;
tunnussana. — O. de bataille [da bnta’i],
tais-telujärj estys.
Oreadi (kreik. orea’s), kreik. tarustossa
vuori-nymfi, ks. Nymfi.
Oregon (lyh. O r. 1. Oreg.), Yhdysvaltain
luo-teisvaltioita, ulottuu Kolumbia-joen eteläpuolella
melkein suunnikkaanmuotoisena Isosta
valtamerestä Snake-joelle: etelässä 42c:seen; 250,440
knr, 672,765 as. (1910), 3 km2:llä. — 0:n
melkein lahdettomalta, suoraviivaiselta,
hiekkasärkkä- tai kalliorannalta n. 30 km itäänpäin
kohoo vaikeakulkuinen, keskimäärin 1,000 m
korkea Rannikkovuoristo. Sen kanssa
yhdensuuntaisena, kauempana sisämaassa, kulkee
Kaskad-vuoristo (korkein huippu Mount Hood 3.421 m
yi. merenp.). Molemmat vuoristot yhtyvät
etelässä, mutta pohjoisessa niiden väliin jää ,,0:n
puutarha", Willamette-joen laakso (n. 20,000 km2).
Kaskad-vuoriston itäpuolella on laajalti
erämaan-luontoinen, enimmäkseen basalttilaavasta
syntynyt. epätasainen ylätasanko (n. 1.500 m yi. me-
renp.). Sen eteläosa kuuluu Great Basinin
alueeseen, koillisosassa on paikoitellen saderikkaampi
Blue Mountains-vuoristo. — Ilmasto
Kaskad-vuoriston länsipuolella sangen lauhkea
(Portlan-dissa Willamette-joen laakson pohjoispäässä v:n
keskilämpö 4-ll,s°C, tammik:n -f 3,i" C,
heinäkö -f- 19,i° C), sataa runsaasti (Portlandissa
1,986 mm, Rannikkovuoristossa 3,505 mm), paitsi
kesäkuukausina. Kaskad-vuoriston itäpuoleisille
ylätasangoille lauhkeat, sadetta tuovat
länsituulet eivät pääse; ilmasto siellä on kovin kuiva
(Blue Mountains-vuoriston rinteillä ja laaksoissa
sataa v:ssa 302-835 mm, Kaakkois-0:ssa vain
203 mm), ja sade imeytyy Great Basinin alueella
muutamassa silmänräpäyksessä huokoiseen ja
halkeilleeseen maaperään. Lämpövaihtelut jyrkät
(Umatillassa Koillis-0 :ssa v:n keskilämpö
+ 12,5°C, tammik:n + 0°C, heinäkin +22,s°C).
— 0:n pääjoki on pohjoisrajalla virtaava
Kolumbia, joka on kuljettava The Dallesiin asti
Kaskad-vuoriston pohjoispäässä; Kolumbian
vesialueeseen kuuluu suurin osa 0:sta. Sen
isoimmat syrjäjoet ovat Snake, Deschutes ja
Willa-mette (kuljettava 191 km); useat itäisen
ylä-tasangon joista ovat uurtaneet syviä
canons-uomia. Rannikkovuoristosta virtaa paljon
pieniä jokia suoraan mereen. Jokien vettä
käytetään Willametten laaksossa ja Koillis-0 :ssa
kas-telutarkoituksiin; koskista saatiin 1908 231,379
hevosv. Etelä-0 :ssa on useita arojärviä. —
Ylätasanko on pensasaroa tai kasvullisuus puuttuu
kokonaan. Saderikas Länsi-O. ja Blue
Moun-tainsin rinteet ovat mahtavain havumetsäin
peitossa; leimapuuna on 90 m korkeaksi kasvava
tsuga (Pseudofsuga Douglasii). V. 1900 O:n
pinta-alasta oli 56,8 % metsämaata. — Villieläimiä,
karhuja, susia, ilveksiä, hirviä, antilooppeja y. m.
tapaa vielä runsaasti vuoristoissa ja sisämaan
aroilla. — Asukkaista (1850: 13.294; 1870:
90,923; 1890: 313,767) 1910 oli ulkomailla
syntyneitä 103.001 (15,s%), intiaaneja (salish- ja
athabaski-heimoja; reservatsioneilla) 5,090,
kiinalaisia 7,363 (vain Kaliforniassa enemmän),
japanilaisia 3,418, neekereitä 1,492. Kirkkokunnista
roomal.-katolisella on eniten tunnustajia. —
Suomessa syntyneitä 0:ssa 1910 oli 4,734.
Ensi-mäiset tulivat tänne Pennsylvaniasta 1873.
Suurin osa suomalaisista asuu Kolumbia-joen suussa
Astoriassa ja sen ympäristössä harjoittaen
lohi-kalastusta. Maanviljelijöinä heitä on pitkin
Kolumbia-joen laaksoa (m. m. The Dallesin
lähettyvillä) ja Blue Mountainsin ja Kolumbia-joen
välisellä tasangolla (Pendletonissa, Adamsissa).
Maanviljelijät ja kalastajat ovat hyvin
toimeentulevaa väkeä, useat varakkaitakin. Muissa töissä
suomalaisia 011 vähemmän. Suomen ruotsalaisia
asuu Ison valtameren rannikolla, Coos-lahden
ympärillä. — Elinkeinot. Maanviljelys on
pääelinkeinona. Viljelyskelpoiset seudut
supistuvat Kolumbian ja Willametten laaksoihin sekä
Kolumbian ja Blue Mountainsin väliseen
tasankoon. Kastelun avulla peltoalueita kuitenkin
voidaan melkoisesti laajentaa. Maanviljelys tuottaa
vehnää (7,4 milj. hl 1912), kauraa, ohraa,
perunoita, heinää, hedelmiä (1910 34,5 milj. mk:n
arvosta), humaloita (9 milj. kg 1905) y. m.
Kar-iaa oli 1910: hevosia 295,000. nautakarjaa 849,000.
lampaita 2.401.000, sikoja 324,000 kpl. —
Kalansaaliin (etupäässä lohia Kolumbian suupuolelta)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
